Ero sivun ”IUPAC:n orgaanisten yhdisteiden nimeämiskäytäntö” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Iupac-alkene.png|thumb|Esimerkki IUPAC-nimeämiskäytännöstä.]] |
[[Tiedosto:Iupac-alkene.png|thumb|Esimerkki IUPAC-nimeämiskäytännöstä.]] |
||
'''IUPAC:n orgaanisten yhdisteiden nimeämiskäytäntö''' on kansainvälisen kemikaaliunionin systemaattinen tapa nimetä [[orgaaninen yhdiste|orgaanisia yhdisteitä]]. Käytäntö pyrkii tilanteeseen, jossa jokaisella yhdisteellä on nimi, josta yhdisteen rakenne voidaan yksiselitteisesti päätellä. |
'''IUPAC:n orgaanisten yhdisteiden nimeämiskäytäntö''' on kansainvälisen kemikaaliunionin luoma systemaattinen tapa nimetä [[orgaaninen yhdiste|orgaanisia yhdisteitä]]. Käytäntö pyrkii tilanteeseen, jossa jokaisella yhdisteellä on nimi, josta yhdisteen rakenne voidaan yksiselitteisesti päätellä. |
||
IUPAC-nimeämiskäytännössä käytetään etuliitteitä, päätteitä ja nimensisäisiä liitteitä kuvailemaan [[funktionaalinen ryhmä|funktionaalisten ryhmien]] sijaintia yhdisteessä. |
IUPAC-nimeämiskäytännössä käytetään etuliitteitä, päätteitä ja nimensisäisiä liitteitä kuvailemaan [[funktionaalinen ryhmä|funktionaalisten ryhmien]] sijaintia yhdisteessä. |
Versio 14. helmikuuta 2020 kello 20.51
IUPAC:n orgaanisten yhdisteiden nimeämiskäytäntö on kansainvälisen kemikaaliunionin luoma systemaattinen tapa nimetä orgaanisia yhdisteitä. Käytäntö pyrkii tilanteeseen, jossa jokaisella yhdisteellä on nimi, josta yhdisteen rakenne voidaan yksiselitteisesti päätellä.
IUPAC-nimeämiskäytännössä käytetään etuliitteitä, päätteitä ja nimensisäisiä liitteitä kuvailemaan funktionaalisten ryhmien sijaintia yhdisteessä.
Kreikkalaiset numeeriset etuliitteet | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Etuliite | mono- | di- | tri- | tetra- | penta- | heksa- | hepta- | okta- | ennea- | deka- |
Esimerkki
Yksinkertaisista kovalenttisista sidoksista rakentuneista hiiliyhdisteistä käytetään nimeä alkaanit, ja ne tunnistetaan pääteestä -aani. Jos yhdiste on renkaan muotoinen, saa se etuliitteen syklo-. Sen jälkeen tulee hiiliatomien (C) lukumäärän ilmoittava liite:
Hiiliatomien määrä | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Etuliite | Met- | Et- | Prop- | But- | Pent- | Heks- | Hept- | Okt- | Non- | Dek- | Undek- | Dodek- |
3-hiilinen avoin alkaani: propaani
5-hiilinen syklinen alkaani: syklopentaani