Ero sivun ”Daidalos” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
p Tämä artikkeli / Daidalos (täsmennyssivu)
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee mytologian hahmoa. Muista merkityksistä, katso [[Daidalos (täsmennyssivu)|täsmennyssivu]].}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee mytologian hahmoa. Muista merkityksistä, katso [[Daidalos (täsmennyssivu)|täsmennyssivu]].}}
[[Tiedosto:Landon-IcarusandDaedalus.jpg|pienoiskuva|upright=0.8|Charles Paul Landon, ''Daidalos ja Ikaros'', 1799.]]
[[Tiedosto:Landon-IcarusandDaedalus.jpg|pienoiskuva|upright=0.8|Charles Paul Landon, ''Daidalos ja Ikaros'', 1799.]]
'''Daidalos''' ({{k-grc|Δαίδαλος}}) oli [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisessa mytologiassa]] [[taide]]työn myyttinen edustaja.<ref name="Castrén">{{Kirjaviite | Tekijä=Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena | Nimeke=Antiikin käsikirja | Luku=Daidaloksen kuvanveisto, Daidalos | Sivu=115 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-1-12387-4}}</ref> Daidalos rakensi kuningas [[Minos|Minoksen]] pyynnöstä [[Kreeta]]lle labyrintin, johon hirviö [[Minotauros]] suljettiin. Kuningas kuitenkin pelkäsi, että Daidalos tekisi vastaavanlaisen labyrintin jollekin muulle hallitsijalle ja telkesi Daidaloksen ja hänen poikansa [[Ikaros|Ikaroksen]] labyrinttiin.
'''Daidalos''' ({{k-grc|Δαίδαλος}}, {{k-la|Daedalus}}) oli [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisessa mytologiassa]] [[taide]]työn myyttinen edustaja.<ref name="Castrén">{{Kirjaviite | Tekijä=Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena | Nimeke=Antiikin käsikirja | Luku=Daidaloksen kuvanveisto, Daidalos | Sivu=115 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-1-12387-4}}</ref> Daidalos rakensi kuningas [[Minos|Minoksen]] pyynnöstä [[Kreeta]]lle labyrintin, johon hirviö [[Minotauros]] suljettiin. Kuningas kuitenkin pelkäsi, että Daidalos tekisi vastaavanlaisen labyrintin jollekin muulle hallitsijalle ja telkesi Daidaloksen ja hänen poikansa [[Ikaros|Ikaroksen]] labyrinttiin.


Keksijä Daidalos oli aiemmin rakentanut Minoksen puolison, Auringon tytär [[Pasifae]]n pyynnöstä keinolehmän, jossa Pasifae voisi piilossa Minokselta yhtyä kiihkeästi rakastamaansa uhkeaan sonniin. Yhtymisestä syntyi ihmissyöjähirviö Minotauros, jolla oli sonnin pää ja miehen ruumis. Häpeäntahran paljastumisen pelossa Minos rakennutti Daidaloksella mutkikkaan labyrintin, johon menneet eivät löydä tietä ulos ja telkesi Minotauros-hirviön labyrinttiin. Daidalos ja Ikaros pakenivat labyrintista Daidaloksen suunnittelemilla siivillä. Siivet muodostuivat vahalla käsiin kiinnitetyistä sulista, joten ilma-alus käytti ihmisvoimaa.
Keksijä Daidalos oli aiemmin rakentanut Minoksen puolison, Auringon tytär [[Pasifae]]n pyynnöstä keinolehmän, jossa Pasifae voisi piilossa Minokselta yhtyä kiihkeästi rakastamaansa uhkeaan sonniin. Yhtymisestä syntyi ihmissyöjähirviö Minotauros, jolla oli sonnin pää ja miehen ruumis. Häpeäntahran paljastumisen pelossa Minos rakennutti Daidaloksella mutkikkaan labyrintin, johon menneet eivät löydä tietä ulos ja telkesi Minotauros-hirviön labyrinttiin. Daidalos ja Ikaros pakenivat labyrintista Daidaloksen suunnittelemilla siivillä. Siivet muodostuivat vahalla käsiin kiinnitetyistä sulista, joten ilma-alus käytti ihmisvoimaa.

Versio 24. maaliskuuta 2020 kello 20.56

Tämä artikkeli käsittelee mytologian hahmoa. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.
Charles Paul Landon, Daidalos ja Ikaros, 1799.

Daidalos (m.kreik. Δαίδαλος, lat. Daedalus) oli kreikkalaisessa mytologiassa taidetyön myyttinen edustaja.[1] Daidalos rakensi kuningas Minoksen pyynnöstä Kreetalle labyrintin, johon hirviö Minotauros suljettiin. Kuningas kuitenkin pelkäsi, että Daidalos tekisi vastaavanlaisen labyrintin jollekin muulle hallitsijalle ja telkesi Daidaloksen ja hänen poikansa Ikaroksen labyrinttiin.

Keksijä Daidalos oli aiemmin rakentanut Minoksen puolison, Auringon tytär Pasifaen pyynnöstä keinolehmän, jossa Pasifae voisi piilossa Minokselta yhtyä kiihkeästi rakastamaansa uhkeaan sonniin. Yhtymisestä syntyi ihmissyöjähirviö Minotauros, jolla oli sonnin pää ja miehen ruumis. Häpeäntahran paljastumisen pelossa Minos rakennutti Daidaloksella mutkikkaan labyrintin, johon menneet eivät löydä tietä ulos ja telkesi Minotauros-hirviön labyrinttiin. Daidalos ja Ikaros pakenivat labyrintista Daidaloksen suunnittelemilla siivillä. Siivet muodostuivat vahalla käsiin kiinnitetyistä sulista, joten ilma-alus käytti ihmisvoimaa.

Daidalos neuvoi Ikarosta: "Älä lennä liian lähelle aurinkoa tai vaha, jolla sulat ovat kiinni, sulaa. Äläkä myöskään lennä liian matalalla tai siivet kastuvat". Ikaros yritti totella, mutta aikansa lennettyään hän unohti isänsä neuvot ja lensi yhä ylemmäs, kunnes joutui liian lähelle aurinkoa. Aurinko sulatti sulkia liittävän vahan ja Ikaros putoaa hänestä nimensä saaneeseen Ikarianmereen lähelle Vähän-Aasian rannikkoa hukkuen. Daidalos lensi Ikarian saarelle ja kun Ikaroksen ruumis ajautui rannalle, hän hautasi poikansa.

Paetessaan Minosta Daidalos sai turvapaikan Sisiliasta kuningas Kokaloksen hovista. Minos jatkoi yhä Daidaloksen etsintää mukanaan kierresimpukan kuori luvaten suuren palkkion sille, joka pystyy vetämään langan simpukan läpi. Sisiliassa Kokalos otti tehtävän vastaan ja antoi simpukan Daidalokselle, joka kiinnitti langan muurahaiseen ja antoi sen kulkea simpukan läpi. Kun Minos sai kuulla tehtävän ratkaistuksi, hän ymmärsi Daidaloksen olevan ratkaisun takana ja vaati Kokalosta luovuttamaan tämän itselleen. Kokalos suostui tähän, mutta antoi surmata Minoksen kiehuvalla vedellä tämän ollessa kylvyssä ennen luovutusta.[2][3][4]

Antiikin ajan kreikkalaiset pitivät Daidalosta muun muassa kuvanveiston perustajana, ja hänestä on saanut nimensä varhainen kreikkalainen Daidaloksen kuvanveisto.[1]

Muuta

Yhdysvaltain ilmavoimien astronauttiohjelma 1950-luvun jälkipuolella nimettiin Daidaloksen mukaan Daedalus-projektiksi.

Lähteet

  1. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Daidaloksen kuvanveisto, Daidalos”, Antiikin käsikirja, s. 115. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  2. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') Epitomi.1.14–15 (engl. käännös).
  3. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto iv.79.1–2 (engl. käännös).
  4. Hyginus: Fabulae xliv (engl. käännös).