Ero sivun ”Pohjois-Makedonian maantiede” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
p Removing Link GA template (handled by wikidata) |
Vaihdoin valtion nimen nykyiseen muotoon. Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:R.o.Macedonia topography.svg|thumb|Makedonian topografinen kartta.]] |
[[Tiedosto:R.o.Macedonia topography.svg|thumb|Pohjois-Makedonian topografinen kartta.]] |
||
'''Makedonia''' sijaitsee sisämaassa [[Balkan]]illa ja on osa laajempaa [[Makedonia (maantiede)|Makedonian]] maantieteellistä aluetta, josta loppu jakautuu Kreikan, [[Bulgaria]]n ja [[Albania]]n kesken. Makedonian tasavalta (25 713 km<sup>2</sup><ref name="CIA">{{CIA Factbook|mk|Makedonia}}</ref>) kattaa runsaan kolmanneksen historiallisen Makedonian alueesta. Noin puolet alueesta (34 411 km<sup>2</sup>) on Kreikan aluetta ja kymmenesosa Bulgarian.<ref>[http://makedonija.name/land/macedonia-location#b Macedonia Region] Macedonija Name</ref> |
'''Pohjois-Makedonia''' sijaitsee sisämaassa [[Balkan]]illa ja on osa laajempaa [[Makedonia (maantiede)|Makedonian]] maantieteellistä aluetta, josta loppu jakautuu Kreikan, [[Bulgaria]]n ja [[Albania]]n kesken. Makedonian tasavalta (25 713 km<sup>2</sup><ref name="CIA">{{CIA Factbook|mk|Makedonia}}</ref>) kattaa runsaan kolmanneksen historiallisen Makedonian alueesta. Noin puolet alueesta (34 411 km<sup>2</sup>) on Kreikan aluetta ja kymmenesosa Bulgarian.<ref>[http://makedonija.name/land/macedonia-location#b Macedonia Region] Macedonija Name</ref> |
||
Makedonia sijaitsee [[Šar]]- ja [[Rhodope]]-vuorten välissä [[Vardar]]-joen laaksossa. Makedonian etelärajalla sijaitsee kolme suurta järveä, jotka raja leikkaa kahtia – [[Ohridjärvi|Ohrid]], [[Prespajärvi|Prespa]] ja [[Dorjanjärvi|Dojran]]. Maan alue on seismisesti aktiivista ja siellä on ollut useita tuhoisia [[maanjäristys|maanjäristyksiä]], viimeisin vuonna 1963, jolloin pääkaupunki [[Skopje]] vaurioitui pahoin.<ref>Evans, s. 29-30</ref> |
Pohjois-Makedonia sijaitsee [[Šar]]- ja [[Rhodope]]-vuorten välissä [[Vardar]]-joen laaksossa. Makedonian etelärajalla sijaitsee kolme suurta järveä, jotka raja leikkaa kahtia – [[Ohridjärvi|Ohrid]], [[Prespajärvi|Prespa]] ja [[Dorjanjärvi|Dojran]]. Maan alue on seismisesti aktiivista ja siellä on ollut useita tuhoisia [[maanjäristys|maanjäristyksiä]], viimeisin vuonna 1963, jolloin pääkaupunki [[Skopje]] vaurioitui pahoin.<ref>Evans, s. 29-30</ref> |
||
[[Tiedosto:Mount Korab, Republic of Macedonia.jpg|thumb|left|Korab, Makedonian korkein vuori.]] |
[[Tiedosto:Mount Korab, Republic of Macedonia.jpg|thumb|left|Korab, Pohjois-Makedonian korkein vuori.]] |
||
Makedonian kymmenen korkeinta vuorta ovat:{{lähde}} |
Pohjois-Makedonian kymmenen korkeinta vuorta ovat:{{lähde}} |
||
* [[Korab]] (2 765 m) |
* [[Korab]] (2 765 m) |
||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
* [[Bistra]] (2 163 m) |
* [[Bistra]] (2 163 m) |
||
Makedonian ilmastoon kuuluvat kylmät talvet ja lämpimät kesät. Ylänköalueilla on talvisin pitkään lunta. Skopjen tilastot edustavat maan tyypillistä ilmastoa melko hyvin.<ref>[http://news.bbc.co.uk/weather/hi/country_guides/newsid_9384000/9384129.stm Country guide Macedonia] BBC Weather</ref> Siellä on heinä- ja elokuun keskimääräinen päivän ylin lämpötila noin 30 astetta, ja keskimääräinen alin joulukuusta helmikuuhun pakkasen puolella.<ref>[http://worldweather.wmo.int/090/c00199.htm Climatological Information Skopje] World Meteorological Organization</ref> |
Pohjois-Makedonian ilmastoon kuuluvat kylmät talvet ja lämpimät kesät. Ylänköalueilla on talvisin pitkään lunta. Skopjen tilastot edustavat maan tyypillistä ilmastoa melko hyvin.<ref>[http://news.bbc.co.uk/weather/hi/country_guides/newsid_9384000/9384129.stm Country guide Macedonia] BBC Weather</ref> Siellä on heinä- ja elokuun keskimääräinen päivän ylin lämpötila noin 30 astetta, ja keskimääräinen alin joulukuusta helmikuuhun pakkasen puolella.<ref>[http://worldweather.wmo.int/090/c00199.htm Climatological Information Skopje] World Meteorological Organization</ref> |
||
[[Ohrid]]in alue kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon sekä luonto- että kulttuuriarvojen takia.<ref>[http://whc.unesco.org/en/statesparties/mk Properties inscribed on the World Heritage List] Unesco</ref> |
[[Ohrid]]in alue kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon sekä luonto- että kulttuuriarvojen takia.<ref>[http://whc.unesco.org/en/statesparties/mk Properties inscribed on the World Heritage List] Unesco</ref> |
||
Makedoniassa on tavattu 330 lintulajia, joista kolmannes on muuttolintuja. Kahdeksan eläinlajia on suojeltu, niihin kuuluvat [[karhu]], [[kultasakaali]] ja [[ilves]]. [[Susi]]a sen sijaan pidetään haittaeläiminä, ja niitä surmatan vuosittain noin 350. Karhunmetsästys on kielletty vuonna 1996 ja hirvieläinten metsästysta on säännelty metsästysluvin, mutta niiden kantojen arvioidaan silti pienenevän.<ref>Evans. s.36-38</ref> |
Pohjois-Makedoniassa on tavattu 330 lintulajia, joista kolmannes on muuttolintuja. Kahdeksan eläinlajia on suojeltu, niihin kuuluvat [[karhu]], [[kultasakaali]] ja [[ilves]]. [[Susi]]a sen sijaan pidetään haittaeläiminä, ja niitä surmatan vuosittain noin 350. Karhunmetsästys on kielletty vuonna 1996 ja hirvieläinten metsästysta on säännelty metsästysluvin, mutta niiden kantojen arvioidaan silti pienenevän.<ref>Evans. s.36-38</ref> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 13. helmikuuta 2019 kello 15.38
Pohjois-Makedonia sijaitsee sisämaassa Balkanilla ja on osa laajempaa Makedonian maantieteellistä aluetta, josta loppu jakautuu Kreikan, Bulgarian ja Albanian kesken. Makedonian tasavalta (25 713 km2[1]) kattaa runsaan kolmanneksen historiallisen Makedonian alueesta. Noin puolet alueesta (34 411 km2) on Kreikan aluetta ja kymmenesosa Bulgarian.[2]
Pohjois-Makedonia sijaitsee Šar- ja Rhodope-vuorten välissä Vardar-joen laaksossa. Makedonian etelärajalla sijaitsee kolme suurta järveä, jotka raja leikkaa kahtia – Ohrid, Prespa ja Dojran. Maan alue on seismisesti aktiivista ja siellä on ollut useita tuhoisia maanjäristyksiä, viimeisin vuonna 1963, jolloin pääkaupunki Skopje vaurioitui pahoin.[3]
Pohjois-Makedonian kymmenen korkeinta vuorta ovat:lähde?
- Korab (2 765 m)
- Šar (2 747 m)
- Baba (2 601 m)
- Jakupica (2 540 m)
- Nidze (2 521 m)
- Ljuboten (2 498 m)
- Dešat (2 373 m)
- Galitšica (2 288 m)
- Stogovo (2 273 m)
- Jablanica (2 257 m)
- - - - - -
- Bistra (2 163 m)
Pohjois-Makedonian ilmastoon kuuluvat kylmät talvet ja lämpimät kesät. Ylänköalueilla on talvisin pitkään lunta. Skopjen tilastot edustavat maan tyypillistä ilmastoa melko hyvin.[4] Siellä on heinä- ja elokuun keskimääräinen päivän ylin lämpötila noin 30 astetta, ja keskimääräinen alin joulukuusta helmikuuhun pakkasen puolella.[5]
Ohridin alue kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon sekä luonto- että kulttuuriarvojen takia.[6]
Pohjois-Makedoniassa on tavattu 330 lintulajia, joista kolmannes on muuttolintuja. Kahdeksan eläinlajia on suojeltu, niihin kuuluvat karhu, kultasakaali ja ilves. Susia sen sijaan pidetään haittaeläiminä, ja niitä surmatan vuosittain noin 350. Karhunmetsästys on kielletty vuonna 1996 ja hirvieläinten metsästysta on säännelty metsästysluvin, mutta niiden kantojen arvioidaan silti pienenevän.[7]
Lähteet
- Thammy Evans: Macedonia. Bradt Travel Guides, 2010. ISBN 9781841622972.
Viitteet
- ↑ Makedonia The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
- ↑ Macedonia Region Macedonija Name
- ↑ Evans, s. 29-30
- ↑ Country guide Macedonia BBC Weather
- ↑ Climatological Information Skopje World Meteorological Organization
- ↑ Properties inscribed on the World Heritage List Unesco
- ↑ Evans. s.36-38