Ero sivun ”Lockstedtin harjoitusjoukko” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
ajatusviivoja
(vuosilukulinkkejä pois)
(ajatusviivoja)
 
Alokaskoulutus painotti sisäpalvelusta, sulkeisjärjestystä ja saksan opiskelua. Kivääriotteiden ja saksalaisen paraatimarssin on todettu olleen alokkaille erityisen hankalaa. Heidän suomalaisten lähiesimiestensä oli puolestaan monipuolisesti kasvatettava heitä tottumaan sotilaselämään ylipäänsä sekä joukko-osaston erityisluonteeseen: viimeksi mainittuun kuului mm. että salaamissyistä julkisilla paikoilla oli suomen ja ruotsin puhuminen kiellettyä.<ref name="alokaskoulutus">Lauerma 1966, 289</ref>
 
Alokaskoulutuksen tunnelmaa valaisee ote Veikko Läheniemen mukaan muistiin merkitystä runosta ''Rekrytin päivä'':<ref name="runo">Ote runosta ''Rekrytin päivä'' - Veikko Läheniemen mukaan: Suomen jääkärit I osa, s.474-475. ''Stillgestanden'' = asento!, ''Augen rechts'' = katse oikeaan päin!, Hauptmanni = komppanianpäällikkö</ref>
{{Sitaatti2|center|
"Stillgestanden!" kaikuu sana.<br />Silloin seiso vakavana,<br />mykkänä kuin kivipatsas.<br />Suista kurnivainen vatsas.<br /><br />"Augen rechts!" luo silmäs sinne,<br />missä näet "Hauptmannimme".<br />Liikahdapas, jukol'auta;<br />nimes kuulet : "pöhkö, nauta!"|Rekrytin päivä|Veikko Läheniemen mukaan}}
 
==Kenttähaupitsijaos<ref name="haupitsijaos">Lauerma 1984, 55; Lauerma 1966, 292-293</ref>==
Jälleen poiketen tavanomaisesta kokoonpanosta, pataljoona sai myös omaa tykistöä ''kenttähaupitsijaoksen'' muodossa maaliskuussa 1916. Ajatus herätti vastustusta sekä periaatteellisesti - miten jääkärijoukkoihin voisi kuulua tykistöä? - että taloudellisesti: kouluttajia, kalustoa ja hevosia oli vaikea saada näin outoon yksikköön.
 
Jaokseen valittiin kantajoukoksi mm. tekniikan alan taitajia (Malmberg, Eklund) sekä tykistölle välttämättömien hevosten tuntijoiksi eläinlääketieteen opiskelijoita (Pasma, Palmén, Lesch).

Navigointivalikko