Ero sivun ”Ykkösbonus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Matthäus Gehägeberg siirsi sivun YkkösBonus uudelle nimelle Ykkösbonus: lähteissä käytetty kirjoitusasu
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''YkkösBonus''' oli [[Tradeka]]n ja [[Suomen Lähikauppa|Suomen Lähikaupan]] kuluttaja-asiakkaille suunnattu [[kanta-asiakasohjelma]]. Ohjelma toimi vuosina 1994–2015. Ohjelmassa oli vuonna 2014 mukana 1,1 miljoonaa taloutta, ja siihen oli tuolloin liitetty yhteensä 1,8 miljoonaa kanta-asiakaskorttia.<ref name=ybloppuu>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/ykkosbonus_loppuu__tilalle_siwan_ja_zalandon_yhdistava_etuohjelma/7223174 | Nimeke = Ykkösbonus loppuu – tilalle Siwan ja Zalandon yhdistävä etuohjelma | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 6.5.2014 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.5.2014 | Kieli = }}</ref>
'''YkkösBonus''' oli [[Tradeka]]n ja [[Suomen Lähikauppa|Suomen Lähikaupan]] kuluttaja-asiakkaille suunnattu [[kanta-asiakasohjelma]]. Ohjelma toimi vuosina 1994–2015. Ohjelmassa oli vuonna 2014 mukana 1,1 miljoonaa taloutta, ja siihen oli tuolloin liitetty yhteensä 1,8 miljoonaa kanta-asiakaskorttia.<ref name=ybloppuu>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/ykkosbonus_loppuu__tilalle_siwan_ja_zalandon_yhdistava_etuohjelma/7223174 | Nimeke = Ykkösbonus loppuu – tilalle Siwan ja Zalandon yhdistävä etuohjelma | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 6.5.2014 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.5.2014 | Kieli = }}</ref>


Eka-yhtymä, josta pian tuli Tradeka, perusti valtakunnallisen kanta-asiakasohjelman keväällä 1994. [[Elanto]] liittyi järjestelmään syksyllä 1995. YkkösBonus-nimi otettiin käyttöön vuonna 1997. Ensimmäisten kolmen vuoden aikana ohjelmaan liittyi yli 20 % Suomen talouksista ja kanta-asiakastilejä avattiin yhteensä 550&nbsp;000. Ohjelmaan liittyminen oli asiakkalle ilmaista.<ref name=tradeka1995>[https://web.lib.aalto.fi/fi/old/yrityspalvelin/pdf/1995/ftradeka.pdf Tradeka-yhtymä: Vuosikertomus 1995]</ref><ref name=tradeka1996>[https://web.lib.aalto.fi/fi/old/yrityspalvelin/pdf/1996/ftradeka.pdf Tradeka-yhtymä: Vuosikertomus 1996]</ref> Elannon fuusioituessa [[Helsingin Osuuskauppa|Helsingin Osuuskaupan]] kanssa HOK-Elannoksi, YkkösBonus-kortti kelpasi vielä vuoden 2004 loppuun asti niissä myymälöissä, jotka oli muutettu Elannon ketjuista S-ryhmän ketjuihin (29 Alepaa, 10 S-marketia, 3 Prismaa sekä [[Hakaniemen Sokos]]), sekä Elannon peruja olleissa ravintoloissa ja muissa toimipaikoissa.
Eka-yhtymä, josta pian tuli Tradeka, perusti valtakunnallisen kanta-asiakasohjelman keväällä 1994. [[Elanto]] liittyi järjestelmään syksyllä 1995. YkkösBonus-nimi otettiin käyttöön vuonna 1997. Ensimmäisten kolmen vuoden aikana ohjelmaan liittyi yli 20 % Suomen talouksista ja kanta-asiakastilejä avattiin yhteensä 550&nbsp;000. Ohjelmaan liittyminen oli asiakkalle ilmaista.<ref name=tradeka1995>[https://web.lib.aalto.fi/fi/old/yrityspalvelin/pdf/1995/ftradeka.pdf Tradeka-yhtymä: Vuosikertomus 1995]</ref><ref name=tradeka1996>[https://web.lib.aalto.fi/fi/old/yrityspalvelin/pdf/1996/ftradeka.pdf Tradeka-yhtymä: Vuosikertomus 1996]</ref> Elannon fuusioituessa [[Helsingin Osuuskauppa|Helsingin Osuuskaupan]] kanssa HOK-Elannoksi, YkkösBonus-kortti kelpasi vielä vuoden 2004 loppuun asti niissä myymälöissä, jotka oli muutettu Elannon ketjuista S-ryhmän ketjuihin (29 Alepaa, 10 S-marketia, 3 Prismaa ja [[Hakaniemen Sokos]]), sekä Elannon peruja olleissa ravintoloissa ja muissa toimipaikoissa.


Ohjelmaan kuului loppuvaiheessa noin 2000 liikettä, mm. [[Suomen Lähikauppa]] -ketjun päivittäistavarakaupat sekä [[Restel]]in hotellit ja ravintolat. Näissä ketjuissa YkkösBonus-kortin kanssa tehdyt ostokset kerryttivät bonusta. Bonuksella sai joko tavarapalkintoja tai ostohyvityksen, joka maksettiin vuosittain YkkösBonus-setelinä. Setelin saattoi käyttää ohjelman liikkeissä maksuvälineenä tai vaihtaa rahaksi. Bonus kertyi ostosten yhteissummasta sitä korkeammalla prosentilla, mitä suurempi ostossumma oli.<ref>[http://www.ykkosbonus.com/fi/ostopaikat/ YkkösBonusta saat näistä ostopaikoista] Viitattu 25.2.2015</ref><ref>[http://www.ykkosbonus.com/fi/tietoa-ykkosbonuksesta/bonusten-kertyminen/ Bonusten kertyminen] Viitattu 25.2.2015</ref>
Ohjelmaan kuului loppuvaiheessa noin 2000 liikettä, mm. [[Suomen Lähikauppa]] -ketjun päivittäistavarakaupat sekä [[Restel]]in hotellit ja ravintolat. Näissä ketjuissa YkkösBonus-kortin kanssa tehdyt ostokset kerryttivät bonusta. Bonuksella sai joko tavarapalkintoja tai ostohyvityksen, joka maksettiin vuosittain YkkösBonus-setelinä. Setelin saattoi käyttää ohjelman liikkeissä maksuvälineenä tai vaihtaa rahaksi. Bonus kertyi ostosten yhteissummasta sitä korkeammalla prosentilla, mitä suurempi ostossumma oli.<ref>[http://www.ykkosbonus.com/fi/ostopaikat/ YkkösBonusta saat näistä ostopaikoista] Viitattu 25.2.2015</ref><ref>[http://www.ykkosbonus.com/fi/tietoa-ykkosbonuksesta/bonusten-kertyminen/ Bonusten kertyminen] Viitattu 25.2.2015</ref>

Versio 28. syyskuuta 2021 kello 00.34

YkkösBonus oli Tradekan ja Suomen Lähikaupan kuluttaja-asiakkaille suunnattu kanta-asiakasohjelma. Ohjelma toimi vuosina 1994–2015. Ohjelmassa oli vuonna 2014 mukana 1,1 miljoonaa taloutta, ja siihen oli tuolloin liitetty yhteensä 1,8 miljoonaa kanta-asiakaskorttia.[1]

Eka-yhtymä, josta pian tuli Tradeka, perusti valtakunnallisen kanta-asiakasohjelman keväällä 1994. Elanto liittyi järjestelmään syksyllä 1995. YkkösBonus-nimi otettiin käyttöön vuonna 1997. Ensimmäisten kolmen vuoden aikana ohjelmaan liittyi yli 20 % Suomen talouksista ja kanta-asiakastilejä avattiin yhteensä 550 000. Ohjelmaan liittyminen oli asiakkalle ilmaista.[2][3] Elannon fuusioituessa Helsingin Osuuskaupan kanssa HOK-Elannoksi, YkkösBonus-kortti kelpasi vielä vuoden 2004 loppuun asti niissä myymälöissä, jotka oli muutettu Elannon ketjuista S-ryhmän ketjuihin (29 Alepaa, 10 S-marketia, 3 Prismaa ja Hakaniemen Sokos), sekä Elannon peruja olleissa ravintoloissa ja muissa toimipaikoissa.

Ohjelmaan kuului loppuvaiheessa noin 2000 liikettä, mm. Suomen Lähikauppa -ketjun päivittäistavarakaupat sekä Restelin hotellit ja ravintolat. Näissä ketjuissa YkkösBonus-kortin kanssa tehdyt ostokset kerryttivät bonusta. Bonuksella sai joko tavarapalkintoja tai ostohyvityksen, joka maksettiin vuosittain YkkösBonus-setelinä. Setelin saattoi käyttää ohjelman liikkeissä maksuvälineenä tai vaihtaa rahaksi. Bonus kertyi ostosten yhteissummasta sitä korkeammalla prosentilla, mitä suurempi ostossumma oli.[4][5]

YkkösBonus-ohjelmaan kuului Tradekan ja Suomen Lähikaupan lisäksi useita muitakin yrityksiä, mm. Expert, Värisilmä, Neste, Sotka ja Tarjoustalo. Vuonna 2004 ohjelmassa oli 14 yhteistyöyritystä.[2][3][6]

YkkösBonuksen lakkauttamisesta ilmoitettiin toukokuussa 2014. Ohjelma korvattiin uudella Pins-ohjelmalla. Uusi ohjelma kattoi Suomen Lähikaupan lisäksi useita muita liikkeitä ja verkkokauppoja.[1]

YkkösBonus-ohjelman ylläpitäjä oli loppuvaiheessa Suomen Lähikauppa Oy. Kanta-asiakasrekisterissä pidettiin myös Tradekan jäsentietoja, vaikka Tradeka luopuikin 2000-luvulla Suomen Lähikaupan omistuksesta kokonaan. Bonustietojen lisäksi asiakastietoja voitiin hyödyntää kohdennettuun markkinointiin ja markkinointitutkimuksiin.[7]

Lähteet

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ykkösbonus&oldid=20021872”