Ero sivun ”Kapteeni Grantin lapset” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
→‎Juoni: tiivistys.
Rivi 32: Rivi 32:
{{juonipaljastus}}
{{juonipaljastus}}


Huvipursi Duncan on ensimmäisellä matkallaan ja havaitsee vanavedessään laiskasti uiskentelevan hain. Silkasta uteliaisuudesta miehistö päättää pyydystää otuksen. Kun hain vatsaa tutkikaan sen sisältä löytyy omituinen möhkäle, joka tarkemmin tutkittaessa ja puhdistettaessa osoittautuu samppanjapulloksi, jonka sisälle on työnnetty jotakin.
Huvipursi Duncan on ensimmäisellä matkallaan ja havaitsee vanavedessään laiskasti uiskentelevan hain. Miehistö pyydystää hain ja sen vatsasta löytyy samppanjapulloksi, jonka sisälle on työnnetty englanniksi, saksaksi ja ranskaksi kirjoitetut viestit. Kaikki viestit ovat pahasti kosteuden vaurioittamia, mutta Duncanin omistaja, lordi Glennarvan onnistuu päättelemään viestin pääasiallisen sisällön.

Pullon sisältä paljastuu kolmella kielellä kirjoitettu viesti; englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Kaikki viestit ovat pahasti kosteuden vaurioittamia, mutta kun kaikki palaset kootaan yhteen, Duncanin omistaja, lordi Glennarvan onnistuu päättelemään viestin pääasiallisen sisällön.


Viestin on kirjoittanut skotlantilaisen Britannia-laivan kapteeni Harry Grant, joka kahden miehistönsä jäsenen kanssa on onnistunut pelastautumaan haaksirikosta paikkaan, joka on 37 leveyspiirillä eteläisellä pallonpuoliskolla. Tulkinta osoittaa, että haaksirikkopaikka on Patagonian rannikolla [[Argentiina]]ssa.
Viestin on kirjoittanut skotlantilaisen Britannia-laivan kapteeni Harry Grant, joka kahden miehistönsä jäsenen kanssa on onnistunut pelastautumaan haaksirikosta paikkaan, joka on 37 leveyspiirillä eteläisellä pallonpuoliskolla. Tulkinta osoittaa, että haaksirikkopaikka on Patagonian rannikolla [[Argentiina]]ssa.


Luottaen tulkintansa oikeellisuuteen lordi Glennarvan matkustaa [[Lontoo]]seen pyytämään meriministeriöltä apua kapteeni Grantin etsimisessä, mutta hänen toiveensa avun saamisesta tyrmätään kylmästi. Kotiin palatessaan hän löytää kapteeni Grantin lapset, Maryn ja Robertin linnasta ja joutuu ikäväkseen kertomaan näille, ettei heidän isäänsä ryhdytä etsimään. Lordi Glennarvanin vaimo, Helena, kuitenkin ehdottaa, että he itse ryhtyisivät kapteenia etsimään, sillä heillä on käytössään hyvä laiva, Duncan.
Lordi Glennarvan matkustaa [[Lontoo]]seen pyytämään meriministeriöltä apua kapteeni Grantin etsimisessä, mutta hänen toiveensa avun saamisesta tyrmätään. Kotiin palatessaan hän löytää kapteeni Grantin lapset, Maryn ja Robertin linnasta ja joutuu kertomaan näille, ettei heidän isäänsä ryhdytä etsimään. Lordi Glennarvanin vaimo, Helena, kuitenkin ehdottaa, että he itse ryhtyisivät etsintään Duncanilla.

Rohkean naisen toiveesta Duncan varustetaan pitkälle matkalle matkustajinaan lordi Glennarvan itse, lady Helena ja Grantin lapset. Lisäksi inhimillisen erehdyksen seurauksena alukselle osuu [[ranska]]lainen maantieteilijä, Jaques Paganel, jonka apu kapteeni Grantin etsinnässä osoittautuu erittäin hyödylliseksi.

Seurue kulkee [[Magalhaesin salmi | Magalhaesin salmen]] lävitse [[Chile]]en, josta lordi lähimpien seuralaistensa kanssa päättää kulkea koko matkan mantereen poikki. Duncan lähetetään odottamaan heitä Argentiinan rannikolle, jossa he uskovat voivansa palata alukselle yhdessä kapteeni Grantin kanssa.

Matkan varrelle osuu sekä iloisia että epätoivoisia hetkiä, joista jälkimmäiset huipentuvat siihen oivallukseen, ettei kapteeni Grant ole milloinkaan ollut haaksirikossa Patagoniassa. Lohdutukseksi pullopostin viestistä pystytään tekemään uusi tulkinta, joka tällä kerralla näyttää ohjaavan matkalaiset [[Australia]]an. Saapuessaan Duncanille lordi Glennarvan nopeasti rauhoittaa laivaan jääneitä, jotka ehtivät jo pelätä, ettei Grantia milloinkaan löydetä.


Duncan varustetaan matkalle matkustajinaan lordi Glennarvan, lady Helena ja Grantin lapset. Lisäksi inhimillisen erehdyksen seurauksena alukselle joutuu [[ranska]]lainen maantieteilijä, Jaques Paganel, jonka apu kapteeni Grantin etsinnässä osoittautuu erittäin hyödylliseksi.
Duncan jatkaa matkaansa [[Atlantti|Atlantin]] halki poiketen sen pienillä saarilla, jotka osuvat 37 leveyspiirille, mutta mistään ei löydy merkkiäkään kapteenista tai tämän kahdesta toverista.


Seurue kulkee [[Magalhaesin salmi | Magalhaesin salmen]] lävitse [[Chile]]en, josta lordi lähimpien seuralaistensa kanssa päättää kulkea koko matkan mantereen poikki. Duncan lähetetään odottamaan heitä Argentiinan rannikolle.
Australiassa heitä odottaa uskomattoman onnekas sattuma: eräältä maatilalta he löytävät Tom Ayrtonin, joka on ollut Britannialla yhdessä kapteeni Grantin kanssa. Ayrton kertoo, että haaksirikosta lähtien hän on uskonut olevansa ainoa pelastunut, mutta vakuuttaa heti, että pystyy opastamaan lordi Glennarvanin haaksirikkopaikalle, mistä ehkä vielä pystyy löytämään jälkiä kapteeni Grantista.


Matkan varrella selviää, ettei kapteeni Grant ole haaksirikossa Patagoniassa. Pullopostin viestin uusi tulkinta ohjaa matkalaiset [[Australia]]an.
Duncan lähetetään korjattavaksi [[Melbourne]]en, sillä pitkä merimatka on vaurioittanut sen potkuria, mutta lordi Glennarvan, lady Helena, kapteenin lapset ja muutamat muut valikoidut ystävät lähtevät Ayrtonin opastamina samoamaan Australian halki. Ayrton osoittautuu kuitenkin petolliseksi ja aiheuttaa vahinkoa matkalaisille apunaan ryhmä karanneita rangaistusvankeja. Hänen katala suunnitelmansa on kaapata Duncan ja ryhtyä merirosvoilemaan.


Australiassa he löytävät eräältä maatilalta Tom Ayrtonin, joka on ollut Britannialla yhdessä kapteeni Grantin kanssa. Ayrton kertoo, että haaksirikosta lähtien hän on uskonut olevansa ainoa pelastunut, mutta vakuuttaa pystyvänsä opastamaan etsijät haaksirikkopaikalle.
Lopulta petos tulee ilmi ja Ayrton joutuu pakenemaan. Hän saa siepattua kirjeen, jolla Glennarvan kutsuu Duncanin sovittuun kohtauspaikkaan ja lähtee itse viemään viestiä.


Duncan lähetetään korjattavaksi, sillä pitkä merimatka on vaurioittanut sen potkuria, mutta lordi Glennarvan, lady Helena, kapteenin lapset ja muutamat muut valikoidut ystävät lähtevät Ayrtonin opastamina Australian halki. Ayrton osoittautuu kuitenkin petolliseksi ja suunnittee kaappaavansa Duncanin ja ryhtyvänsä merirosvoksi.
Glennarvan onnistuu vaikeuksien kautta saapumaan paikkaan, jossa Duncanin piti häntä odottaa, mutta alusta ei näy. Hän sähköttää Melbourneen, josta ilmoitetaan, että alus on lähtenyt jo useita päiviä aikaisemmin tuntemattomaan määränpäähän.


Lopulta petos tulee ilmi ja Ayrton pakenee mukanaan kirje, jolla Glennarvan kutsuu Duncanin sovittuun kohtauspaikkaan.
Suruissaan miehistönsä vuoksi lordi Glennarvan valmistautuu palaamaan pettyneenä Skotlantiin, mutta joutuu havaitsemaan, ettei suoraa laivayhteyttä ole. Helpommaksi tilanteen kuitenkin tekee mahdollisuus matkustaa [[Uusi-Seelanti|Uuteen-Seelantiin]], [[Auckland]]iin, josta kulkee vakituinen laivareitti. Myös Auckland sattuu osumaan 37 leveyspiirille, joten Glennarvan ei ole kovinkaan pettynyt pyrkimyksessään matkustaa sinne.


Glennarvan saavuttua kohtauspaikkaan ilmenee, että alus on lähtenyt jo useita päiviä aikaisemmin tuntemattomaan määränpäähän.
Matka Uuteen-Seelantiin ei suju suunnitelmien mukaan ja seurue päätyy pahasti harhaan joutuen jopa [[maorit|maori]]en vangitsemaksi. Tuskallisten vaiheiden kautta he lopulta saapuvat Uuden-Seelannin länsirannikolle, mistä suunnattomaksi yllätyksekseen ja riemukseen löytävät kadonneen Duncanin, joka on jo kauan odottanut heitä. Syyksi aluksen siellä oloon selviää, että hajamielinen Paganel olikin merkinnyt kirjeeseen tämän päämäärän eikä Australian itärannikkoa kuten olisi pitänyt: hän toisteli itsekseen alkuperäisessä viestissä ollutta osin hävinnyttä sanaa ''" aland"'' ja sen enempää miettimättä huomaamattaan toistanut sen myös kirjeessä.


Lordi Glennarvan valmistautuu palaamaan Skotlantiin, mutta joutuu matkustamaan [[Uusi-Seelanti|Uuden-Seelantiin]], josta kulkee vakituinen laivareitti.
Ayrton on lukittuna aluksen hyttiin, sillä saadessaan kuulla Duncanin suuntaavan Uuteen-Seelantiin hän on koettanut yllyttää miehistön kapinaan.


Matkalla Uuteen-Seelantiin seurue päätyy harhaan joutuen [[maorit|maori]]en vangitsemaksi. Lopulta he saapuvat Uuden-Seelannin länsirannikolle, mistä löytävät kadonneen Duncanin, joka on jo kauan odottanut heitä. Syyksi selviää, että hajamielinen Paganel oli merkinnyt kirjeeseen tämän päämäärän eikä Australian itärannikkoa kuten olisi pitänyt. Ayrton on lukittuna aluksen hyttiin, sillä saadessaan kuulla Duncanin suuntaavan Uuteen-Seelantiin hän oli koettanut yllyttää miehistön kapinaan.
Glennarvan tekee sopimuksen Ayrtonin kanssa, että tämä jätetään yksinäisyyteen jollekin [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] saarelle sen sijaan, että hänet luovutettaisiin brittiläisille viranomaisille karanneena rangaistusvankina. Glennarvan lupaa jättää Ayrtonin Maria Theresian luodolle, joka sattuu heidän reitilleen 37 leveyspiiriä kuljettaessa, joten roisto tunnustaa kaiken. Todellisuudessa hän ei ole koko Australiassa olonsa aikana tiennyt mitään Britannian haaksirikosta, sillä riita kapteeni Grantin kanssa aluksella päättyi siihen, että Ayrton jätettiin oman onnensa nojaan Australian rannikolle.


Glennarvan lupaa jättää Ayrtonin Maria Theresian luodolle, joka sattuu heidän reitilleen, joten roisto tunnustaa kaiken. Todellisuudessa hän ei ole tiennyt mitään Britannian haaksirikosta, sillä riita kapteeni Grantin kanssa johti siihen, että Ayrton jätettiin Australian rannikolle.
Maria Teresia saavutetaan illan jo hämärtyessä, jolloin havaitaan huolestuttava ilmiö: saarella näyttää palavan tuli. Yön aikana Duncan pysyttelee turvallisen välimatkan päässä saaresta voidakseen aamulla nähdä, mitä pienellä maalaikulla on tekeillä. Mary ja Robert ovat laivan kannella ja uskovat kuulevansa isänsä äänen huutavan apua merellä, mutta koska ääni ei toistu, kukaan muu Duncanilla ei usko lasten kertomukseen.


Maria Teresialla havaitaan, että saarella näyttää palavan tuli. Yön aikana Duncan pysyttelee turvallisen välimatkan päässä saaresta, mutta lapset uskovat kuulevansa isänsä äänen huutavan apua merellä.
Aamun ensi valossa odottaa ilo ja ihmetys, sillä pienen saaren rannalla huitoo ja huiskii kapteeni Grant kahden toverinsa kanssa. Grant kertoo Glennarvanille, koko tarinan elämästään luodolla ja tämä puolestaan kertoo etsintäretken vaiheet. Ilmi tulee myös huvittava tapaus, sillä englanninkielisissä kartoissa saaren nimi on Maria Teresia, mutta ranskalaisissa se on Tabor, eikä Glennarvanin seurueessa matkustanut ranskalainen maantieteilijä sitä ole huomannut. Lisäksi maantieteilijän oli käynyt Uudessa Seelannissa nolosti: hän oli joutunut yksinään erään maoripäällikön vangiksi, ja tämä olikin pitänyt hänestä niin paljon, että oli määrännyt [[tatuointi|tatuoimaan]] ranskalaisen koko ruumiin kaulan alapuolelta. Vaikka ranskalainen pääsikin pakoon ja löysi seurueensa, hän piti lopun ikänsä pitkähihaista ja ylös asti napitettua vaatetusta.


Aamulla saaren rannalla on kapteeni Grant kahden toverinsa kanssa. Grant kertoo Glennarvanille, koko tarinan elämästään luodolla ja tämä puolestaan kertoo etsintäretken vaiheet.
Duncanin lähtiessä iloisissa merkeissä paluumatkalle kohti Skotlantia Tom Ayrton jätetään saarensa yksinäisyyteen pohtimaan rikoksiaan, mutta hänen käyttöönsä annetaan kaikki, minkä urhea kapteeni Grant tovereineen on saarelle saanut rakennettua. Viimeisinä sanoinaan Ayrtonille lordi Glennarvan lupaa joskus palata tätä hakemaan.


Duncanin lähtiessä paluumatkalle Tom Ayrton jätetään saarelle, mutta hänen käyttöönsä annetaan kaikki, minkä kapteeni Grant tovereineen on saarelle rakentanut. Lordi lupaa joskus palata tätä hakemaan.
Pitkän matkan jälkeen Duncan palaa kotisatamaan tuoden mukanaan sekä jokaisen matkalle lähteneen että heidät, joita etsimään lähdettiin.


{{juonipaljastus loppu}}
{{juonipaljastus loppu}}

Versio 7. syyskuuta 2021 kello 21.57

Kapteeni Grantin lapset
Les Enfants du capitaine Grant
Alkuperäisteos
Kirjailija Jules Verne
Kansitaiteilija Edouard Riou
Kieli ranska
Genre seikkailu
Kustantaja Hezel
Julkaistu 1867–1868
Suomennos
Suomentaja Eino Woionmaa
Kustantaja WSOY ja Karisto
Julkaistu 1922
Ulkoasu kovakantinen
Seuraava Salaperäinen saari
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Kapteeni Grantin lapset on Jules Vernen romaani, joka kertoo ryhmästä skotlantilaisia ja heidän ponnisteluistaan löytää kapteeni Grant. Seurue kulkee koko maapallon ympäri etsiessään haaksirikkoon joutunutta Grantia, jonka mereen heittämä pulloposti on lähes kahden vuoden matkan jälkeen päätynyt ihmisten käsiin.

Juoni

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Huvipursi Duncan on ensimmäisellä matkallaan ja havaitsee vanavedessään laiskasti uiskentelevan hain. Miehistö pyydystää hain ja sen vatsasta löytyy samppanjapulloksi, jonka sisälle on työnnetty englanniksi, saksaksi ja ranskaksi kirjoitetut viestit. Kaikki viestit ovat pahasti kosteuden vaurioittamia, mutta Duncanin omistaja, lordi Glennarvan onnistuu päättelemään viestin pääasiallisen sisällön.

Viestin on kirjoittanut skotlantilaisen Britannia-laivan kapteeni Harry Grant, joka kahden miehistönsä jäsenen kanssa on onnistunut pelastautumaan haaksirikosta paikkaan, joka on 37 leveyspiirillä eteläisellä pallonpuoliskolla. Tulkinta osoittaa, että haaksirikkopaikka on Patagonian rannikolla Argentiinassa.

Lordi Glennarvan matkustaa Lontooseen pyytämään meriministeriöltä apua kapteeni Grantin etsimisessä, mutta hänen toiveensa avun saamisesta tyrmätään. Kotiin palatessaan hän löytää kapteeni Grantin lapset, Maryn ja Robertin linnasta ja joutuu kertomaan näille, ettei heidän isäänsä ryhdytä etsimään. Lordi Glennarvanin vaimo, Helena, kuitenkin ehdottaa, että he itse ryhtyisivät etsintään Duncanilla.

Duncan varustetaan matkalle matkustajinaan lordi Glennarvan, lady Helena ja Grantin lapset. Lisäksi inhimillisen erehdyksen seurauksena alukselle joutuu ranskalainen maantieteilijä, Jaques Paganel, jonka apu kapteeni Grantin etsinnässä osoittautuu erittäin hyödylliseksi.

Seurue kulkee Magalhaesin salmen lävitse Chileen, josta lordi lähimpien seuralaistensa kanssa päättää kulkea koko matkan mantereen poikki. Duncan lähetetään odottamaan heitä Argentiinan rannikolle.

Matkan varrella selviää, ettei kapteeni Grant ole haaksirikossa Patagoniassa. Pullopostin viestin uusi tulkinta ohjaa matkalaiset Australiaan.

Australiassa he löytävät eräältä maatilalta Tom Ayrtonin, joka on ollut Britannialla yhdessä kapteeni Grantin kanssa. Ayrton kertoo, että haaksirikosta lähtien hän on uskonut olevansa ainoa pelastunut, mutta vakuuttaa pystyvänsä opastamaan etsijät haaksirikkopaikalle.

Duncan lähetetään korjattavaksi, sillä pitkä merimatka on vaurioittanut sen potkuria, mutta lordi Glennarvan, lady Helena, kapteenin lapset ja muutamat muut valikoidut ystävät lähtevät Ayrtonin opastamina Australian halki. Ayrton osoittautuu kuitenkin petolliseksi ja suunnittee kaappaavansa Duncanin ja ryhtyvänsä merirosvoksi.

Lopulta petos tulee ilmi ja Ayrton pakenee mukanaan kirje, jolla Glennarvan kutsuu Duncanin sovittuun kohtauspaikkaan.

Glennarvan saavuttua kohtauspaikkaan ilmenee, että alus on lähtenyt jo useita päiviä aikaisemmin tuntemattomaan määränpäähän.

Lordi Glennarvan valmistautuu palaamaan Skotlantiin, mutta joutuu matkustamaan Uuden-Seelantiin, josta kulkee vakituinen laivareitti.

Matkalla Uuteen-Seelantiin seurue päätyy harhaan joutuen maorien vangitsemaksi. Lopulta he saapuvat Uuden-Seelannin länsirannikolle, mistä löytävät kadonneen Duncanin, joka on jo kauan odottanut heitä. Syyksi selviää, että hajamielinen Paganel oli merkinnyt kirjeeseen tämän päämäärän eikä Australian itärannikkoa kuten olisi pitänyt. Ayrton on lukittuna aluksen hyttiin, sillä saadessaan kuulla Duncanin suuntaavan Uuteen-Seelantiin hän oli koettanut yllyttää miehistön kapinaan.

Glennarvan lupaa jättää Ayrtonin Maria Theresian luodolle, joka sattuu heidän reitilleen, joten roisto tunnustaa kaiken. Todellisuudessa hän ei ole tiennyt mitään Britannian haaksirikosta, sillä riita kapteeni Grantin kanssa johti siihen, että Ayrton jätettiin Australian rannikolle.

Maria Teresialla havaitaan, että saarella näyttää palavan tuli. Yön aikana Duncan pysyttelee turvallisen välimatkan päässä saaresta, mutta lapset uskovat kuulevansa isänsä äänen huutavan apua merellä.

Aamulla saaren rannalla on kapteeni Grant kahden toverinsa kanssa. Grant kertoo Glennarvanille, koko tarinan elämästään luodolla ja tämä puolestaan kertoo etsintäretken vaiheet.

Duncanin lähtiessä paluumatkalle Tom Ayrton jätetään saarelle, mutta hänen käyttöönsä annetaan kaikki, minkä kapteeni Grant tovereineen on saarelle rakentanut. Lordi lupaa joskus palata tätä hakemaan.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Aiheesta muualla

Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kapteeni Grantin lapset.