Ero sivun ”Keskonen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Thi (keskustelu | muokkaukset) fix, - kuvääri, kuvertti ja kuvöösi |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Lähes 600 vauvaa vuodessa eli noin yksi prosentti kaikista vastasyntyneistä Suomessa syntyy hyvin ennenaikaisena ennen 32 raskausviikon ikää tai hyvin pienipainoisena, alle 1 500 gramman painoisena.<ref>http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/0/bf79b0f1cfc948c3c225763b00258f4e?OpenDocument</ref> Suomalaisista vastasyntyneistä alle 2 500 gramman painoisina syntyy noin neljä prosenttia. <ref name="syntyman-ihme"/> |
Lähes 600 vauvaa vuodessa eli noin yksi prosentti kaikista vastasyntyneistä Suomessa syntyy hyvin ennenaikaisena ennen 32 raskausviikon ikää tai hyvin pienipainoisena, alle 1 500 gramman painoisena.<ref>http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/0/bf79b0f1cfc948c3c225763b00258f4e?OpenDocument</ref> Suomalaisista vastasyntyneistä alle 2 500 gramman painoisina syntyy noin neljä prosenttia. <ref name="syntyman-ihme"/> |
||
Toistaiseksi pienin eloonjäänyt keskonen Rumaisa Rahman oli syntyessään 20 senttimetriä pitkä ja painoi vain |
Toistaiseksi pienin eloonjäänyt keskonen Rumaisa Rahman oli syntyessään 20 senttimetriä pitkä ja painoi vain 245 grammaa. Hän syntyi vuonna 2004 [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]]. |
||
== Keskosena syntyneen elinmahdollisuudet == |
== Keskosena syntyneen elinmahdollisuudet == |
||
Versio 31. toukokuuta 2019 kello 13.23
Keskonen on vastasyntyneeseen lapseen liittyvä ilmaisu, jolla viitataan raskauden ennenaikaiseen keskeytymiseen. Arkkiatri Arvo Ylppö keksi sanan ja määritteli keskoseksi alle 2 500 gramman painoisen vastasyntyneen.[1]
Nykyisin keskosuus määritellään yleensä raskausviikkojen ja/tai sikiön painon mukaan. Keskosuudesta on kyse, jos lapsi syntyy raskausviikkojen 22 ja 37 välillä. Normaali raskaus kestää 40 viikkoa, mutta raskaus katsotaan täysiaikaiseksi aina viikosta 37 alkaen ja virallisesti yliaikaiseksi vasta raskausviikon 42 täytyttyä. 95 % synnytyksistä alkaa ajallaan[1]. Jos lapsi syntyy ennen 22. raskausviikon päättymistä, käytetään termiä "keskenmeno", ja sen jälkeen termiä ”ennenaikainen synnytys”. Alle 1 500 gramman painoisena syntynyttä lasta kutsutaan joskus tieteellisissäkin yhteyksissä pikkukeskoseksi.
Lähes 600 vauvaa vuodessa eli noin yksi prosentti kaikista vastasyntyneistä Suomessa syntyy hyvin ennenaikaisena ennen 32 raskausviikon ikää tai hyvin pienipainoisena, alle 1 500 gramman painoisena.[2] Suomalaisista vastasyntyneistä alle 2 500 gramman painoisina syntyy noin neljä prosenttia. [1]
Toistaiseksi pienin eloonjäänyt keskonen Rumaisa Rahman oli syntyessään 20 senttimetriä pitkä ja painoi vain 245 grammaa. Hän syntyi vuonna 2004 Yhdysvalloissa.
Keskosena syntyneen elinmahdollisuudet
Nykyään suurin osa keskosina syntyneistä lapsista selviää ilman merkittäviä terveydellisiä ongelmia. Keskosina syntyneiden lasten elintoimintojen säätely on kuitenkin vielä puutteellista, ja he ovatkin usein aneemisia ja herkkiä sairastumaan. Näin ollen keskoslapset tarvitsevat erityishoitoa keskoskaapiksi (myös keskoskehto) kutsutussa erikoislaitteistolla varustetussa laatikossa. Keskoskaapin kosteutta, lämpötilaa ja happipitoisuutta voidaan säädellä tarkoin. Suurin ja yleisin ongelma on kuitenkin keskosvauvojen keuhkot, jotka eivät ole yleensä ehtineet kehittyä kunnolla lyhyen sikiökauden aikana.
Raskausviikolla 26 kehittyvät surfaktanttisolut ovat tärkeässä osassa keuhkojen toimintaa, sillä ne ylläpitävät alveoleissa nestejännitystä ja täten estävät niitä painumasta kasaan. Ennen raskausviikkoa 26 syntyneille keskosille annetaankin lapsivedestä eristettyä surfaktanttia suihkeena tai muutoin annosteltuina keuhkoihin.
Perhekeskeinen työtapa keskosten kanssa
Perhekeskeisen työtavan muotoja ovat muun muassa vanhempien läsnäolon rajoitusten purkaminen, perhehuonemalli ja kenguruhoito (TYKS:ssa jo vuonna 1986). Tämän työtavan on todettu muun muassa vähentävän sairaalahoidon tarvetta ja vähentävän syntymän jälkeistä masennusta. TYKS:ssa on kehitetty Vanhemmat vahvasti mukaan -malli tämän työtavan vahvistamiseksi kentällä.[3]
Lähteet
- ↑ a b c Luento. Kari Raivio: Syntymän ihme, 24.11.2010, Biomedicum Helsinki.
- ↑ http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/0/bf79b0f1cfc948c3c225763b00258f4e?OpenDocument
- ↑ http://www.vsshp.fi/fi/toimipaikat/tyks/to8/to8b/vvm/Documents/vvm%20manuaali.pdf
