Ero sivun ”Juhana I Peloton” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti siirsi "Katso myös" -osion oikeaan kohtaan.
kuolinsyy, lähde, luokka
Rivi 3: Rivi 3:
'''Juhana I Peloton''', myös ''Juhana Peloton'' ({{K-fr|Jean sans Peur}}) ([[28. toukokuuta]] [[1371]] [[Dijon]] – [[10. syyskuuta]] [[1419]] [[Montereau-Fault-Yonne]]) oli kuninkaalliseen [[Valois-suku]]un eli Kapetingeihin kuulunut [[Burgundin herttua]] [[Satavuotinen sota|satavuotisen sodan]] aikana Ranskassa.<ref name="oe">{{Kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 9.| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1984 | Tekijä = Kjersgaard, Erik - Dahlerup, Troels | Suomentaja = Eskelinen, Heikki | Sivut = 94-98 | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 951-1-08056-3}}</ref>
'''Juhana I Peloton''', myös ''Juhana Peloton'' ({{K-fr|Jean sans Peur}}) ([[28. toukokuuta]] [[1371]] [[Dijon]] – [[10. syyskuuta]] [[1419]] [[Montereau-Fault-Yonne]]) oli kuninkaalliseen [[Valois-suku]]un eli Kapetingeihin kuulunut [[Burgundin herttua]] [[Satavuotinen sota|satavuotisen sodan]] aikana Ranskassa.<ref name="oe">{{Kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 9.| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1984 | Tekijä = Kjersgaard, Erik - Dahlerup, Troels | Suomentaja = Eskelinen, Heikki | Sivut = 94-98 | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 951-1-08056-3}}</ref>


Juhanasta tuli [[Burgundi]]n ja [[Flanderi]]n herttuakunnan päämies vuonna [[1404]] [[Kaarle VI (Ranska)|Kaarle VI]]:n ollessa Ranskan kuningas. Ennen sitä hän osoitti nimensä mukaista pelottomuutta [[Nikopoliin taistelu]]ssa 1396 turkkilaista sulttaani [[Bayezid I]]:tä vastaan. Tosin hänen johtamansa ranskalainen ratsuväki kärsi taistelussa suuret tappiot kurittomuutensa takia. Juhana jäi panttivangiksi, ja suvun oli maksettava hänestä 200&nbsp;000 dukaatin lunnaat. Juhanasta tuli kuitenkin kansallissankari, ja sen turvin hän sekaantui monin tavoin Ranskan hallitsemiseen.<ref name="oe" /> Tämän oli mahdollista kuninkaan mielisairauden takia. Kaarlesta tuli kyvytön maan johtajaksi, ja hänen Valois-sukuiset setänsä ottivat vallan ja käyttivät valtion varoja omaksi edukseen.
Juhanasta tuli [[Burgundi]]n ja [[Flanderi]]n herttuakunnan päämies vuonna [[1404]] [[Kaarle VI (Ranska)|Kaarle VI]]:n ollessa Ranskan kuningas. Ennen sitä hän osoitti nimensä mukaista pelottomuutta [[Nikopoliin taistelu]]ssa 1396 turkkilaista sulttaani [[Bayezid I]]:tä vastaan. Tosin hänen johtamansa ranskalainen ratsuväki kärsi taistelussa suuret tappiot kurittomuutensa takia. Juhana jäi panttivangiksi, ja suvun oli maksettava hänestä 200&nbsp;000 dukaatin lunnaat. Juhanasta tuli kuitenkin kansallissankari, ja sen turvin hän sekaantui monin tavoin Ranskan hallitsemiseen.<ref name="oe" /> Tämä oli mahdollista kuninkaan mielisairauden takia. Kaarlesta tuli kyvytön maan johtajaksi, ja hänen Valois-sukuiset setänsä ottivat vallan ja käyttivät valtion varoja omaksi edukseen.

⚫
Juhana murhautti vastustajansa [[Orléansin herttua]] Ludvigin vuonna 1407. Murha oli viimeinen sytyke 28-vuotiseen sisällissotaan Burgundin ja [[Armagnac]]in puolueiden välillä. Juhanan verinen hallitsemistapa johti siihen, että pariisilaiset karkottivat hänet kaupungista vuonna 1413. Tämän takia Juhana asettui satavuotisessa sodassa Englannin ja sen kuningas [[Henrik V (Englanti)|Henrikin]] puolelle. Yhteisoperaatio kuivui kokoon Juhanan kuoleman 1419 ja Henrikin kuoleman 1422 takia. Juhana murhattiin [[Montereau-Fault-Yonne|Montereaun]] sillalla hänen ollessaan tapaamassa tulevaa kuningasta [[Kaarle VII (Ranska)|Kaarle VII]]:tä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/biography/John-duke-of-Burgundy | Nimeke = John, Duke of Burgundy | Tekijä = Vaughan, Richard | Sivusto = | Viitattu = 13.3.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>. Ranskan sotaonni kääntyi lopulta vasta [[Jeanne d’Arc|Orléansin neitsyen]] ansiosta vuodesta 1430 alkaen.<ref name="oe" />


⚫
Juhana murhautti vastustajansa [[Orléansin herttua]] Ludvigin vuonna 1407. Murha oli viimeinen sytyke kymmenvuotiseen sisällissotaan Burgundin ja [[Armagnac]]in puolueiden välillä vuodesta 1411 alkaen. Juhanan verinen hallitsemistapa johti siihen, että pariisilaisten karkottivat hänet kaupungista vuonna 1413. Tämän takia Juhana asettui satavuotisessa sodassa Englannin ja sen kuningas Henrikin puolelle. Yhteisoperaatio kuivui kokoon Juhanan kuoleman 1419 ja Henrikin kuoleman 1422 takia. Ranskan sotaonni kääntyi lopulta vasta [[Jeanne d’Arc|Orléansin neitsyen]] ansiosta vuodesta 1430 alkaen.<ref name="oe" />
==Katso myös==
==Katso myös==

* [[Luettelo Flanderin kreiveistä]]
* [[Luettelo Flanderin kreiveistä]]


== Lähteet ==
== Lähteet ==

{{Viitteet}}
{{Viitteet}}



[[Luokka:Flanderin kreivit]]
[[Luokka:Flanderin kreivit]]
[[Luokka:Burgundin herttuat]]
[[Luokka:Burgundin herttuat]]
[[Luokka:Ranskalaiset aateliset]]
[[Luokka:Ranskalaiset aateliset]]
[[Luokka:Ranskalaiset henkirikosten uhrit]]
[[Luokka:Vuonna 1371 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1371 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1419 kuolleet]]
[[Luokka:Vuonna 1419 kuolleet]]

Versio 13. maaliskuuta 2020 kello 15.04

Juhana I Peloton
Burgundin herttuat
Kapetingien dynastia
(Valois-haara)

Juhana I Peloton, myös Juhana Peloton (ransk. Jean sans Peur) (28. toukokuuta 1371 Dijon – 10. syyskuuta 1419 Montereau-Fault-Yonne) oli kuninkaalliseen Valois-sukuun eli Kapetingeihin kuulunut Burgundin herttua satavuotisen sodan aikana Ranskassa.[1]

Juhanasta tuli Burgundin ja Flanderin herttuakunnan päämies vuonna 1404 Kaarle VI:n ollessa Ranskan kuningas. Ennen sitä hän osoitti nimensä mukaista pelottomuutta Nikopoliin taistelussa 1396 turkkilaista sulttaani Bayezid I:tä vastaan. Tosin hänen johtamansa ranskalainen ratsuväki kärsi taistelussa suuret tappiot kurittomuutensa takia. Juhana jäi panttivangiksi, ja suvun oli maksettava hänestä 200 000 dukaatin lunnaat. Juhanasta tuli kuitenkin kansallissankari, ja sen turvin hän sekaantui monin tavoin Ranskan hallitsemiseen.[1] Tämä oli mahdollista kuninkaan mielisairauden takia. Kaarlesta tuli kyvytön maan johtajaksi, ja hänen Valois-sukuiset setänsä ottivat vallan ja käyttivät valtion varoja omaksi edukseen.

Juhana murhautti vastustajansa Orléansin herttua Ludvigin vuonna 1407. Murha oli viimeinen sytyke 28-vuotiseen sisällissotaan Burgundin ja Armagnacin puolueiden välillä. Juhanan verinen hallitsemistapa johti siihen, että pariisilaiset karkottivat hänet kaupungista vuonna 1413. Tämän takia Juhana asettui satavuotisessa sodassa Englannin ja sen kuningas Henrikin puolelle. Yhteisoperaatio kuivui kokoon Juhanan kuoleman 1419 ja Henrikin kuoleman 1422 takia. Juhana murhattiin Montereaun sillalla hänen ollessaan tapaamassa tulevaa kuningasta Kaarle VII:tä[2]. Ranskan sotaonni kääntyi lopulta vasta Orléansin neitsyen ansiosta vuodesta 1430 alkaen.[1]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c Kjersgaard, Erik - Dahlerup, Troels: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 9., s. 94-98. Suomentanut Eskelinen, Heikki. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-08056-3.
  2. ↑ Vaughan, Richard: John, Duke of Burgundy britannica.com. Viitattu 13.3.2020. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Juhana_I_Peloton&oldid=18791004”