Ero sivun ”Klassikko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Botti poisti 1 Wikidatan sivulle d:q2976603 siirrettyä kielilinkkiä |
täydenn lähteen muk, pois korjattava-m |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{tämä artikkeli|käsittelee taiteen ja tieteen käsitettä. Katso [[Klassikko (täsmennyssivu)|täsmennyssivu]] sanan muista merkityksistä.}} |
{{tämä artikkeli|käsittelee taiteen ja tieteen käsitettä. Katso [[Klassikko (täsmennyssivu)|täsmennyssivu]] sanan muista merkityksistä.}} |
||
{{korjattava|Ei lähteitä. SIsältönä kuusi virkettä latteita hauki-on-kala -mielipiteitä}} |
|||
'''Klassikko''' on arvostettu ja esimerkillinen teos miltä tahansa [[taide|taiteen]] tai [[tiede|tieteen]] alueelta. Klassikon asemaan teos ei nouse kovinkaan helposti, vaan siihen voi mennä vuosikymmeniä. Klassikoksi nouseminen ei kuitenkaan välttämättä vaadi pitkän ajan kulumista.{{Kenen mukaan}} |
|||
'''Klassikko''' on teos, joka pysyy ajankohtaisena ja tärkeänä vuodesta toiseen eri puolilla maailmaa. Siinä on kaikille ihmisille yhteistä ja tärkeää sanottavaa. Klassikossa käsitellään suuria kysymyksiä siten, että se herättää tunteita ja ajatuksia. Se on myös monitulkintainen, jolloin se antaa eri-ikäisille lukijoille erilaista ajateltavaa.<ref name=annola>[https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Mika_tekee_klassikosta_klassikon(49120) Mikä tekee klassikosta klassikon?] Suvi Annola. Helmet 4.1.2017. Viitattu 17.10.2020.</ref> Klassikon asemaan teos ei nouse kovinkaan helposti, vaan siihen voi mennä vuosikymmeniä. Silti teoksen nouseminen klassikoksi voi joskus tapahtua nopeastikin.{{Kenen mukaan}} |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Klassikkoteoksessa tiivistyy kulttuurin joitakin olennaisia piirteitä. Se kantaa mukanaan asenteita, arvostuksia ja maailmankatsomuksellisia periaatteita, ja sillä on usein kielellinen vaikutus: ihmiset muistavat sen sisällön niin että voivat siteerata sitä sekä juhlavissa että leikillisissä tarkoituksissa. |
||
Klassikkokirja ei välttämättä ole paljon luettu, esimerkkinä [[Alastalon salissa]].{{Lähde}} |
|||
Klassikoksi voi nousta myös vaikeasti avautuva, pienen yleisön teos kuten Volter Kilven [[Alastalon salissa]], mutta tällöin se ei ole kansan yhteistä omaisuutta. Yksi klassikon aseman edellytyksistä onkin se, että teos on suuren yleisön tuntema, kuten [[Edgar Rice Burroughs|Edgar Rice Burroughsin]] [[Tarzan|Tarzanit]]. <ref name=annola /> |
|||
==Lähteet== |
|||
{{Viitteet}} |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
* {{Wikisitaatit-rivi}} |
* {{Wikisitaatit-rivi}} |
||
* [http://www.lib.hel.fi/Page/3156f7ee-682f-4b68-82ea-ec756f214f22.aspx?groupId=f6a59db9-bce1-4f22-bad3-7eca2addfe4a&announcementId=b06ddab3-c85f-4c73-892a-d172cc746505 Helsingin kaupunginkirjasto: Ohuet klassikot] |
* [https://web.archive.org/web/20100306043847/http://www.lib.hel.fi/Page/3156f7ee-682f-4b68-82ea-ec756f214f22.aspx?groupId=f6a59db9-bce1-4f22-bad3-7eca2addfe4a&announcementId=b06ddab3-c85f-4c73-892a-d172cc746505 Helsingin kaupunginkirjasto: Ohuet klassikot]. Web Archive 2010. |
||
* [https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006671626.html Olen seurannut yli kymmenen vuotta kirjaa ”1001 elokuvaa, jotka sinun pitää nähdä ennen kuolemaa” – Tätä kaikkea olen sen ansiosta löytänyt ja oivaltanut]. Miska Rantanen. HS lauantaiessee 17.10.2020. |
|||
{{tynkä/Taide}} |
{{tynkä/Taide}} |
||
Versio 17. lokakuuta 2020 kello 09.02
Klassikko on teos, joka pysyy ajankohtaisena ja tärkeänä vuodesta toiseen eri puolilla maailmaa. Siinä on kaikille ihmisille yhteistä ja tärkeää sanottavaa. Klassikossa käsitellään suuria kysymyksiä siten, että se herättää tunteita ja ajatuksia. Se on myös monitulkintainen, jolloin se antaa eri-ikäisille lukijoille erilaista ajateltavaa.[1] Klassikon asemaan teos ei nouse kovinkaan helposti, vaan siihen voi mennä vuosikymmeniä. Silti teoksen nouseminen klassikoksi voi joskus tapahtua nopeastikin.
Klassikkoteoksessa tiivistyy kulttuurin joitakin olennaisia piirteitä. Se kantaa mukanaan asenteita, arvostuksia ja maailmankatsomuksellisia periaatteita, ja sillä on usein kielellinen vaikutus: ihmiset muistavat sen sisällön niin että voivat siteerata sitä sekä juhlavissa että leikillisissä tarkoituksissa.
Klassikoksi voi nousta myös vaikeasti avautuva, pienen yleisön teos kuten Volter Kilven Alastalon salissa, mutta tällöin se ei ole kansan yhteistä omaisuutta. Yksi klassikon aseman edellytyksistä onkin se, että teos on suuren yleisön tuntema, kuten Edgar Rice Burroughsin Tarzanit. [1]
Lähteet
- ↑ a b Mikä tekee klassikosta klassikon? Suvi Annola. Helmet 4.1.2017. Viitattu 17.10.2020.
Aiheesta muualla
Sitaatteja aiheesta Klassikko Wikisitaateissa- Helsingin kaupunginkirjasto: Ohuet klassikot. Web Archive 2010.
- Olen seurannut yli kymmenen vuotta kirjaa ”1001 elokuvaa, jotka sinun pitää nähdä ennen kuolemaa” – Tätä kaikkea olen sen ansiosta löytänyt ja oivaltanut. Miska Rantanen. HS lauantaiessee 17.10.2020.
