Ero sivun ”Tuote” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p määritelmää korjattu ja määritelmämalline lisätty |
Määritelmä uusittu vastaamaan en-wikiä, luokaksi markkinointi teollisuuden sijaan. Lisätty lähde. Sotkua tässä on ehkä aiheuttanut se, että tuote on markkinoinnin ja suunnittelun käsite, ei tuotannon |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Tuote''' voi olla mikä tahansa, joka on tarjottavissa [[Markkinat (taloustiede)|markkinoille]] ja tyydyttää [[Kysyntä ja tarjonta|kysynnän]] tai [[tarve|tarpeen]]. [[Jalostus|Jalostuksessa]] tuotteita aletaan tekemään [[raaka-aine]]ista ja niistä syntyy aineellisia [[hyödyke]]itä. Tuote voi olla myös aineeton [[palvelu]] tai [[Tietotekniikka|tietotekninen]] hyödyke. Kaupan kohteina olevia aineellisia hyödykkeitä kutsutaan [[tavara|tavaroiksi]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Aaltio, Erkki ja Olkkonen, Tauno | Nimeke = Tuotanto ja sen ohjaus | Vuosi = 1976 | Luku = Tuotantotoiminnan peruskäsitteet | Sivu = 11| Selite = | Julkaisupaikka = Tapiola | Julkaisija = Weilin+Göös| Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 951-35-1401-3 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 1.1.2018 | Kieli = }}</ref> |
|||
{{korjattava|huono määritelmä (tuote voi esim. olla aineeton). Ei lähteitä. Ei relevanttia, perusteltua sisältöä vaan hämärää spekulointia}} |
|||
{{Korjattava/määritelmä|huono määritelmä}} |
|||
'''Tuote''' on työn aineellinen tai aineeton lopputulos: aineellinen [[hyödyke]]. Tuote voi olla esimerkiksi tarvike{{selvennä}} tai raaka-aine. Nykyään tuotteet tuotetaan pääasiassa [[teollisuus|teollisesti]]. |
|||
Tuotetta voidaan tarkastella useista eri näkökulmista: |
|||
* Tuote on se, mitä yritys myy |
|||
Tällä tavalla määriteltynä tuote sisältää sekä fyysiset tuotteet, että [[Palvelu|palvelut]] |
|||
* Tuote on se mitä asiakas ostaa{{lähde?}} |
|||
Tuotteesta on asiakkaalle hyötyä vain, jos se täyttää tehtävänsä. Asiakkaan kannalta tuotteen varsinainen tehtävä on siis keskeinen. Tästä syystä tuotteen käsitteeseen on syytä ottaa mukaan kaikki ne olennaiset osatekijät, jotka vaikuttavat tehtävän suorittamiseen. Tavaratuotteen osalta näitä osatekijöitä ovat varsinaisen fyysisen osan lisäksi tuotenimi, pakkaus, varaosapalvelu, käyttöohjeet, [[takuu]] ja [[huolto]]järjestelmä. {{lähde?}} |
Tuotteesta on asiakkaalle hyötyä vain, jos se täyttää tehtävänsä. Asiakkaan kannalta tuotteen varsinainen tehtävä on siis keskeinen. Tästä syystä tuotteen käsitteeseen on syytä ottaa mukaan kaikki ne olennaiset osatekijät, jotka vaikuttavat tehtävän suorittamiseen. Tavaratuotteen osalta näitä osatekijöitä ovat varsinaisen fyysisen osan lisäksi tuotenimi, pakkaus, varaosapalvelu, käyttöohjeet, [[takuu]] ja [[huolto]]järjestelmä. {{lähde?}} |
||
| Rivi 18: | Rivi 9: | ||
* [[Laatu]] |
* [[Laatu]] |
||
==Lähde== |
|||
{{Viitteet}} |
|||
[[Luokka: |
[[Luokka:Markkinointi]] |
||
[[Luokka:Suunnittelu ja innovaatio]] |
|||
Versio 1. tammikuuta 2018 kello 22.59
Tuote voi olla mikä tahansa, joka on tarjottavissa markkinoille ja tyydyttää kysynnän tai tarpeen. Jalostuksessa tuotteita aletaan tekemään raaka-aineista ja niistä syntyy aineellisia hyödykeitä. Tuote voi olla myös aineeton palvelu tai tietotekninen hyödyke. Kaupan kohteina olevia aineellisia hyödykkeitä kutsutaan tavaroiksi.[1]
Tuotteesta on asiakkaalle hyötyä vain, jos se täyttää tehtävänsä. Asiakkaan kannalta tuotteen varsinainen tehtävä on siis keskeinen. Tästä syystä tuotteen käsitteeseen on syytä ottaa mukaan kaikki ne olennaiset osatekijät, jotka vaikuttavat tehtävän suorittamiseen. Tavaratuotteen osalta näitä osatekijöitä ovat varsinaisen fyysisen osan lisäksi tuotenimi, pakkaus, varaosapalvelu, käyttöohjeet, takuu ja huoltojärjestelmä. lähde?
Tuotetiedon hallintaa varten on kehitetty PDM-järjestelmiä. Tuotteella on myös määrätty elinkaari: määrittelyvaihe, suunnittelu, valmistus, huolto ja kunnossapito, ja poisto jätteeksi tai uudelleenkäyttöön. Tuotetiedon elinkaarihallintaan on viimeisten kymmenen vuoden aikanamilloin? kehitetty erityisiä PLM-järjestelmiä.lähde?
Katso myös
Lähde
- ↑ Aaltio, Erkki ja Olkkonen, Tauno: ”Tuotantotoiminnan peruskäsitteet”, Tuotanto ja sen ohjaus, s. 11. Tapiola: Weilin+Göös, 1976. ISBN 951-35-1401-3.