Ero sivun ”Joensuun vaneritehdas” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p kh |
p Päivitetty yhtiön nimi, työntekijämäärä ja poistettu päällekkäisyyksiä |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Joensuu plywood mill (1).jpg|thumb|UPM:n Joensuun vaneritehdas (2008).]] |
[[Kuva:Joensuu plywood mill (1).jpg|thumb|UPM:n Joensuun vaneritehdas (2008).]] |
||
'''Joensuun vaneritehdas''' on [[UPM-Kymmene|UPM |
'''Joensuun vaneritehdas''' on [[UPM-Kymmene|UPM Plywood Oy]]:n [[Joensuu]]ssa sijaitseva koivu[[vaneri]]tehdas. |
||
Tehdas perustettiin vuonna 1912 alun perin lankarullatehtaaksi mutta se muutettiin tuottamaan vaneria jo 1917. Joensuun tehdas siirtyi 1923 [[Wilh. Schauman|Oy Wilhelm Schauman Ab]]:n omistukseen. Tehtaalla oli tulipalo 1930 ja tehdas rakennettiin uudelleen 1931–1935. Schauman ja [[Kymmene]] fuusioituivat 1988 ja vuonna 1996 muodostettiin |
Tehdas perustettiin vuonna 1912 alun perin lankarullatehtaaksi mutta se muutettiin tuottamaan vaneria jo 1917. Joensuun tehdas siirtyi 1923 [[Wilh. Schauman|Oy Wilhelm Schauman Ab]]:n omistukseen. Tehtaalla oli tulipalo 1930 ja tehdas rakennettiin uudelleen 1931–1935. Schauman ja [[Kymmene]] fuusioituivat 1988 ja vuonna 1996 muodostettiin UPM-Kymmene Oy Kymmene Oy:n ja [[Repola (yritys)|Repola Oy]]:n fuusiossa. |
||
Joensuun vaneritehdas tuottaa nykyisin 55 000 kuutiota koivuvaneria vuodessa ja henkilöstöä on |
Joensuun vaneritehdas tuottaa nykyisin 55 000 kuutiota koivuvaneria vuodessa ja henkilöstöä on 170. Tehtaan vanerituotanto menee rakentamiseen, kuljetusvälineteollisuudelle sekä myös laivanrakennus-, pakkaus- , huonekalu-, urheiluväline- ja leluteollisuuteen.<ref>[http://www.wisaplywood.com/fi/yhteystiedot/tuotantolaitokset/joensuu/Pages/default.aspx UPM Joensuun vaneritehdas : yhteystiedot ja historiaa]</ref> |
||
Vanerilevyt voivat olla eri menetelmin ja materiaalein pinnoitettuja, työstettyjä tai kyllästettyjä. Vanerista toimitetaan vientiin yli 95 %. {{Lähde|Lähteet tarvitaan koko kappaleelle.|27. lokakuuta 2018|vuosi=2018}} |
|||
Tehtaan voimalaitos tuottaa pääosin puuperäisillä polttoaineilla lämpöä ja sähköä vanerin valmistusprosessiin sekä lämpöä Valio Oy:n meijerille höyryä ja lämpöä kaupungin kaukolämpöverkkoon. Energia tuotetaan pääkattilana toimivalla, polttoaineteholtaan 32 MW:n (nimellisteho 26,6 MW) arinakattilalla, joka on varustettu jäähdytetyllä viistoarinalla, mekaanisella jalka-arinalla, tuhkansammuttimella ja öljypolttimilla. Sähkö tuotetaan 62 barin paineinen ja 480 °C:een lämpöinen höyry johdetaan 3,5 MW:n vastapaineturbiiniin.Oma sähkön tuotanto on noin puolet laitoksen sähkön tarpeesta.Varakattila on polttoaineteholtaan 13,5 MW (nimellisteho 10,4 MW) oleva Vapor TTK-350 kattila, {{Lähde|Lähteet tarvitaan koko kappaleelle.|27. lokakuuta 2018|vuosi=2018}} |
Tehtaan voimalaitos tuottaa pääosin puuperäisillä polttoaineilla lämpöä ja sähköä vanerin valmistusprosessiin sekä lämpöä Valio Oy:n meijerille höyryä ja lämpöä kaupungin kaukolämpöverkkoon. Energia tuotetaan pääkattilana toimivalla, polttoaineteholtaan 32 MW:n (nimellisteho 26,6 MW) arinakattilalla, joka on varustettu jäähdytetyllä viistoarinalla, mekaanisella jalka-arinalla, tuhkansammuttimella ja öljypolttimilla. Sähkö tuotetaan 62 barin paineinen ja 480 °C:een lämpöinen höyry johdetaan 3,5 MW:n vastapaineturbiiniin.Oma sähkön tuotanto on noin puolet laitoksen sähkön tarpeesta.Varakattila on polttoaineteholtaan 13,5 MW (nimellisteho 10,4 MW) oleva Vapor TTK-350 kattila, {{Lähde|Lähteet tarvitaan koko kappaleelle.|27. lokakuuta 2018|vuosi=2018}} |
||
Versio 12. lokakuuta 2019 kello 15.01
.jpg)
Joensuun vaneritehdas on UPM Plywood Oy:n Joensuussa sijaitseva koivuvaneritehdas.
Tehdas perustettiin vuonna 1912 alun perin lankarullatehtaaksi mutta se muutettiin tuottamaan vaneria jo 1917. Joensuun tehdas siirtyi 1923 Oy Wilhelm Schauman Ab:n omistukseen. Tehtaalla oli tulipalo 1930 ja tehdas rakennettiin uudelleen 1931–1935. Schauman ja Kymmene fuusioituivat 1988 ja vuonna 1996 muodostettiin UPM-Kymmene Oy Kymmene Oy:n ja Repola Oy:n fuusiossa.
Joensuun vaneritehdas tuottaa nykyisin 55 000 kuutiota koivuvaneria vuodessa ja henkilöstöä on 170. Tehtaan vanerituotanto menee rakentamiseen, kuljetusvälineteollisuudelle sekä myös laivanrakennus-, pakkaus- , huonekalu-, urheiluväline- ja leluteollisuuteen.[1]
Vanerilevyt voivat olla eri menetelmin ja materiaalein pinnoitettuja, työstettyjä tai kyllästettyjä. Vanerista toimitetaan vientiin yli 95 %.
Tehtaan voimalaitos tuottaa pääosin puuperäisillä polttoaineilla lämpöä ja sähköä vanerin valmistusprosessiin sekä lämpöä Valio Oy:n meijerille höyryä ja lämpöä kaupungin kaukolämpöverkkoon. Energia tuotetaan pääkattilana toimivalla, polttoaineteholtaan 32 MW:n (nimellisteho 26,6 MW) arinakattilalla, joka on varustettu jäähdytetyllä viistoarinalla, mekaanisella jalka-arinalla, tuhkansammuttimella ja öljypolttimilla. Sähkö tuotetaan 62 barin paineinen ja 480 °C:een lämpöinen höyry johdetaan 3,5 MW:n vastapaineturbiiniin.Oma sähkön tuotanto on noin puolet laitoksen sähkön tarpeesta.Varakattila on polttoaineteholtaan 13,5 MW (nimellisteho 10,4 MW) oleva Vapor TTK-350 kattila,
Uusi 30 MW lämpölaitos on määrä ottaa käyttöön vuoden 2019 lopulla Uuden voimalaitoksen rakentaminen alkaa 2018 kesällä Vanhasta poiketen se tuottaa vain lämpöä, ei sähköä. Vanha voimalaitos jää paikalleen varalaitokseksi.Sähköntuotannosta luovutaan.Uusi voimala tulee vanhan viereen Vapor 13,5MW kattila jää varakattilaksi. Vanha 32MW ja turbiini generaattoreineen jää vanhaan voimalaitosrakennukseen paikoilleen.
Tehdaspalokunta
UPM joensuun tehtaalla toimii edelleen oma tehdaspalokunta, Paloautona on ford F-600 sen nykyisestä käytöstä ei ole tietoa taitaa seisoa nokka edellä paloaseman tallissa.