Ero sivun ”Tanskan vastarintaliike” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Liikkeet tekivät itsekin surmatöitä, joiden uhreina oli erityisesti ilmiantajina pidetyjä tanskalaisia.<ref name=hile /> Holger Dansk teki yli sata sabotaasi-iskua ja tappoi noin 200 natsien kanssa yhteistyötä tehnyttä tanskalaista{{lähde|25.1.2016}}. BOPA, joka oli alun perin kommunistinen järjestö<ref name=hile />, teki noin tuhat iskua. BOPAn perustajat olivat tanskalaisia [[Espanjan sisällissota|Espanjan sisällissodan]] veteraaneja. BOPA teki kesäkuun 1944 loppupuolella Riffelsyndikatet-asetehtaaseen niin voimakkaan pommi-iskun, että tehtaan toiminta pysähtyi lopullisesti.<ref name=hile /> |
Liikkeet tekivät itsekin surmatöitä, joiden uhreina oli erityisesti ilmiantajina pidetyjä tanskalaisia.<ref name=hile /> Holger Dansk teki yli sata sabotaasi-iskua ja tappoi noin 200 natsien kanssa yhteistyötä tehnyttä tanskalaista{{lähde|25.1.2016}}. BOPA, joka oli alun perin kommunistinen järjestö<ref name=hile />, teki noin tuhat iskua. BOPAn perustajat olivat tanskalaisia [[Espanjan sisällissota|Espanjan sisällissodan]] veteraaneja. BOPA teki kesäkuun 1944 loppupuolella Riffelsyndikatet-asetehtaaseen niin voimakkaan pommi-iskun, että tehtaan toiminta pysähtyi lopullisesti.<ref name=hile /> |
||
Merkittävä toimija oli ''Danska frihetsråd'', joka perustettiin 16. syyskuuta 1943. Järjestö toimi eri ryhmien toiminnan koordinaattorina, jakoi niille [[liittoutuneet|liittoutuneiden]] Tanskaan toimittamia aseita ja piti yllä maanalaista tiedotusverkostoa julkaisemalla lehtiä ja lentolehtisiä.<ref name=holo/> Lokakuussa 1943 Saksan poliisivoimat alkoivat pidättää Tanskan juutalaisia, mutta vastarintaliike auttoi 7000 juutalaista turvaan Ruotsiin. Kuitenkin 485 juutalaista saatiin pidätettyä ja lähetettiin keskitysleirille [[Theresienstadt]]iin, Tsekkoslovakiaan.<ref>[http://en.natmus.dk/historical-knowledge/denmark/german-occupation-1940-1945/ Tanskan kansallismuseo: German occupation (1940-1945)]</ref> |
Merkittävä toimija oli ''Danska frihetsråd'', joka perustettiin 16. syyskuuta 1943. Järjestö toimi eri ryhmien toiminnan koordinaattorina, jakoi niille [[liittoutuneet|liittoutuneiden]] Tanskaan toimittamia aseita ja piti yllä maanalaista tiedotusverkostoa julkaisemalla lehtiä ja lentolehtisiä.<ref name=holo/> |
||
Lokakuussa 1943 Saksan poliisivoimat alkoivat pidättää Tanskan juutalaisia, mutta vastarintaliike auttoi 7000 juutalaista turvaan Ruotsiin. Myös jotkut Tanskan miehityshallinnossa toimineet saksalaiset avustivat juutalaisten joukkopakoa Ruotsiin. Kuitenkin 485 juutalaista saatiin pidätettyä ja lähetettiin keskitysleirille [[Theresienstadt]]iin, Tsekkoslovakiaan.<ref>[http://en.natmus.dk/historical-knowledge/denmark/german-occupation-1940-1945/ Tanskan kansallismuseo: German occupation (1940-1945)]</ref> |
|||
Versio 26. joulukuuta 2017 kello 22.11
Tanskan vastarintaliike on yhteisnimitys niille tanskalaisille ryhmille, jotka muun muassa sabotaasi-iskuilla ja salamurhilla taistelivat natsi-Saksan miehitystä vastaan toisen maailmansodan aikana. Taistelutoimintaan osallistui vain pieni osa tanskalaisista.[1] Kaksi suurinta järjestöä olivat Holger Danske ja BOPA (Borgerlige Partisaner, "kansalaispartisaanit").[1] Holger Danskissa oli noin 350 jäsentä, joista 64 surmattiin.[2] BOPAssa oli korkeimmillaan noin 400 jäsentä (sodan loppuvaiheessa 175), joista 38 surmattiin.[3]
Liikkeet tekivät itsekin surmatöitä, joiden uhreina oli erityisesti ilmiantajina pidetyjä tanskalaisia.[1] Holger Dansk teki yli sata sabotaasi-iskua ja tappoi noin 200 natsien kanssa yhteistyötä tehnyttä tanskalaista. BOPA, joka oli alun perin kommunistinen järjestö[1], teki noin tuhat iskua. BOPAn perustajat olivat tanskalaisia Espanjan sisällissodan veteraaneja. BOPA teki kesäkuun 1944 loppupuolella Riffelsyndikatet-asetehtaaseen niin voimakkaan pommi-iskun, että tehtaan toiminta pysähtyi lopullisesti.[1]
Merkittävä toimija oli Danska frihetsråd, joka perustettiin 16. syyskuuta 1943. Järjestö toimi eri ryhmien toiminnan koordinaattorina, jakoi niille liittoutuneiden Tanskaan toimittamia aseita ja piti yllä maanalaista tiedotusverkostoa julkaisemalla lehtiä ja lentolehtisiä.[2]
Lokakuussa 1943 Saksan poliisivoimat alkoivat pidättää Tanskan juutalaisia, mutta vastarintaliike auttoi 7000 juutalaista turvaan Ruotsiin. Myös jotkut Tanskan miehityshallinnossa toimineet saksalaiset avustivat juutalaisten joukkopakoa Ruotsiin. Kuitenkin 485 juutalaista saatiin pidätettyä ja lähetettiin keskitysleirille Theresienstadtiin, Tsekkoslovakiaan.[4]
Saksalaisten tappio ja heidän vetäytymisensä Tanskasta keväällä 1945 ei aiheuttanut niin suurta kaaosta ja koston kierrettä kuin monissa muissa miehitetyissä maissa. Joitakin tanskalaisten keskinäisiä yhteenottoja kyllä oli.[1]
| Taisteluissa kuolleita | 850 |
| Saksalaisten teloittamia | 102 |
| Saksaan viedyt juutalaiset | 480 (joista 52 kuoli) |
| Saksaan vietyjen kokonaismäärä | 6 000 (joista 600 kuoli) |
Lähteet
- ↑ a b c d e f g Jacob Sörensen: Taistelu Saksaa vastaan. Historialehti, 2010, nro 11, s. 18–25. Somero: Storia Kustannus oy. ISSN 1795-4215.
- ↑ a b Hans Holmskov Schlüter: Danish Resistance during the Holocaust http://www.holocaustresearchproject.org/. Viitattu 27.9.2015.
- ↑ http://www.besaettelse-befrielse.dk/leksikon_b.html#BOPA_
- ↑ Tanskan kansallismuseo: German occupation (1940-1945)