Ero sivun ”Mitsubishi A5M” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Malline:Tekniset tiedot lisätty using AWB
ajatusviivotusta
Rivi 21: Rivi 21:


== Taustaa ==
== Taustaa ==
Laivastoesikunta aloitti huhtikuussa 1932 kunnianhimoisen varustautumisohjelman, jonka tarkoituksena oli poistaa riippuvuus ulkomaisista lentokonetoimittajista. Nakajima ja Mitsubishi valmistivat 7-Shi-spesifikaation perusteella lentokoneet B3N1<ref>Mikesh, Robert C. & Abe, Shorzoe s. 230-231</ref> ja 1MF10<ref>Mikesh, Robert C. & Abe, Shorzoe s. 170-171</ref>, jotka kumpikin laivasto hylkäsi koelentojen jälkeen. Hankinta kohdistui Nakajiman A2N1 koneen pohjalta valmistettuun A4N1-koneeseen, joka osoittautui palveluksessa heikoksi. Helmikuussa 1934 esikunta julkaisi uudet 9-Shi-vaatimukset uudeksi yksipaikkaiseksi hävittäjäksi.<ref name="Francillon">Francillon, René J., s. 342</ref>
Laivastoesikunta aloitti huhtikuussa 1932 kunnianhimoisen varustautumisohjelman, jonka tarkoituksena oli poistaa riippuvuus ulkomaisista lentokonetoimittajista. Nakajima ja Mitsubishi valmistivat 7-Shi-spesifikaation perusteella lentokoneet B3N1<ref>Mikesh, Robert C. & Abe, Shorzoe s. 230–231</ref> ja 1MF10<ref>Mikesh, Robert C. & Abe, Shorzoe s. 170–171</ref>, jotka kumpikin laivasto hylkäsi koelentojen jälkeen. Hankinta kohdistui Nakajiman A2N1 koneen pohjalta valmistettuun A4N1-koneeseen, joka osoittautui palveluksessa heikoksi. Helmikuussa 1934 esikunta julkaisi uudet 9-Shi-vaatimukset uudeksi yksipaikkaiseksi hävittäjäksi.<ref name="Francillon">Francillon, René J., s. 342</ref>


Komentajakapteeni Hideo Sawain luonnostelemien<ref name="MikeshAbe">Mikesh, Robert C. & Abe, Shorzoe s. 173</ref>, 9-Shi-vaatimusten mukaisesti hävittäjän maksiminopeuden tuli olla 350&nbsp;km/h 3&nbsp;000&nbsp;metrin korkeudella. Sen nousunopeuden 5&nbsp;000&nbsp;metriin tuli olla 6&nbsp;minuuttia 30&nbsp;sekuntia. Koneen siipien kärkiväli ei saanut ylittää 11&nbsp;metriä ja pituuden kahdeksaa metriä. Sen aseistuksena tuli olla kaksi 7,7&nbsp;millimetrin konekivääriä. Vaatimuksiin ei sisältynyt varusteita lentotukialus toimintaa varten, koska haluttiin helpottaa suunnittelua haastavien vaatimusten toteuttamiseksi.<ref name="Francillon"/>
Komentajakapteeni Hideo Sawain luonnostelemien<ref name="MikeshAbe">Mikesh, Robert C. & Abe, Shorzoe s. 173</ref>, 9-Shi-vaatimusten mukaisesti hävittäjän maksiminopeuden tuli olla 350&nbsp;km/h 3&nbsp;000&nbsp;metrin korkeudella. Sen nousunopeuden 5&nbsp;000&nbsp;metriin tuli olla 6&nbsp;minuuttia 30&nbsp;sekuntia. Koneen siipien kärkiväli ei saanut ylittää 11&nbsp;metriä ja pituuden kahdeksaa metriä. Sen aseistuksena tuli olla kaksi 7,7&nbsp;millimetrin konekivääriä. Vaatimuksiin ei sisältynyt varusteita lentotukialus toimintaa varten, koska haluttiin helpottaa suunnittelua haastavien vaatimusten toteuttamiseksi.<ref name="Francillon"/>
Rivi 32: Rivi 32:


=== Maavoimien lentojoukkojen Ki-18 ja Ki-33 ===
=== Maavoimien lentojoukkojen Ki-18 ja Ki-33 ===
Toisen prototyypin huomiota herättäneet suoritusarvot herättivät mielenkiinnon maavoimien lentojoukoissa, joka tilasi vastaavan koneen merkinnällä Ki-18. Koneen voimanlähteenä oli Nakajima Kotobuki 5 ja se oli kaikin puolin identtinen Ka-14:n kanssa lukuun ottamatta poistettua lentotukialusvarustusta. Maavoimien lentojoukkojen lentäjät testasivat konetta Tachikawassa, missä sen todettiin olevan 45&nbsp;km/h nopeampi kuin palveluksessa oleva kaksitasoinen Kawasaki Ki-10-I-hävittäjä. Kone todettiin kuitenkin heikoksi koneiden välisessä taistelussa. Esikunta loi vaatimukset uudelle hävittäjälle, jonka tuli ylittää nopeudessa Ki-18 ja olla kaartotaistelukyvyltään parempi kuin Ki-10. Mitsubishi teki kaksi Ki-33 konetta, jotka perustuivat Ki-18 koneeseen varustettuna Nakajima Ha-1a-moottorilla. Nakajiman Ki-27 osoittautui kuitenkin koelennoissa paremmaksi tullen valituksi.<ref>Francillon, René J. s. 343-344</ref>
Toisen prototyypin huomiota herättäneet suoritusarvot herättivät mielenkiinnon maavoimien lentojoukoissa, joka tilasi vastaavan koneen merkinnällä Ki-18. Koneen voimanlähteenä oli Nakajima Kotobuki 5 ja se oli kaikin puolin identtinen Ka-14:n kanssa lukuun ottamatta poistettua lentotukialusvarustusta. Maavoimien lentojoukkojen lentäjät testasivat konetta Tachikawassa, missä sen todettiin olevan 45&nbsp;km/h nopeampi kuin palveluksessa oleva kaksitasoinen Kawasaki Ki-10-I-hävittäjä. Kone todettiin kuitenkin heikoksi koneiden välisessä taistelussa. Esikunta loi vaatimukset uudelle hävittäjälle, jonka tuli ylittää nopeudessa Ki-18 ja olla kaartotaistelukyvyltään parempi kuin Ki-10. Mitsubishi teki kaksi Ki-33 konetta, jotka perustuivat Ki-18 koneeseen varustettuna Nakajima Ha-1a-moottorilla. Nakajiman Ki-27 osoittautui kuitenkin koelennoissa paremmaksi tullen valituksi.<ref>Francillon, René J. s. 343–344</ref>


== A5M ==
== A5M ==
Mitsubishi A5M1 otettiin laivaston lentolaivueissa palveluskäyttöön alkuvuodesta 1937. Toisen Kiinan-Japanin sodan alkaessa heinäkuussa 1937 tuotantolinjat olivat siirtyneet Nakajima Kotobuki 2 kai 3A -moottorein varustettujen A5M2a-koneiden valmistukseen. Shanghaihin saapuneiden 12. ja 13. kokutain A5M2-hävittäjien avulla laivaston ilmavoimat saavuttivat ilmaherruuden kärsittyään pahoja tappioita lentäessään Nakajima A2N1 ja A4N1-koneilla. Konetyyppiä käytettiin myös erilaisten uusien kehitteillä olevien järjestelmien testauksessa kuten A6M2-koneen lisäpolttoainesäiliöiden sekä 20&nbsp;mm Oerlikon FF -kanuunan testauksessa (A5M1a).<ref>Francillon, René J. s. 344</ref>
Mitsubishi A5M1 otettiin laivaston lentolaivueissa palveluskäyttöön alkuvuodesta 1937. Toisen Kiinan-Japanin sodan alkaessa heinäkuussa 1937 tuotantolinjat olivat siirtyneet Nakajima Kotobuki 2 kai 3A -moottorein varustettujen A5M2a-koneiden valmistukseen. Shanghaihin saapuneiden 12. ja 13. kokutain A5M2-hävittäjien avulla laivaston ilmavoimat saavuttivat ilmaherruuden kärsittyään pahoja tappioita lentäessään Nakajima A2N1 ja A4N1-koneilla. Konetyyppiä käytettiin myös erilaisten uusien kehitteillä olevien järjestelmien testauksessa kuten A6M2-koneen lisäpolttoainesäiliöiden sekä 20&nbsp;mm Oerlikon FF -kanuunan testauksessa (A5M1a).<ref>Francillon, René J. s. 344</ref>


Kiinassa käytyjen taisteluiden aikana tuotanto vaihdettiin suljettavalla kuomulla, 640&nbsp;hevosvoiman Kotobuki 3 -moottorilla sekä kolmilapaisella potkurilla varustetuksi A5M2b:ksi. Lentäjät eivät pitäneet suljetun kuomun rajoitetummasta näkyvyydestä ja siitä luovuttiin. Taisteluissa koneet saavuttivat täydellisen ilmaherruuden ja ne osoittautuivat varsin taistelukestäviksi. Kaksi A5M3 prototyyppiä, joiden voimanlähteenä oli Ranskasta hankitut nestejäähdytteiset 610&nbsp;hevosvoiman Hispano-Suizan V12 -moottorit, valmistettiin. Lisäksi koneissa testattiin moottorin läpi ampuvaa 20&nbsp;millimetrin tykkiä. Vaikka koneet olivat hieman nopeampia kuin edeltäneet mallit ei niitä kuitenkaan tilattu ulkomaisen moottoritoimittajan vuoksi.<ref>Francillon, René J. s. 344-345</ref>
Kiinassa käytyjen taisteluiden aikana tuotanto vaihdettiin suljettavalla kuomulla, 640&nbsp;hevosvoiman Kotobuki 3 -moottorilla sekä kolmilapaisella potkurilla varustetuksi A5M2b:ksi. Lentäjät eivät pitäneet suljetun kuomun rajoitetummasta näkyvyydestä ja siitä luovuttiin. Taisteluissa koneet saavuttivat täydellisen ilmaherruuden ja ne osoittautuivat varsin taistelukestäviksi. Kaksi A5M3 prototyyppiä, joiden voimanlähteenä oli Ranskasta hankitut nestejäähdytteiset 610&nbsp;hevosvoiman Hispano-Suizan V12 -moottorit, valmistettiin. Lisäksi koneissa testattiin moottorin läpi ampuvaa 20&nbsp;millimetrin tykkiä. Vaikka koneet olivat hieman nopeampia kuin edeltäneet mallit ei niitä kuitenkaan tilattu ulkomaisen moottoritoimittajan vuoksi.<ref>Francillon, René J. s. 344–345</ref>


Kiinalaisten vetäessä ilmavoimiensa koneet pois A5M2-koneiden toiminta-alueelta kasvoi toimintasädevaatimus. Paranneltu A5M4 oli ulkoisesti identtinen avoimine ohjaamoineen loppusarjan A5M2b-koneiden kanssa. Sen voimanlähteenä oli Kotobuki 41 ja koneeseen oli asennettavissa 160&nbsp;litran lisätankki rungon alle. Ensimmäiset uudet koneet luovutettiin taistelujoukoille Kiinaan vuonna 1938 ja ne pakottivat kiinalaiset siirtämään koneensa yhä kauemmas etulinjasta. Kone oli valmistusmääriltään suurin alatyyppi ja se säilyi Nagoyan tehtaan tuotannossa aina vuoteen 1940 saakka. Lisäksi K.K. Watanabe Tekkosho ja Dai-Nijuichi Kaigun Kokusho eli Omuran 21. laivaston lentovarikko valmistivat 200 konetta. Tuotannon loppuvaiheessa moottoriksi vaihdettiin Kotobuki 41 kai, minkä lisäksi tehtiin pieniä muutoksi rakenteeseen. Konetyyppi poistettiin taistelutehtävistä 1941.<ref>Francillon, René J. s. 345-346</ref>
Kiinalaisten vetäessä ilmavoimiensa koneet pois A5M2-koneiden toiminta-alueelta kasvoi toimintasädevaatimus. Paranneltu A5M4 oli ulkoisesti identtinen avoimine ohjaamoineen loppusarjan A5M2b-koneiden kanssa. Sen voimanlähteenä oli Kotobuki 41 ja koneeseen oli asennettavissa 160&nbsp;litran lisätankki rungon alle. Ensimmäiset uudet koneet luovutettiin taistelujoukoille Kiinaan vuonna 1938 ja ne pakottivat kiinalaiset siirtämään koneensa yhä kauemmas etulinjasta. Kone oli valmistusmääriltään suurin alatyyppi ja se säilyi Nagoyan tehtaan tuotannossa aina vuoteen 1940 saakka. Lisäksi K.K. Watanabe Tekkosho ja Dai-Nijuichi Kaigun Kokusho eli Omuran 21. laivaston lentovarikko valmistivat 200 konetta. Tuotannon loppuvaiheessa moottoriksi vaihdettiin Kotobuki 41 kai, minkä lisäksi tehtiin pieniä muutoksi rakenteeseen. Konetyyppi poistettiin taistelutehtävistä 1941.<ref>Francillon, René J. s. 345–346</ref>


== Tekniset tiedot ==
== Tekniset tiedot ==

Versio 26. maaliskuuta 2020 kello 12.17

Mitsubishi A5M
Mitsubishi A5M, joka toimi lentotukialus Akagilta 1938-39
Mitsubishi A5M, joka toimi lentotukialus Akagilta 1938-39
Tyyppi tukialushävittäjä
Valmistaja Mitsubishi, Omura Naval Air Arsenal, Watanabe[1]
Suunnittelija Jiro Horikoshi
Ensilento helmikuussa 1935
Esitelty 1937
Valmistusmäärä 1 094[1]
Valmistusvuodet 1936-1942

Mitsubishi A5M eli keisarillisen Japanin laivaston tyypin 96 -lentotukialushävittäjä (jap. 九六式艦上戦闘機) oli yksitasoinen kiinteällä laskutelineellä varustettu avo-ohjaamoinen yksipaikkainen hävittäjälentokone. Se oli ensimmäinen Japanissa suunniteltu ja valmistettu laivaston hävittäjälentokone. Sen suunnittelu alkoi helmikuussa 1934[2], ja sen pääsuunnittelija oli Jirō Horikoshi. Ensilento tapahtui helmikuussa 1935, ja käyttöönotto alkoi keväällä 1937. Koneita valmistettiin ainakin 980 kappaletta.[3]

A5M oli lentäjien suosima ja liikehtimiskykyinen. Koneen suoritusarvoja rajoittivat pienitehoinen 710–785 hevosvoiman Nakajima Kotobuki -tähtimoottori (versiossa A5M4) ja kevyt aseistus (2 × 7,7 mm konekivääriä ja 60 kg pommeja). Saman version saavuttama huippunopeus oli 440 km/h, lakikorkeus 9 800 m ja toimintamatka 1 200 km. Vielä 1930-luvun lopulla suoritusarvot olivat muihin aikakauden koneisiin verrattaessa hyviä.[1]

Joulukuussa 1941 konetyyppi oli laivaston tukialuksilla: Hōshō, Ryūjō ja Zuihō[4], aikaisemmin samana vuonna vielä Sōryū.[1]

Konetyyppi poistettiin rintamakäytöstä vuonna 1943. Sen seuraaja oli Mitsubishi A6M Reisen, joka tunnettiin yleisesti Zero-nimellä.lähde?

Taustaa

Laivastoesikunta aloitti huhtikuussa 1932 kunnianhimoisen varustautumisohjelman, jonka tarkoituksena oli poistaa riippuvuus ulkomaisista lentokonetoimittajista. Nakajima ja Mitsubishi valmistivat 7-Shi-spesifikaation perusteella lentokoneet B3N1[5] ja 1MF10[6], jotka kumpikin laivasto hylkäsi koelentojen jälkeen. Hankinta kohdistui Nakajiman A2N1 koneen pohjalta valmistettuun A4N1-koneeseen, joka osoittautui palveluksessa heikoksi. Helmikuussa 1934 esikunta julkaisi uudet 9-Shi-vaatimukset uudeksi yksipaikkaiseksi hävittäjäksi.[7]

Komentajakapteeni Hideo Sawain luonnostelemien[8], 9-Shi-vaatimusten mukaisesti hävittäjän maksiminopeuden tuli olla 350 km/h 3 000 metrin korkeudella. Sen nousunopeuden 5 000 metriin tuli olla 6 minuuttia 30 sekuntia. Koneen siipien kärkiväli ei saanut ylittää 11 metriä ja pituuden kahdeksaa metriä. Sen aseistuksena tuli olla kaksi 7,7 millimetrin konekivääriä. Vaatimuksiin ei sisältynyt varusteita lentotukialus toimintaa varten, koska haluttiin helpottaa suunnittelua haastavien vaatimusten toteuttamiseksi.[7]

Kokeellinen 9-Shi yksipaikkainen hävittäjä - Ka-14

Ensimmäinen prototyyppi.

Mitsubishi määräsi uuden koneen pääsuunnittelijaksi Jiro Horikoshin ja häntä avustamaan Tomio Kubon, Yoshitoshi Sonen, Masakichi Mizunon, Ysohimi Hatanakan, Yoshio Yoshikawan ja Takefusa Morin. Sen lähtökohdaksi asetettiin suuri nopeus, keveys ja helppo hallittavuus, mitä pidettiin merkittävänä epäonnistuneiden 7-Shi testien jälkeen. Kone oli kiinteä laskutelineinen yksitasoinen ja kokometallirunkoinen. Prototyyppi valmistui tammikuussa 1935 ja sen koelennot aloittivat kuukautta myöhemmin Kamigaharassa Mitsubishin koelentäjä Yoshitaka Kajima sekä laivaston komentajakapteeni Sueto Kobayashi. Koelentojen aikana kone saavutti nopeuden 243 solmua, mikä ylitti laivaston vaatimukset.[8]

Ensimmäinen prototyyppi ei soveltunut lyhyille maakentille ja toisessa prototyypissä parannettiin lentäjän tuntumaa koneeseen laskussa lisäämällä siihen Tetsuo Nodan vuonna 1927 keksimät jaetut siivekkeet. Toinen prototyyppi testattiin Kushon koelentokeskuksessa ja sen sotilaskäyttöön soveltuvuutta Yokosukaan sijoitetussa lennostossa. Ensimmäisen prototyypin voimanlähteenä ollut 600 hevosvoiman Kotobuki 5 vaihdettiin toisessa prototyypissä 715 hevosvoiman Kotobuki 3:een. Seuraavat kolme prototyyppiä varustettiin 800 hevosvoiman Hikari 1 -moottorein, joiden jäähdytysjärjestelmä ei ollut riittävä. Lisäksi uusi moottori heikensi lentäjän näkyvyyttä eteenpäin sekä teki koneesta etupainoisen. Laivaston ilmavoimien esikunta valitsi koneen sarjatuotantoon nimellä laivaston tyypin 96 -tukialushävittäjänä (A5M1), jolloin sen voimanlähteeksi määrättiin 580 hevosvoiman Nakajima Kotobuki 2-kai-1 -moottori, joka oli palveluskäytössä osoittautunut luotettavaksi.[9]

Maavoimien lentojoukkojen Ki-18 ja Ki-33

Toisen prototyypin huomiota herättäneet suoritusarvot herättivät mielenkiinnon maavoimien lentojoukoissa, joka tilasi vastaavan koneen merkinnällä Ki-18. Koneen voimanlähteenä oli Nakajima Kotobuki 5 ja se oli kaikin puolin identtinen Ka-14:n kanssa lukuun ottamatta poistettua lentotukialusvarustusta. Maavoimien lentojoukkojen lentäjät testasivat konetta Tachikawassa, missä sen todettiin olevan 45 km/h nopeampi kuin palveluksessa oleva kaksitasoinen Kawasaki Ki-10-I-hävittäjä. Kone todettiin kuitenkin heikoksi koneiden välisessä taistelussa. Esikunta loi vaatimukset uudelle hävittäjälle, jonka tuli ylittää nopeudessa Ki-18 ja olla kaartotaistelukyvyltään parempi kuin Ki-10. Mitsubishi teki kaksi Ki-33 konetta, jotka perustuivat Ki-18 koneeseen varustettuna Nakajima Ha-1a-moottorilla. Nakajiman Ki-27 osoittautui kuitenkin koelennoissa paremmaksi tullen valituksi.[10]

A5M

Mitsubishi A5M1 otettiin laivaston lentolaivueissa palveluskäyttöön alkuvuodesta 1937. Toisen Kiinan-Japanin sodan alkaessa heinäkuussa 1937 tuotantolinjat olivat siirtyneet Nakajima Kotobuki 2 kai 3A -moottorein varustettujen A5M2a-koneiden valmistukseen. Shanghaihin saapuneiden 12. ja 13. kokutain A5M2-hävittäjien avulla laivaston ilmavoimat saavuttivat ilmaherruuden kärsittyään pahoja tappioita lentäessään Nakajima A2N1 ja A4N1-koneilla. Konetyyppiä käytettiin myös erilaisten uusien kehitteillä olevien järjestelmien testauksessa kuten A6M2-koneen lisäpolttoainesäiliöiden sekä 20 mm Oerlikon FF -kanuunan testauksessa (A5M1a).[11]

Kiinassa käytyjen taisteluiden aikana tuotanto vaihdettiin suljettavalla kuomulla, 640 hevosvoiman Kotobuki 3 -moottorilla sekä kolmilapaisella potkurilla varustetuksi A5M2b:ksi. Lentäjät eivät pitäneet suljetun kuomun rajoitetummasta näkyvyydestä ja siitä luovuttiin. Taisteluissa koneet saavuttivat täydellisen ilmaherruuden ja ne osoittautuivat varsin taistelukestäviksi. Kaksi A5M3 prototyyppiä, joiden voimanlähteenä oli Ranskasta hankitut nestejäähdytteiset 610 hevosvoiman Hispano-Suizan V12 -moottorit, valmistettiin. Lisäksi koneissa testattiin moottorin läpi ampuvaa 20 millimetrin tykkiä. Vaikka koneet olivat hieman nopeampia kuin edeltäneet mallit ei niitä kuitenkaan tilattu ulkomaisen moottoritoimittajan vuoksi.[12]

Kiinalaisten vetäessä ilmavoimiensa koneet pois A5M2-koneiden toiminta-alueelta kasvoi toimintasädevaatimus. Paranneltu A5M4 oli ulkoisesti identtinen avoimine ohjaamoineen loppusarjan A5M2b-koneiden kanssa. Sen voimanlähteenä oli Kotobuki 41 ja koneeseen oli asennettavissa 160 litran lisätankki rungon alle. Ensimmäiset uudet koneet luovutettiin taistelujoukoille Kiinaan vuonna 1938 ja ne pakottivat kiinalaiset siirtämään koneensa yhä kauemmas etulinjasta. Kone oli valmistusmääriltään suurin alatyyppi ja se säilyi Nagoyan tehtaan tuotannossa aina vuoteen 1940 saakka. Lisäksi K.K. Watanabe Tekkosho ja Dai-Nijuichi Kaigun Kokusho eli Omuran 21. laivaston lentovarikko valmistivat 200 konetta. Tuotannon loppuvaiheessa moottoriksi vaihdettiin Kotobuki 41 kai, minkä lisäksi tehtiin pieniä muutoksi rakenteeseen. Konetyyppi poistettiin taistelutehtävistä 1941.[13]

Tekniset tiedot

Lähde:lähde?

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 1
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&&07.05500007,55 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&011.&&&&0011,00 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&03.02000003,20 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&017.080000017,80 m²
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&01216.&&&&001 216 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 × Nakajima Kotobuki 41 -yhdeksänsylinterinen tähtimoottori; &&&&&&&&&&&&0529.&&&&00529 kW (&&&&&&&&&&&&0710.&&&&00710 hv)

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0440.&&&&00440 km/h
  • Lentomatka: &&&&&&&&&&&01200.&&&&001 200 km

Aseistus

  • 2 × 7,7 mm tyypin 89 -konekivääriä
  • A5M1a: 2 × Oerlikon 20 mm FF -tykkiä
  • A5M3a: 1 × 20 mm Hispano -tykkiä
  • A5M2b ja A5M4: 2 × 30 kg pommia

Lähteet

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mitsubishi A5M.
  • Chant, Chris: II Maailmansodan lentokoneet. (suom. Petri Kortesuo) Alkuteos: Amber Books 1999. Hämeenlinna: Karisto, 2008. ISBN 978-951-23-5025-4.
  • Humble, Richard: Toisen Maailmansodan lentokoneet. (suom. Helge Seppälä) Alkuteos: Salamander Books, 1975, Lontoo. Porvoo: WSOY, 1976. ISBN 951-0-07838-7.
  • Mondey, David: The Hamlyn Consise Guide to Axis Aircraft of World War II: The warplanes of Germany, Italy and Japan during World War II. ensipainos 1984, London, England. , 2002. ISBN 0-7858-1363-2. (englanniksi)
  • René J. Francillon: Japanese Aircraft of the Pacific War. Lontoo, UK: Putnam & Company, 1979. ISBN 0-370-30251-6. (englanniksi)
  • Mikesh, Robert C. & Abe, Shorzoe: Japanese Aircraft 1910-1941. Lontoo, UK: Putnam & Company, 1990. ISBN 0-85177-840-2. (englanniksi)

Viitteet

  1. a b c d Mondey, 2002: s. 193
  2. Mondey, 2002: s. 192
  3. Chant, 2008: s. 236
  4. Humble, 1976: s. 55
  5. Mikesh, Robert C. & Abe, Shorzoe s. 230–231
  6. Mikesh, Robert C. & Abe, Shorzoe s. 170–171
  7. a b Francillon, René J., s. 342
  8. a b Mikesh, Robert C. & Abe, Shorzoe s. 173
  9. Mikesh, Robert C. & Abe, Shorzoe s. 174
  10. Francillon, René J. s. 343–344
  11. Francillon, René J. s. 344
  12. Francillon, René J. s. 344–345
  13. Francillon, René J. s. 345–346