Ero sivun ”Diskriminantti” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty yleinen diskriminantti |
OM (keskustelu | muokkaukset) p fix |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Polynomi]]n ''p(x)=a<sub>n</sub>x<sup>n</sup>+...+a<sub>1</sub>x+a<sub>0</sub>'', missä kertoimet ''a<sub>1</sub>,a<sub>2</sub>,...,a<sub>n</sub>'' kuuluvat annettuun [[kunta (matematiikka)|kuntaan]] ''K'', '''diskriminantti''' on (2''n'' − 1)×(2''n'' − 1) [[matriisi]]n |
|||
<math>\left(\begin{matrix} |
<math>\left(\begin{matrix} |
||
Rivi 15: | Rivi 15: | ||
==Toisen asteen yhtälö== |
==Toisen asteen yhtälö== |
||
Tunnetuin erikoistapaus diskriminantista on toisen asteen polynomin '' |
Tunnetuin erikoistapaus diskriminantista on toisen asteen polynomin ''p(x)=ax<sup>2</sup>+bx+c'' diskriminantti ''D = b^2-4ac''. Toisen asteen polynomin tapauksessa diskriminantin arvosta voidaan päätellä yhtälön reaalisten ratkaisujen eli reaalijuurien lukumäärä: |
||
* Jos <math>D > 0</math>, niin yhtälöllä on kaksi erisuurta reaaliratkaisua. |
* Jos <math>D > 0</math>, niin yhtälöllä on kaksi erisuurta reaaliratkaisua. |
||
* Jos <math>D < 0</math>, niin yhtälöllä ei ole yhtäkään reaaliratkaisua. |
* Jos <math>D < 0</math>, niin yhtälöllä ei ole yhtäkään reaaliratkaisua. |
Versio 12. marraskuuta 2006 kello 20.39
Polynomin p(x)=anxn+...+a1x+a0, missä kertoimet a1,a2,...,an kuuluvat annettuun kuntaan K, diskriminantti on (2n − 1)×(2n − 1) matriisin
Toisen asteen yhtälö
Tunnetuin erikoistapaus diskriminantista on toisen asteen polynomin p(x)=ax2+bx+c diskriminantti D = b^2-4ac. Toisen asteen polynomin tapauksessa diskriminantin arvosta voidaan päätellä yhtälön reaalisten ratkaisujen eli reaalijuurien lukumäärä:
- Jos , niin yhtälöllä on kaksi erisuurta reaaliratkaisua.
- Jos , niin yhtälöllä ei ole yhtäkään reaaliratkaisua.
- Jos , niin yhtälöllä on yksi reaaliratkaisu, ns. kaksoisjuuri.
Diskriminantti ei kerro yhtälön juuria vaan reaalisten juurien lukumäärän. Diskriminantti on usein nopeampi tapa laskea yhtälön reaalisten juurien lukumäärä kuin yhtälön ratkaiseminen toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla.