Ero sivun ”Friedrich Ratzel” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
kirjoitetaan nuokin mieluummin käsin, saadaan bulgariankieliseen nimeenkin oikea translitterointi |
kansallisuus onkin nyt sitten kansalaisuus |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|30|8|1844|9|8|1904}} |
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|30|8|1844|9|8|1904}} |
||
| kuolinpaikka = [[Ammerland]], [[Saksan keisarikunta]] |
| kuolinpaikka = [[Ammerland]], [[Saksan keisarikunta]] |
||
| kansallisuus = |
| kansallisuus = Saksa |
||
| koko nimi = |
| koko nimi = |
||
| sukujuuret = |
| sukujuuret = |
||
Versio 17. heinäkuuta 2019 kello 12.01
| Friedrich Ratzel | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. elokuuta 1844 Karlsruhe, Badenin suurherttuakunta |
| Kuollut | 9. elokuuta 1904 (59 vuotta) Ammerland, Saksan keisarikunta |
| Kansalaisuus | Saksa |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | |
| Oppilaat | Franz Boas, Anastas Iširkov |
| Tutkimusalue | maantiede |
 Nimikirjoitus |
|
Friedrich Ratzel (30. elokuuta 1844 Karlsruhe, Baden – 9. elokuuta 1904 Ammerland)[1] oli saksalainen maantieteilijä ja etnografi, joka muistetaan parhaiten käsitteen lebensraum (”elintila”) käyttöönotosta. Käsitteestä muodostui myöhemmin keskeinen osa kansallissosialistien terminologiaa.
Ratzel opiskeli alkujaan eläintiedettä. Hän julkaisi vuonna 1869 selostuksen Charles Darwinin opeista ja kiinnostui eläinlajien muuttoa koskevista teorioista.[1] Ratzel matkusteli lehtien kirjeenvaihtajana eri puolilla Eurooppaa ja osallistui vapaaehtoisena Ranskan–Saksan sotaan 1870–1871.[2] Merkittävästi hänen ajatteluunsa vaikutti vuosina 1874–1875 Pohjois- ja Keski-Amerikkaan tehty kiertomatka, jonka aikana hän toimi Kölnische Zeitung -lehden kirjeenvaihtajana. Palattuaan Saksaan Ratzel toimi professorina Münchenin teknillisessä korkeakoulussa 1875–1886 ja vuodesta 1886 kuolemaansa asti Leipzigin yliopistossa.[1]
Ratzelin keskeisiä kiinnostuksenkohteita olivat ihmisten muuttoliikkeet sekä fyysisen ympäristön vaikutus ihmisiin. Vuosina 1882 ja 1891 ilmestyneessä kaksiosaisessa teoksessa Anthropogeographie hän pohti muuttoliikkeiden ja ympäristön vaikutusta väestön jakautumiseen sekä ympäristön vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntiin. Hänen keskeisin etnografinen tutkimuksensa on vuosina 1885–1888 ilmestynyt kolmiosainen Völkerkunde. Ratzel sai vaikutteita Darwinin evoluutioteoriasta sekä saksalaisen eläintieteilijä Ernst Haeckelin teorioista, mutta kyseenalaisti myöhemmin heidän ajattelutapansa liian mekanistisena. Myöhemmällä urallaan Ratzel etsi selityksiä pikemmin filosofisista teorioista kuin biologiasta.[1]
Vuonna 1901 Ratzel julkaisi eliömaantieteellisen esseen Lebensraum, joka on usein mainittu geopolitiikan lähtölaukaukseksi. Hän käytti ”elintilaa” käsitteenä, joka liitti ihmisryhmät niiden luomiin alueellisiin yksiköihin. Ratzel nosti esiin valtioiden taipumuksen laajentaa tai supistaa aluettaan kykyjensä mukaan, mutta elintilan käsitteeseen ei hänen ajattelussaan liittynyt samanlaisia poliittisia aspekteja kuin myöhemmin natsien teorioissa. Ruotsalaisen Rudolf Kjellénin Ratzelin käsitteestä tekemän tulkinnan on katsottu vaikuttaneen natsiteorioihin.[1]
Ratzelin muita merkittäviä töitä olivat Politische Geographie (1897) ja Die Erde und das Leben: Eine vergleichende Erdkunde (1901–1902). Hän kirjoitti myös useita poliittis-maantieteellisiä tutkimuksia Yhdysvalloista.[1][2]
Lähteet
- ↑ a b c d e f Friedrich Ratzel (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 12.11.2013.
- ↑ a b Nordisk familjebok (1915), s. 1017 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 12.11.2013.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Friedrich Ratzel Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
