Ero sivun ”Kuusenpihkavoide” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuva |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Kuusenpihkavoide.jpg|thumb|150px|Kuusenpihkavoidetta]] |
[[Tiedosto:Kuusenpihkavoide.jpg|thumb|150px|Kuusenpihkavoidetta]] |
||
'''Kuusenpihkavoide''' on perinteinen [[haava]]nhoitomuoto, joka on saanut uuden tulemisensa tieteellisten ja kliinisten tutkimusten perusteella 2000-luvulla. Haavojen pihkahoidolla on todella vanhat perinteet: haavoihin sitä ovat käyttäneet jo ainakin muinaiset [[egyptiläiset]]. Pohjoismaissa ja [[Venäjä]]llä havupuiden [[pihka]]a on käytetty perinteisesti tuoreisiin ja tulehtuneisiin haavoihin, ja siitä on maininta ruotsalaisen [[Benedictus Olai]]n lääkärikirjassa vuodelta [[1578]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/pihkasta_tuli_huippulaake/3309470 | Nimeke = Pihkasta tuli huippulääke| Tekijä = Suvi Turunen| Ajankohta = 7.3.2012| Julkaisija = |
'''Kuusenpihkavoide''' on perinteinen [[haava]]nhoitomuoto, joka on saanut uuden tulemisensa tieteellisten ja kliinisten tutkimusten perusteella 2000-luvulla. Haavojen pihkahoidolla on todella vanhat perinteet: haavoihin sitä ovat käyttäneet jo ainakin muinaiset [[egyptiläiset]]. Pohjoismaissa ja [[Venäjä]]llä havupuiden [[pihka]]a on käytetty perinteisesti tuoreisiin ja tulehtuneisiin haavoihin, ja siitä on maininta ruotsalaisen [[Benedictus Olai]]n lääkärikirjassa vuodelta [[1578]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/pihkasta_tuli_huippulaake/3309470 | Nimeke = Pihkasta tuli huippulääke| Tekijä = Suvi Turunen| Ajankohta = 7.3.2012| Julkaisija = Yle Uutiset| Viitattu = 14.11.2014 }}</ref>. Pihkavoidetta on myös kokeiltu Pohjois-Suomen terveyskeskuksissa vaikeahoitoisten [[painehaava|painehaavojen]] hoitoon menestyksellä. Pihkavoiteella on nykyään lääkelupa [[Suomi|Suomessa]] – ensimmäisenä suomalaisena luonnontuotteena<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/laakelaitos_hyvaksyi_kuusenpihkavoiteen/5851115 | Nimeke = Lääkelaitos hyväksyi kuusenpihkavoiteen| Julkaisu = Yle Uutiset| Ajankohta = 5.9.2008, päivitys 24.5.2012| Viitattu = 14.11.2014 }}</ref>. |
||
Kuusenpihkan on todettu sisältävän [[terpeeni|terpeenejä]], jotka heikentävät solukalvoa. Pihkavoiteilla on myös todettu bakteerikasvua hillitsevä ominaisuus. Lähinnä se vaikuttaa [[grampositiivinen bakteeri|grampositiivisiin]] [[sauvabakteerit|sauva-]] ja [[kokit|kokkibakteereihin]], jopa [[MRSA]]:n eli [[metisilliini]]lle vastustuskykyisiin [[stafylokokit|stafylokokkeihin]]. Gramnegatiivisista bakteereista on herkkyyttä osoittanut [[Proteus]].<ref name=Lohi/> |
Kuusenpihkan on todettu sisältävän [[terpeeni|terpeenejä]], jotka heikentävät solukalvoa. Pihkavoiteilla on myös todettu bakteerikasvua hillitsevä ominaisuus. Lähinnä se vaikuttaa [[grampositiivinen bakteeri|grampositiivisiin]] [[sauvabakteerit|sauva-]] ja [[kokit|kokkibakteereihin]], jopa [[MRSA]]:n eli [[metisilliini]]lle vastustuskykyisiin [[stafylokokit|stafylokokkeihin]]. Gramnegatiivisista bakteereista on herkkyyttä osoittanut [[Proteus]].<ref name=Lohi/> |
||
Tieteellinen näyttö kuusenpihkavoiteen tehosta on todettu [[säärihaava|säärihaavojen]] hoidossa. Kaikkia vaikutusmekanismeja ei ole selvitetty, ja saattaa olla, että aineelle löytyy muitakin käyttöaiheita esimerkiksi tulehduksellisten haavojen ja kynsien sieni-infektioiden hoidossa.<ref name=Lohi>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/haku?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_hakusana=pihkavoide&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=haku&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo97315 | Nimeke = Kuusenpihkavoiteen vaikutukset haavan paranemisessa| Tekijä = Jouni Lohi ym.| |
Tieteellinen näyttö kuusenpihkavoiteen tehosta on todettu [[säärihaava|säärihaavojen]] hoidossa. Kaikkia vaikutusmekanismeja ei ole selvitetty, ja saattaa olla, että aineelle löytyy muitakin käyttöaiheita esimerkiksi tulehduksellisten haavojen ja kynsien sieni-infektioiden hoidossa.<ref name=Lohi>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/haku?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_hakusana=pihkavoide&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=haku&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo97315 | Nimeke = Kuusenpihkavoiteen vaikutukset haavan paranemisessa| Tekijä = Jouni Lohi ym.| Selite = sivut 1364–1369| Julkaisu = Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim| Ajankohta = 12/2008| Julkaisija = Suomalainen lääkäriseura Duodecim| Viitattu = 14.11.2014 }}</ref> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 13. huhtikuuta 2018 kello 15.20
Kuusenpihkavoide on perinteinen haavanhoitomuoto, joka on saanut uuden tulemisensa tieteellisten ja kliinisten tutkimusten perusteella 2000-luvulla. Haavojen pihkahoidolla on todella vanhat perinteet: haavoihin sitä ovat käyttäneet jo ainakin muinaiset egyptiläiset. Pohjoismaissa ja Venäjällä havupuiden pihkaa on käytetty perinteisesti tuoreisiin ja tulehtuneisiin haavoihin, ja siitä on maininta ruotsalaisen Benedictus Olain lääkärikirjassa vuodelta 1578[1]. Pihkavoidetta on myös kokeiltu Pohjois-Suomen terveyskeskuksissa vaikeahoitoisten painehaavojen hoitoon menestyksellä. Pihkavoiteella on nykyään lääkelupa Suomessa – ensimmäisenä suomalaisena luonnontuotteena[2].
Kuusenpihkan on todettu sisältävän terpeenejä, jotka heikentävät solukalvoa. Pihkavoiteilla on myös todettu bakteerikasvua hillitsevä ominaisuus. Lähinnä se vaikuttaa grampositiivisiin sauva- ja kokkibakteereihin, jopa MRSA:n eli metisilliinille vastustuskykyisiin stafylokokkeihin. Gramnegatiivisista bakteereista on herkkyyttä osoittanut Proteus.[3]
Tieteellinen näyttö kuusenpihkavoiteen tehosta on todettu säärihaavojen hoidossa. Kaikkia vaikutusmekanismeja ei ole selvitetty, ja saattaa olla, että aineelle löytyy muitakin käyttöaiheita esimerkiksi tulehduksellisten haavojen ja kynsien sieni-infektioiden hoidossa.[3]
Lähteet
- ↑ Suvi Turunen: Pihkasta tuli huippulääke 7.3.2012. Yle Uutiset. Viitattu 14.11.2014.
- ↑ Lääkelaitos hyväksyi kuusenpihkavoiteen Yle Uutiset. 5.9.2008, päivitys 24.5.2012. Viitattu 14.11.2014.
- ↑ a b Jouni Lohi ym.: Kuusenpihkavoiteen vaikutukset haavan paranemisessa (sivut 1364–1369) Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 12/2008. Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Viitattu 14.11.2014.