Debuggaus

Debuggaus eli virheenjäljitys on ohjelmistotuotannon osa, jossa testauksessa löytyneen virheellisen toiminnan aiheuttanut virhe paikallistetaan. Virheenjäljitykseen voidaan käyttää apuna virheidenjäljitysohjelmaa. Termiä käytetään usein virheellisesti testauksesta puhuttaessa.

Virheiden korjaaminen ja paikallistaminen (ohjelmisto)järjestelmistä on usein hankalaa ja aikaa vievää toimintaa. Monet virhetilanteet esiintyvät vain harvinaisissa erikoistilanteissa, joiden toistaminen tai matkiminen voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta ”laboratorio-olosuhteissa”. Useissa nykyisin käytettävissä moderneissa ohjelmointikielissä ja ajoympäristöissä ongelmaa on helpotettu mahdollistamalla vianetsintää helpottavien lisätietojen upottaminen varsinaisen ohjelmakoodin sekaan. Lisätiedot voidaan tarvittaessa tulostaa ajonaikaiseen lokiin tai näyttää erityisessä virheenkorjaussovelluksessa, joka mahdollistaa myös ajon hallitun keskeyttämisen, käsky kerrallaan askeltamisen ja erilaisten tilatietojen tarkastelun sekä muuttamisen.

Kaupallisessa ohjelmistotuotannossa virheiden havaitseminen ja korjaaminen pyritään suorittamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen ohjelmiston julkaisua. Testaus- ja julkaisuprosessi riippuu käytettävästä prosessimallista, mutta yleinen käytäntö on suorittaa riittävän kattava testaus ja korjaaminen ohjelmiston kehitysvaiheessa ja julkaista ohjelmistosta julkaisuehdokas (yleisesti käytetään termejä beeta-versio tai Release Candidate), jota suunnitellut loppukäyttäjät voivat testata. Kaikki havaitut virheet raportoidaan ja todetaan mahdollisuuksien mukaan joko ominaisuuksiksi tai virheiksi ja luokitellaan sen mukaisesti. Kun kaikki havaitut virheet on korjattu, ohjelmistosta tehdään varsinainen julkaisu. Jos julkaisun jälkeen havaitaan virheitä, ne korjataan normaaliin tapaan ja jossain vaiheessa ohjelmistosta julkaistaan päivitetty versio.

Termi

Käsite virheenkorjaus (engl. debugging) on johdettu ohjelmistotuotannossa käytettävästä bug-termistä (suom. ’ötökkä’, täsmällisemmin: ’lude’). Erään käsityksen mukaan termi otettiin käyttöön jo 1940-luvulla, kun releisiin perustuvissa laskukoneissa havaittiin toimintavirheitä, jotka johtuivat releiden sisään joutuneista hyönteisistä. Sittemmin termin merkitys on laajentunut kattamaan kaikki ohjelmisto- tai muissa järjestelmissä esiintyvät virheet, joita virheenkorjauksessa todennetaan, paikallistetaan ja korjataan. Virallisempi vastine bug-termille on defect (’virhe’ tai ’puute’).

Kirjallisuutta

• Stitt, Martin: Debugging : creative techniques and tools for software repair. New York (NY): Wiley, 1992. ISBN 0-471-55829-X. (englanniksi)
• Tip, Frank: Generic techniques for source-level debugging and dynamic program slicing. Report CS-R9453. Amsterdam: CWI, 1998. (englanniksi)