Ero sivun ”Irlannin vapaussota” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
malline |
fix |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
| nimi = Irlannin vapaussota |
| nimi = Irlannin vapaussota |
||
| osa_sotaa = |
| osa_sotaa = |
||
| kuva = |
| kuva = Hogan's Flying Column.gif |
||
| kuvateksti = |
| kuvateksti = Irlannin tasavaltalaisarmeijan sotilaita Irlannin vapaussodan aikana |
||
| päivämäärä = 21. tammikuuta 1919 – 11. heinäkuuta 1921 |
| päivämäärä = 21. tammikuuta 1919 – 11. heinäkuuta 1921 |
||
| paikka = [[Irlanti]] |
| paikka = [[Irlanti]] |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
| aluemuutokset = |
| aluemuutokset = |
||
| vaikutukset = Irlanti itsenäistyi |
| vaikutukset = Irlanti itsenäistyi |
||
| lopputulos = [[Ison-Britannian ja Irlannin sopimus |
| lopputulos = [[Ison-Britannian ja Irlannin sopimus]] |
||
| taistelija1 = {{Irlanti}} |
| taistelija1 = {{Irlanti}} |
||
| taistelija2 = {{ |
| taistelija2 = {{Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta}} |
||
| komentaja1 = |
| komentaja1 = |
||
| komentaja2 = |
| komentaja2 = |
||
| vahvuus1 = |
| vahvuus1 = [[Irlannin tasavaltalaisarmeija]]<br>[[Irlannin kansalaisarmeija]] |
||
| vahvuus2 = [[Britannian armeija]]<br>[[Royal Irish Constabulary]]<br>[[Black and Tans]]<br>[[Auxiliary Division]]<br>[[Ulster Special Constabulary]] |
|||
| vahvuus2 = |
|||
| tappiot1 = |
| tappiot1 = |
||
| tappiot2 = |
| tappiot2 = |
||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
| muut_taistelut = |
| muut_taistelut = |
||
}} |
}} |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Irlantilaiset nationalistit olivat vaatineet itsenäisyyttä 1880-luvulta alkaen. Vuonna 1916 puhkesi [[Pääsiäiskapina]]. Sen johtajia vangittiin ja teloitettiin, mikä lisäsi katkeruutta. Vuoden 1918 parlamenttivaaleissa [[Sinn Féin]], äärinationalistien puolue, nappasi murskavoiton, mutta sen sijaan että Sinn Féinin edustajat olisivat menneet [[Lontoo]]seen [[Westminster]]in parlamenttiin, he perustivatkin oman parlamentin, [[Dáil Éireann]]in, ja julistivat Irlannin itsenäiseksi tasavallaksi 21. tammikuuta 1919. Näin syttyi vapaussota eli itsenäisyyssota.<ref>[http://www.irfinsoc.com/sisin/irltieto/IRL001f.pdf Irlannin historiaa lyhyesti] Irish-Finnish Society ry.</ref> |
||
Irlantilaiset nationalistit olivat vaatineet itsenäisyyttä 1880-luvulta alkaen. |
|||
| ⚫ | Vuonna 1916 puhkesi Pääsiäiskapina. Sen johtajia vangittiin ja teloitettiin, mikä lisäsi katkeruutta. Vuoden |
||
== Sotatapahtumat == |
== Sotatapahtumat == |
||
Sotatapahtumien lasketaan alkaneen 19. tammikuuta 1919. Silloin |
Sotatapahtumien lasketaan alkaneen 19. tammikuuta 1919. Silloin IRA:n joukot hyökkäsivät räjähdysainelastia kuljettaneiden brittipoliisien kimppuun [[Tipperary]]n kreivikunnassa. |
||
Sodasta tuli raaka ja verinen sissisota, jossa ei siviilejä säästelty. Brittien puolella taisteli vakinaisen armeijan ja poliisien lisäksi ensimmäisen maailmansodan rintamamiehistä värvättyjä puolisotilaallisia apupoliisijoukkoja. |
Sodasta tuli raaka ja verinen sissisota, jossa ei siviilejä säästelty. Brittien puolella taisteli vakinaisen armeijan ja poliisien lisäksi [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] rintamamiehistä värvättyjä puolisotilaallisia apupoliisijoukkoja. |
||
Kesällä 1920 Britannia julisti alueelle sotalainsäädännön, jonka nojalla kapinallisia voitiin tuomita kuolemaan tai vankileireille jopa ilman oikeudenkäyntiä. Valtionavustukset Sinn |
Kesällä 1920 Britannia julisti alueelle sotalainsäädännön, jonka nojalla kapinallisia voitiin tuomita kuolemaan tai vankileireille jopa ilman oikeudenkäyntiä. Valtionavustukset [[Sinn Féin]] hallussa oleville alueille lakkautettiin. Nämä toimet johtivat väkivaltaisuuksien kiihtymiseen marraskuussa 1920. Samaan aikaan Intiassa Britannian kruunun joukoissa palvelevat irlantilaiset nousivat kapinaan. |
||
21. marraskuuta 1920 tunnetaan [[Verisunnuntai]]na. Silloin kapinalliset surmasivat 14 ja haavoittivat viittä brittiupseeria ja poliisia. Viikkoa myöhemmin IRA:n [[Cork]]in yksikkö surmasi 18 brittiä. Tämä sai britit laajentamaan sotalakialuetta läntisiin kreivikuntiin. |
|||
{{kesken}} |
{{kesken}} |
||
== Rauhanteko ja ajautuminen sisällissotaan == |
== Rauhanteko ja ajautuminen sisällissotaan == |
||
| ⚫ | |||
Kesällä 1921 britit ja irlantilaiset pääsivät sopimukseen aselevosta, ja joulukuussa allekirjoitettiin [[Ison-Britannian ja Irlannin sopimus|rauhansopimus]]. Sopimus teki Irlannista itsehallinnollisen [[Irlannin vapaavaltio|vapaavaltion]] brittiläisenä dominiona, mutta jätti [[Pohjois-Irlanti|Pohjois-Irlannin]] kuusi kreivikuntaa vapaavaltion ulkopuolelle osaksi [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistynyttä kuningaskuntaa]], jonka virallinen nimi tästä lähtien onkin ollut ''Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta''. Sopimuksen allekirjoitti uuden valtion pääministeri [[Michael Collins (irlantilainen vapaustaistelija)|Michael Collins]], joka sanoi allekirjoittavansa samalla oman kuolemantuomionsa.<ref>[http://www.bbc.co.uk/dna/h2g2/A4240766 BBC]</ref> |
Kesällä 1921 britit ja irlantilaiset pääsivät sopimukseen aselevosta, ja joulukuussa allekirjoitettiin [[Ison-Britannian ja Irlannin sopimus|rauhansopimus]]. Sopimus teki Irlannista itsehallinnollisen [[Irlannin vapaavaltio|vapaavaltion]] brittiläisenä dominiona, mutta jätti [[Pohjois-Irlanti|Pohjois-Irlannin]] kuusi kreivikuntaa vapaavaltion ulkopuolelle osaksi [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistynyttä kuningaskuntaa]], jonka virallinen nimi tästä lähtien onkin ollut ''Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta''. Sopimuksen allekirjoitti uuden valtion pääministeri [[Michael Collins (irlantilainen vapaustaistelija)|Michael Collins]], joka sanoi allekirjoittavansa samalla oman kuolemantuomionsa.<ref>[http://www.bbc.co.uk/dna/h2g2/A4240766 BBC]</ref> |
||
Rauhansopimuksen vastustajat nousivat [[Irlannin sisällissota|sisällissotaan]] [[ |
Rauhansopimuksen vastustajat nousivat [[Irlannin sisällissota|sisällissotaan]] [[Éamon de Valera]]n johdolla. Sopimusta vastustaneet eivät suinkaan vastustaneet Irlannin itsenäisyyttä, mutta pitivät ehdotettua sopimusta liian suppeana, koska siihen ei sisältynyt koko Irlanti, eikä se antanut Irlannille täyttä itsenäisyyttä. |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
| Rivi 47: | Rivi 45: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
{{Commonscat-rivi}} |
|||
* The Wind That Shakes the Barley - elokuva 2006 |
|||
{{tynkä/Sota}} |
|||
| ⚫ | |||
[[Luokka:1900-luvun sodat]] |
[[Luokka:1900-luvun sodat]] |
||
[[Luokka:1910-luku]] |
|||
[[Luokka:1920-luku]] |
|||
| ⚫ | |||
[[Luokka:Yhdistyneen kuningaskunnan sodat]] |
|||
Versio 21. tammikuuta 2019 kello 09.07
| Irlannin vapaussota | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Irlannin tasavaltalaisarmeijan sotilaita Irlannin vapaussodan aikana
| |||||||||
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
| Vahvuudet | |||||||||
|
Britannian armeija | |||||||||
Irlannin vapaussota tai Irlannin itsenäisyyssota (iiriksi Cogadh na Saoirse) käytiin tammikuusta 1919 heinäkuuhun 1921 Brittihallinnon ja Irlannin tasavaltalaisarmeija IRA:n välillä.
Irlantilaiset nationalistit olivat vaatineet itsenäisyyttä 1880-luvulta alkaen. Vuonna 1916 puhkesi Pääsiäiskapina. Sen johtajia vangittiin ja teloitettiin, mikä lisäsi katkeruutta. Vuoden 1918 parlamenttivaaleissa Sinn Féin, äärinationalistien puolue, nappasi murskavoiton, mutta sen sijaan että Sinn Féinin edustajat olisivat menneet Lontooseen Westminsterin parlamenttiin, he perustivatkin oman parlamentin, Dáil Éireannin, ja julistivat Irlannin itsenäiseksi tasavallaksi 21. tammikuuta 1919. Näin syttyi vapaussota eli itsenäisyyssota.[1]
Sotatapahtumat
Sotatapahtumien lasketaan alkaneen 19. tammikuuta 1919. Silloin IRA:n joukot hyökkäsivät räjähdysainelastia kuljettaneiden brittipoliisien kimppuun Tipperaryn kreivikunnassa. Sodasta tuli raaka ja verinen sissisota, jossa ei siviilejä säästelty. Brittien puolella taisteli vakinaisen armeijan ja poliisien lisäksi ensimmäisen maailmansodan rintamamiehistä värvättyjä puolisotilaallisia apupoliisijoukkoja.
Kesällä 1920 Britannia julisti alueelle sotalainsäädännön, jonka nojalla kapinallisia voitiin tuomita kuolemaan tai vankileireille jopa ilman oikeudenkäyntiä. Valtionavustukset Sinn Féin hallussa oleville alueille lakkautettiin. Nämä toimet johtivat väkivaltaisuuksien kiihtymiseen marraskuussa 1920. Samaan aikaan Intiassa Britannian kruunun joukoissa palvelevat irlantilaiset nousivat kapinaan.
21. marraskuuta 1920 tunnetaan Verisunnuntaina. Silloin kapinalliset surmasivat 14 ja haavoittivat viittä brittiupseeria ja poliisia. Viikkoa myöhemmin IRA:n Corkin yksikkö surmasi 18 brittiä. Tämä sai britit laajentamaan sotalakialuetta läntisiin kreivikuntiin.
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Rauhanteko ja ajautuminen sisällissotaan
Kesällä 1921 britit ja irlantilaiset pääsivät sopimukseen aselevosta, ja joulukuussa allekirjoitettiin rauhansopimus. Sopimus teki Irlannista itsehallinnollisen vapaavaltion brittiläisenä dominiona, mutta jätti Pohjois-Irlannin kuusi kreivikuntaa vapaavaltion ulkopuolelle osaksi Yhdistynyttä kuningaskuntaa, jonka virallinen nimi tästä lähtien onkin ollut Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta. Sopimuksen allekirjoitti uuden valtion pääministeri Michael Collins, joka sanoi allekirjoittavansa samalla oman kuolemantuomionsa.[2]
Rauhansopimuksen vastustajat nousivat sisällissotaan Éamon de Valeran johdolla. Sopimusta vastustaneet eivät suinkaan vastustaneet Irlannin itsenäisyyttä, mutta pitivät ehdotettua sopimusta liian suppeana, koska siihen ei sisältynyt koko Irlanti, eikä se antanut Irlannille täyttä itsenäisyyttä.
Lähteet
- ↑ Irlannin historiaa lyhyesti Irish-Finnish Society ry.
- ↑ BBC
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Irlannin vapaussota Wikimedia Commonsissa
