Ero sivun ”Visakoivu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Djupsjo (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 19: Rivi 19:
[[File:Curly Birch Wood.jpg|thumb|Visakoivu.]]
[[File:Curly Birch Wood.jpg|thumb|Visakoivu.]]
[[Kuva:visakoivupinta.jpg|thumb|Visakoivupinta.]]
[[Kuva:visakoivupinta.jpg|thumb|Visakoivupinta.]]
'''Visakoivu''' (''Betula pendula'' var. ''carelica'') on [[rauduskoivu]]n mutaatiosta johtuva muunnos.<ref name="PP">[https://web.archive.org/web/20110608044446/http://www.puuproffa.fi/arkisto/visa.php Puuproffa: Visakoivu]</ref> Se on matala, joskus vain pensasmainen [[Koivut|koivu]]. Sen runko on [[Puunpahka|pahkainen]]. <ref>[http://www.jns.fi/puulajiopas/HTML%20lajikuvaukset/visakoivu_betula_pendula_var.htm Puulajiopas] {{404}}Joensuu</ref>
'''Visakoivu''' (''Betula pendula'' var. ''carelica'') on [[rauduskoivu]]n [[mutaatio]]sta johtuva [[muunnos (biologia)|muunnos]].<ref name="PP">[https://web.archive.org/web/20110608044446/http://www.puuproffa.fi/arkisto/visa.php Puuproffa: Visakoivu]</ref> Se on matala, joskus vain pensasmainen [[koivut|koivu]]. Sen runko on [[puunpahka|pahkainen]].<ref>[http://www.jns.fi/puulajiopas/HTML%20lajikuvaukset/visakoivu_betula_pendula_var.htm Puulajiopas] {{404}}Joensuu</ref>


== Kuvaus ==
== Kuvaus ==
Visakoivun [[visa (puu)|puun]] syistä osa on kiertynyt ja muodostaa ruskeita juovia. Siksi puuaines on kaunista ja haluttua. Visakoivu on ainoa puulaji, josta maksetaan Suomessa kilohinnan mukaan. Visakoivu on Suomen arvokkain koivulaji; hinta on yleensä 4&ndash;5 euroa kilolta, riippuen visan laadusta, ja hehtaarikohtaiset myyntitulot voivat kivuta jopa 200 000:een euroon<ref>[https://web.archive.org/web/20070202012558/http://www.metsakeskus.fi/web/fin/uutiset/2006_uutiset/elokuu/uu_kl_visakoivu.htm Metsäkeskus]</ref>.
Visakoivun [[visa (puu)|puun]] syistä osa on kiertynyt ja muodostaa ruskeita juovia. Siksi puuaines on kaunista ja haluttua. Visakoivu on ainoa puulaji, josta maksetaan Suomessa kilohinnan mukaan. Visakoivu on Suomen arvokkain koivulaji; hinta on yleensä 4&ndash;5 euroa kilolta, riippuen visan laadusta, ja hehtaarikohtaiset myyntitulot voivat kivuta jopa 200 000:een euroon<ref>[https://web.archive.org/web/20070202012558/http://www.metsakeskus.fi/web/fin/uutiset/2006_uutiset/elokuu/uu_kl_visakoivu.htm Metsäkeskus]</ref>.


Visakoivun taimista vain noin puolet kasvaa visakoivuiksi ja lopuista kasvaa tavallisia rauduskoivuja; periytyminen on hieman monimutkaista. Tämän vuoksi visakoivua lisätään myös suvuttomasti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Risto Isomäki | Nimeke = Puukirja | Vuosi = 1997 | Luku = Visakoivu (''Betula pendula'' var. ''carelica'') | Sivu = 193 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ympäristö ja kehitys ry | Tunniste = ISBN 951-97061-3-5 | Viitattu = 8.2.2016 | Kieli = }}</ref> Visautumisen ensi merkkejä ovat rungossa ilmenevät pahkat, pullistumat ja juomut. Visakoivikko vaatii huolellista ja ammattitaitoista hoitoa, etupäässä oksien valikoivaa leikkaamista laadukkaan tyvitukin kasvun edistämiseksi. Visakoivu kasvaa luontaisesti [[Etelä-Suomi (metsäkasvillisuusvyöhyke)|Etelä-Suomessa]], [[Karjala]]ssa ja [[Baltian maat|Baltiassa]].

Visakoivun taimista vain noin puolet kasvaa visakoivuiksi ja lopuista kasvaa tavallisia rauduskoivuja; periytyminen on hieman monimutkaista. Tämän vuoksi visakoivua lisätään myös suvuttomasti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Risto Isomäki | Nimeke = Puukirja| Vuosi = 1997| Luku = Visakoivu (Betula pendula , var. carelica)| Sivu = 193| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ympäristö ja kehitys ry| Tunniste = ISBN 951-97061-3-5| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.2.2016 | Kieli = }}</ref> Visautumisen ensi merkkejä ovat rungossa ilmenevät pahkat, pullistumat ja juomut. Visakoivikko vaatii huolellista ja ammattitaitoista hoitoa, etupäässä oksien valikoivaa leikkaamista laadukkaan tyvitukin kasvun edistämiseksi. Visakoivu kasvaa luontaisesti [[Etelä-Suomi (metsäkasvillisuusvyöhyke)|Etelä-Suomessa]], [[Karjala]]ssa ja [[Baltian maat|Baltiassa]].


== Visakoivulajikkeita ==
== Visakoivulajikkeita ==
Rivi 38: Rivi 37:
== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.visaseura.fi/tietoa-visakoivusta/ Visakoivutietoa Visaseura ry:n sivustolla]
* [http://www.visaseura.fi/tietoa-visakoivusta/ Visakoivutietoa Visaseura ry:n sivustolla]

{{Tynkä/Kasvi}}
{{Tynkä/Kasvi}}
[[Luokka:Rauduskoivu]]
[[Luokka:Rauduskoivu]]

Versio 21. lokakuuta 2020 kello 13.13

Visakoivu
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Pyökkimäiset Fagales
Heimo: Koivukasvit Betulaceae
Suku: Koivut Betula
Laji: pendula
Muunnos: carelica
Kolmiosainen nimi

Betula pendula var. carelica
(Merckl.) Hämet-Ahti

Visakoivu.
Visakoivupinta.

Visakoivu (Betula pendula var. carelica) on rauduskoivun mutaatiosta johtuva muunnos.[1] Se on matala, joskus vain pensasmainen koivu. Sen runko on pahkainen.[2]

Kuvaus

Visakoivun puun syistä osa on kiertynyt ja muodostaa ruskeita juovia. Siksi puuaines on kaunista ja haluttua. Visakoivu on ainoa puulaji, josta maksetaan Suomessa kilohinnan mukaan. Visakoivu on Suomen arvokkain koivulaji; hinta on yleensä 4–5 euroa kilolta, riippuen visan laadusta, ja hehtaarikohtaiset myyntitulot voivat kivuta jopa 200 000:een euroon[3].

Visakoivun taimista vain noin puolet kasvaa visakoivuiksi ja lopuista kasvaa tavallisia rauduskoivuja; periytyminen on hieman monimutkaista. Tämän vuoksi visakoivua lisätään myös suvuttomasti.[4] Visautumisen ensi merkkejä ovat rungossa ilmenevät pahkat, pullistumat ja juomut. Visakoivikko vaatii huolellista ja ammattitaitoista hoitoa, etupäässä oksien valikoivaa leikkaamista laadukkaan tyvitukin kasvun edistämiseksi. Visakoivu kasvaa luontaisesti Etelä-Suomessa, Karjalassa ja Baltiassa.

Visakoivulajikkeita

Lähteet

  1. Puuproffa: Visakoivu
  2. Puulajiopas [vanhentunut linkki]Joensuu
  3. Metsäkeskus
  4. Risto Isomäki: ”Visakoivu (Betula pendula var. carelica)”, Puukirja, s. 193. Ympäristö ja kehitys ry, 1997. ISBN 951-97061-3-5.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.