Ero sivun ”Jousto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 30 Wikidatan sivulle d:q223639 siirrettyä kielilinkkiä
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
lähteistystä
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli | käsittelee taloustieteen joustoa. Jousto voi tarkoittaa myös [[elastisuus|elastisuutta]] jatkuvan aineen mekaniikassa.}}
{{Tämä artikkeli | käsittelee taloustieteen joustoa. Jousto voi tarkoittaa myös [[elastisuus|elastisuutta]] jatkuvan aineen mekaniikassa.}}
'''Jousto''' tarkoittaa [[taloustiede|taloustieteissä]] yhden muuttujan prosenttimuutosta toisen muuttujan prosenttimuutokseen nähden. Yleisemmin tarkasteltu jousto on [[hyödyke|hyödykkeen]] [[kysynnän hintajousto]]. Kysynnän hintajousto tarkoittaa prosentuaalista muutosta kulutuksen määrässä, kun [[hinta]] muuttuu yhden prosentin.
'''Jousto''' tarkoittaa [[taloustiede|taloustieteissä]] yhden muuttujan prosenttimuutosta toisen muuttujan prosenttimuutokseen nähden. Yleisemmin tarkasteltu jousto on [[hyödyke|hyödykkeen]] [[kysynnän hintajousto]]. Kysynnän hintajousto tarkoittaa prosentuaalista muutosta kulutuksen määrässä, kun [[hinta]] muuttuu yhden prosentin.<ref>Pekkarinen & Sutela 2005, s. 80–81.</ref>


Muita yleisesti käytettyjä joustoja ovat:
Muita yleisesti käytettyjä joustoja ovat:
*Hyödykkeen [[kysynnän tulojousto]]
*Hyödykkeen [[kysynnän tulojousto]]<ref>Pekkarinen & Sutela 2005, s. 81.</ref>
*Kulutuksen tulojousto
*Kulutuksen tulojousto<ref>Pekkarinen & Sutela 2005, s. 82.</ref>
*Kahden hyödykkeen kysynnän ristijousto
*Kahden hyödykkeen kysynnän ristijousto<ref>Pekkarinen & Sutela 2005, s. 82.</ref>
*Tarjonnan hintajousto
*Tarjonnan hintajousto<ref>Pekkarinen & Sutela 2005, s. 82.</ref>
*Kulutuksen intertemporaalisen [[substituutti|substituution]] jousto
*Kulutuksen intertemporaalisen [[substituutti|substituution]] jousto
*Substituutiojousto [[tuotannontekijä|tuotannontekijöiden]] välillä
*Substituutiojousto [[tuotannontekijä|tuotannontekijöiden]] välillä



Jousto tyypillisesti muuttuu siirryttäessä [[kysyntä ja tarjonta|kysyntä- tai tarjontakäyrällä]]. Esimerkiksi lineaarisen kysyntäkäyrän tapauksessa kysynnän hintajouston itseisarvo pienenee siirryttäessä suuremmalle kulutuksen tasolle, koska kysyntä muuttuu tällöin prosenteissa vähän verrattuna hinnan prosenttimuutokseen.
Jousto tyypillisesti muuttuu siirryttäessä [[kysyntä ja tarjonta|kysyntä- tai tarjontakäyrällä]]. Esimerkiksi lineaarisen kysyntäkäyrän tapauksessa kysynnän hintajouston itseisarvo pienenee siirryttäessä suuremmalle kulutuksen tasolle, koska kysyntä muuttuu tällöin prosenteissa vähän verrattuna hinnan prosenttimuutokseen.
Rivi 32: Rivi 31:
*[[Hintajousto]]
*[[Hintajousto]]
*[[Palkkajousto]]
*[[Palkkajousto]]

==Lähteet==
{{Kirjaviite | Tekijä = Pekkarinen, Jukka & Sutela, Pekka | Nimeke = Kansantaloustiede| Vuosi =2005 | Luku = | Sivu = | Selite =9.–11. painos | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY| Suomentaja = | Tunniste = | Isbn =951-0-27436-4 }}
===Viitteet===
{{Viitteet}}


[[Luokka:Mikrotaloustiede]]
[[Luokka:Mikrotaloustiede]]

Versio 2. marraskuuta 2017 kello 11.31

Tämä artikkeli käsittelee taloustieteen joustoa. Jousto voi tarkoittaa myös elastisuutta jatkuvan aineen mekaniikassa.

Jousto tarkoittaa taloustieteissä yhden muuttujan prosenttimuutosta toisen muuttujan prosenttimuutokseen nähden. Yleisemmin tarkasteltu jousto on hyödykkeen kysynnän hintajousto. Kysynnän hintajousto tarkoittaa prosentuaalista muutosta kulutuksen määrässä, kun hinta muuttuu yhden prosentin.[1]

Muita yleisesti käytettyjä joustoja ovat:

Jousto tyypillisesti muuttuu siirryttäessä kysyntä- tai tarjontakäyrällä. Esimerkiksi lineaarisen kysyntäkäyrän tapauksessa kysynnän hintajouston itseisarvo pienenee siirryttäessä suuremmalle kulutuksen tasolle, koska kysyntä muuttuu tällöin prosenteissa vähän verrattuna hinnan prosenttimuutokseen.

Jousto ilmaistaan usein itseisarvona tapauksissa, joissa etumerkki on ilmeinen. Esimerkiksi kysynnän hintajouston oletetaan yleensä aina olevan negatiivinen eli kysyntä laskee hinnan noustessa.

Yleinen jouston itseisarvon laskentakaava (x:n y-jousto) on:

tai täsmällisemmin,

.

Taloustieteessä ei yleisesti ottaen ole teoriaa yksittäisten hyödykkeiden joustoista. Joustojen suuruutta tutkitaan empiirisesti.

Jouston itseisarvot luokitellaan seuraavasti. Esimerkkinä on hyödykkeen hintajousto:

  • E=0, täydellisen joustamattomuus. Hinnan muutokset eivät vaikuta kysyntään.
  • E<1, joustamaton. Kysynnän muutos on suhteessa pienempi kuin hinnan muutos.
  • E=1, yksikköjoustava. Yhden prosentin muutos hinnassa muuttaa kysyntää saman verran.
  • E>1, joustava. Kysynnän muutos on suhteessa suurempi kuin hinnan muutos.
  • E=∞, täydellisen joustava. Mikä tahansa pieni muutos hinnassa aiheuttaa kysynnän laskun nollaan.

Katso myös

Lähteet

Pekkarinen, Jukka & Sutela, Pekka: Kansantaloustiede. 9.–11. painos. WSOY, 2005. ISBN 951-0-27436-4.

Viitteet

  1. Pekkarinen & Sutela 2005, s. 80–81.
  2. Pekkarinen & Sutela 2005, s. 81.
  3. Pekkarinen & Sutela 2005, s. 82.
  4. Pekkarinen & Sutela 2005, s. 82.
  5. Pekkarinen & Sutela 2005, s. 82.