Ero sivun ”Freihaus auf der Wieden” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lebha (keskustelu | muokkaukset)
Aiheesta muualla -> wayback machine
Lebha (keskustelu | muokkaukset)
p typo
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Carl Pippich Freihaus am Naschmarkt Wien.jpg|thumb|left|200px|Carl Pippingin maalaus ''Freihaus am Naschmarkt'' vuodelta 1916.]]
[[Kuva:Carl Pippich Freihaus am Naschmarkt Wien.jpg|thumb|left|200px|Carl Pippingin maalaus ''Freihaus am Naschmarkt'' vuodelta 1916.]]
'''Freihaus auf der Wien''' oli [[Wien]]in 4. kaupunginosassa [[Wieden]]issä sijainnut [[freihaus]] eli verovapaa kaupunkikiinteistö.
'''Freihaus auf der Wieden''' oli [[Wien]]in 4. kaupunginosassa [[Wieden]]issä sijainnut [[freihaus]] eli verovapaa kaupunkikiinteistö.


Freihausin rakentaminen alkoi [[1600-luku|1600-luvulla]] ja sen omistamiseen liittyi kaksi erioikeutta: verovapaus ja autonominen hallinto. Starhembergin [[valtakunnankreivi]] Conrad Balthasar sai [[1643]] keisari [[Ferdinand III (keisari)|Ferdinand III:lta]] tulevan freihausin ydinalueen ja hankki pian keisarilta lupakirjan, jolla hänelle ja hänen perillisilleen myönnettiin verovapaus ja oikeus hallita itsenäisesti freihausiin kuuluvien rakennusten asukkaita. Rakennuskompleksia ja maa-aluetta laajennettiin myöhemmin ja vasta [[1665]] se saavutti lopullisen kokonsa. Samoihin aikoihin valmistuivat Freihausin ytimen muodostaneet linna ja suuri kappeli (Rosalienkapelle). Lisäksi alueella oli asuntoja, toreja, käsityöläispajoja ja jopa teatteri, viinitupa, hedelmätarha ja hevostalli. Freihaus paloi Wienin toisessa turkkilaispiirityksessä [[1683]] ja uudestaan vuonna [[1759]], mutta rakennettiin aina uudestaan. Vasta [[1900-luku|1900-luvun]] aikana freihausin aluetta alettiin pienentää pala palalta siten, että lopulta [[1968]] ainoa jäljellä oleva rakennus oli vain pieni kappeli (ei Rosalienkapelle).
Freihausin rakentaminen alkoi [[1600-luku|1600-luvulla]] ja sen omistamiseen liittyi kaksi erioikeutta: verovapaus ja autonominen hallinto. Starhembergin [[valtakunnankreivi]] Conrad Balthasar sai [[1643]] keisari [[Ferdinand III (keisari)|Ferdinand III:lta]] tulevan freihausin ydinalueen ja hankki pian keisarilta lupakirjan, jolla hänelle ja hänen perillisilleen myönnettiin verovapaus ja oikeus hallita itsenäisesti freihausiin kuuluvien rakennusten asukkaita. Rakennuskompleksia ja maa-aluetta laajennettiin myöhemmin ja vasta [[1665]] se saavutti lopullisen kokonsa. Samoihin aikoihin valmistuivat Freihausin ytimen muodostaneet linna ja suuri kappeli (Rosalienkapelle). Lisäksi alueella oli asuntoja, toreja, käsityöläispajoja ja jopa teatteri, viinitupa, hedelmätarha ja hevostalli. Freihaus paloi Wienin toisessa turkkilaispiirityksessä [[1683]] ja uudestaan vuonna [[1759]], mutta rakennettiin aina uudestaan. Vasta [[1900-luku|1900-luvun]] aikana freihausin aluetta alettiin pienentää pala palalta siten, että lopulta [[1968]] ainoa jäljellä oleva rakennus oli vain pieni kappeli (ei Rosalienkapelle).

Versio 17. joulukuuta 2017 kello 21.53

Carl Pippingin maalaus Freihaus am Naschmarkt vuodelta 1916.

Freihaus auf der Wieden oli Wienin 4. kaupunginosassa Wiedenissä sijainnut freihaus eli verovapaa kaupunkikiinteistö.

Freihausin rakentaminen alkoi 1600-luvulla ja sen omistamiseen liittyi kaksi erioikeutta: verovapaus ja autonominen hallinto. Starhembergin valtakunnankreivi Conrad Balthasar sai 1643 keisari Ferdinand III:lta tulevan freihausin ydinalueen ja hankki pian keisarilta lupakirjan, jolla hänelle ja hänen perillisilleen myönnettiin verovapaus ja oikeus hallita itsenäisesti freihausiin kuuluvien rakennusten asukkaita. Rakennuskompleksia ja maa-aluetta laajennettiin myöhemmin ja vasta 1665 se saavutti lopullisen kokonsa. Samoihin aikoihin valmistuivat Freihausin ytimen muodostaneet linna ja suuri kappeli (Rosalienkapelle). Lisäksi alueella oli asuntoja, toreja, käsityöläispajoja ja jopa teatteri, viinitupa, hedelmätarha ja hevostalli. Freihaus paloi Wienin toisessa turkkilaispiirityksessä 1683 ja uudestaan vuonna 1759, mutta rakennettiin aina uudestaan. Vasta 1900-luvun aikana freihausin aluetta alettiin pienentää pala palalta siten, että lopulta 1968 ainoa jäljellä oleva rakennus oli vain pieni kappeli (ei Rosalienkapelle).

Freihausin teatterissa sai 30. syyskuuta 1791 ensi-iltansa Mozartin Taikahuilu.

Aiheesta muualla