Ero sivun ”Fysiologinen suolaliuos” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
kappale lisää enwikistä, typo
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Iv1-07 014.jpg|thumb|250px|Annospussi suonensisäisesti annetavaa fysiologista suolaliuosta.]]
[[Kuva:Iv1-07 014.jpg|thumb|250px|Annospussi suonensisäisesti annettavaa fysiologista suolaliuosta.]]
'''Fysiologinen suolaliuos''' on [[suola]]liuos, jonka osmoottinen vahvuus on yhtä vahva kuin [[veri|veren]].<ref name="BI4">{{BI4|177}}</ref> Ihmisen veren koostumusta vastaa 0,9-prosenttinen suolaliuos.<ref name="BI4" /> Suolaliuoksen on tärkeää olla [[osmoosi|osmoottisesti]] yhtä vahvaa, ettei se vahingoita kohteen soluja. Jos esimerkiksi punasolut joutuvat niiden väkevyyttä laimeampaan, hypotoniseen liuokseen, ne pullistuvat ulkopuolisen nesteen siirtyessä niiden sisään ja lopulta räjähtävät.<ref name="BI1">{{BI1|172}}</ref> Väkevämmässä hypertonisessa liuoksessa punasolut taas menevät kasaan, koska solun sisältä siirtyy nestettä ulkopuoliseen väkevämpään liuokseen.<ref name="BI1" />
'''Fysiologinen suolaliuos''' on [[suola]]liuos, jonka osmoottinen vahvuus on yhtä suuri kuin [[veri|veren]].<ref name="BI4">{{BI4|177}}</ref> Ihmisen veren koostumusta vastaa 0,9-prosenttinen suolaliuos.<ref name="BI4" /> Suolaliuoksen on tärkeää olla [[osmoosi|osmoottisesti]] yhtä vahvaa, ettei se vahingoita kohteen soluja. Jos esimerkiksi punasolut joutuvat niiden väkevyyttä laimeampaan, hypotoniseen liuokseen, ne pullistuvat ulkopuolisen nesteen siirtyessä niiden sisään ja lopulta räjähtävät.<ref name="BI1">{{BI1|172}}</ref> Väkevämmässä hypertonisessa liuoksessa punasolut taas menevät kasaan, koska solun sisältä siirtyy nestettä ulkopuoliseen väkevämpään liuokseen.<ref name="BI1" />


Fysiologisen suolaliuoksen lääketieteellinen käyttö aloitettiin vuoden 1831 tienoilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://books.google.com/books?id=fnYXBgAAQBAJ&pg=PA4 | Nimeke = Home Parenteral Nutrition | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 27.4.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref> Se sisältyy [[Maailman terveysjärjestö]]n tärkeimpien lääkkeiden luetteloon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://hdl.handle.net/10665%2F325771 | Nimeke = World Health Organization model list of essential medicines: 21st list 2019. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 27.4.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref> Vuonna 2017 natrium oli 225. yleisimmin määrätty lääke Yhdysvalloissa, ja sitä sisältyi yli kahteen miljoonaan reseptiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://clincalc.com/DrugStats/Top300Drugs.aspx | Nimeke = The Top 300 of 2020 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 27.4.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://clincalc.com/DrugStats/Drugs/Sodium | Nimeke = Sodium - Drug Usage Statistics | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 27.4.2021 | Kieli = {{en}} }}</ref>
==Lähteet==
{{viitteet}}


==Aiheesta muualla==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
* [https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4794509/ 0.9% saline is neither normal nor physiological] Journal of Zhejiang University. Science. B. 2016.
* [https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4794509/ 0.9% saline is neither normal nor physiological] Journal of Zhejiang University. Science. B. 2016.



Versio 27. huhtikuuta 2021 kello 10.56

Annospussi suonensisäisesti annettavaa fysiologista suolaliuosta.

Fysiologinen suolaliuos on suolaliuos, jonka osmoottinen vahvuus on yhtä suuri kuin veren.[1] Ihmisen veren koostumusta vastaa 0,9-prosenttinen suolaliuos.[1] Suolaliuoksen on tärkeää olla osmoottisesti yhtä vahvaa, ettei se vahingoita kohteen soluja. Jos esimerkiksi punasolut joutuvat niiden väkevyyttä laimeampaan, hypotoniseen liuokseen, ne pullistuvat ulkopuolisen nesteen siirtyessä niiden sisään ja lopulta räjähtävät.[2] Väkevämmässä hypertonisessa liuoksessa punasolut taas menevät kasaan, koska solun sisältä siirtyy nestettä ulkopuoliseen väkevämpään liuokseen.[2]

Fysiologisen suolaliuoksen lääketieteellinen käyttö aloitettiin vuoden 1831 tienoilla.[3] Se sisältyy Maailman terveysjärjestön tärkeimpien lääkkeiden luetteloon.[4] Vuonna 2017 natrium oli 225. yleisimmin määrätty lääke Yhdysvalloissa, ja sitä sisältyi yli kahteen miljoonaan reseptiin.[5][6]

Lähteet

  1. a b Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 177. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
  2. a b Lahti, Kimmo et al.: Biologia: Elämä, s. 172. 8.–9. painos. WSOY, 2006. ISBN 951-0-28024-0.
  3. Home Parenteral Nutrition books.google.com. Viitattu 27.4.2021. (englanniksi)
  4. World Health Organization model list of essential medicines: 21st list 2019. hdl.handle.net. Viitattu 27.4.2021. (englanniksi)
  5. The Top 300 of 2020 clincalc.com. Viitattu 27.4.2021. (englanniksi)
  6. Sodium - Drug Usage Statistics clincalc.com. Viitattu 27.4.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla