Ero sivun ”Sihltal Zürich Uetliberg Bahn” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
historiaa tarkemmin lähteineen, kuvia
omistus ym.
Rivi 35: Rivi 35:
''Sihltal Zürich Uetliberg Bahn SZU AG'' (SZU) aloitti toimintansa 1.1.1973, kun ''Bahngesellschaft Zürich–Uetliberg'' (BZUe) ja ''Sihltalbahn'' (SiTB) yhdistyivät.<ref name=hist>{{Verkkoviite | Osoite = https://szu.ch/unternehmen/geschichte.html/ | Nimeke = SZU Geschichte | Selite = Yhtiön historiaa verkkosivuillaan | Viitattu = 14.10.2017 | Kieli = {{de}} }}</ref>
''Sihltal Zürich Uetliberg Bahn SZU AG'' (SZU) aloitti toimintansa 1.1.1973, kun ''Bahngesellschaft Zürich–Uetliberg'' (BZUe) ja ''Sihltalbahn'' (SiTB) yhdistyivät.<ref name=hist>{{Verkkoviite | Osoite = https://szu.ch/unternehmen/geschichte.html/ | Nimeke = SZU Geschichte | Selite = Yhtiön historiaa verkkosivuillaan | Viitattu = 14.10.2017 | Kieli = {{de}} }}</ref>


Yhtiön historia alkaa 1870-luvulta, kun ''Uetlibergbahn''-niminen yhtiö (UeB) rakensi [[Uetliberg]]ille rautatien Zürichin Selnausta. Rautatie otettiin käyttöön vuonna 1875. Toiminta siirtyi ''Bahngesellschaft Zürich-Uetliberg'' -yhtiölle vuonna 1922. Rata sähköistettiin vuonna 1923 (1&nbsp;200 Vdc).<ref>Schienennetz Schweiz, s. 67, 108, 113, 116</ref>
Yhtiön historia alkaa 1870-luvulta, kun ''Uetlibergbahn''-niminen yhtiö (UeB) rakensi [[Uetliberg]]ille rautatien Zürichin Selnausta. Rautatie otettiin käyttöön vuonna 1875. Toiminta siirtyi ''Bahngesellschaft Zürich-Uetliberg'' -yhtiölle vuonna 1922. Rata sähköistettiin vuonna 1923 (1&nbsp;200 Vdc).<ref>Schienennetz Schweiz, s. 17, 67, 108, 113, 116</ref>


SiTB:n Sihltalbahnin rata Zürichin Giesshübelistä [[Horgen]]in Sihlwaldiin avattiin vuonna 1892. Rataa jatkettiin Sihlbruggiin vuonna 1897. Koko rata sähköistetiin vuonna 1924 (15 kV, 16,7 Hz).<ref>Schienennetz Schweiz, s. 21, 113</ref>
SiTB:n Sihltalbahnin rata Zürichin Giesshübelistä [[Horgen]]in Sihlwaldiin avattiin vuonna 1892. Rataa jatkettiin Sihlbruggiin vuonna 1897. Koko rata sähköistetiin vuonna 1924 (15 kV, 16,7 Hz).<ref>Schienennetz Schweiz, s. 21, 67, 113</ref>


SZU:n rautatie Selnausta jatkettiin [[Zürichin päärautatieasema]]lle vuonna 1990. SZU:n laituri (raiteet 21–22) sijaitsee aseman alemmalla, maanalaisella tasolla.<ref>Schienennetz Schweiz, s. 33</ref>
SZU:n rautatie Selnausta jatkettiin [[Zürichin päärautatieasema]]lle vuonna 1990. SZU:n laituri (raiteet 21–22) sijaitsee aseman alemmalla, maanalaisella tasolla.<ref>Schienennetz Schweiz, s. 33</ref>


Adliswilissä sijaitseva köysirata, Luftseilbahn Adliswil–Felsenegg (LAF), siirtyi SiTB:n hoidettavaksi vuonna 1954. SZU aloitti linja-autoliikenteen Zimmerbergin alueella vuonna 2001.<ref name=hist/>
Adliswilissä sijaitseva köysirata, Luftseilbahn Adliswil–Felsenegg (LAF), siirtyi SiTB:n hoidettavaksi vuonna 1954. SZU aloitti linja-autoliikenteen Zimmerbergin alueella vuonna 2001.<ref name=hist/>

== Omistajat ==
SZU:n pääomistajia ovat kunnat, kantoni ja liittovaltio:<ref name=v2016>{{Verkkoviite | Osoite = https://szu.ch/fileadmin/PDFs/F_4_Pulikationen/F_4_Gebe_SZU_2016_low.pdf | Nimeke = Geschäftsbericht 2016 | Selite = SZU:n vuosikertomus vuodelta 2016 | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 14.10.2017 | Kieli = {{de}} }}</ref>
* Zürichin kaupunki 32,6 %
* muut kunnat 6,8 %
* valtio 27,8 %
* Zürichin kantoni 23,8 %
* muut 9,0 %.


== Liikenne ==
== Liikenne ==
Vuonna 2016 SZU kuljetti 15 milj. junamatkustajaa Zürichin lähiliikenteen reiteillä S4 ja S10. Lisäksi yhtiön vastuulla on 27 linja-autoreitin liikenne. SZU:lla ei kuitenkaan ole omia busseja, vaan se ostaa reittien liikennöinnin neljältä eri yhtiöltä. Linja-autoissa kulki vuonna 2016 yhteensä 10 miljoonaa matkustajaa.
Vuonna 2016 SZU kuljetti 15 milj. junamatkustajaa Zürichin lähiliikenteen reiteillä S4 ja S10. Lisäksi yhtiön vastuulla on Zürichin yhteistariffialueen (ZVV) 27 linja-autoreitin liikenne. SZU:lla ei kuitenkaan ole omia busseja, vaan se ostaa reittien liikennöinnin neljältä eri yhtiöltä. Linja-autoissa kulki vuonna 2016 yhteensä 10 miljoonaa matkustajaa. Adliswil–Felsenegg-köysiradalla oli noin 250&nbsp;000 matkustajaa.<ref name=v2016/>


== Rataverkko ==
== Rataverkko ==
SZU:n rataverkko koostuu kahdesta rataosuudesta, jotka alkavat [[Zürichin päärautatieasema]]lta. Radat päättyvät [[Uetliberg]]vuorelle ja Sihlbruggin asemalle [[Horgen]]issa. SZU:n radat ovat normaalilevyisiä (1&nbsp;435 mm).
SZU:n rataverkko koostuu kahdesta rataosuudesta, jotka alkavat [[Zürichin päärautatieasema]]lta. Radat päättyvät Uetlibergvuorelle ja Sihlbruggin asemalle Horgenissa. SZU:n radat ovat normaalilevyisiä (1&nbsp;435 mm). Zürich HB – Giesshübel -osuuden erikoisuutena on, että radalla on kaksi käyttöjännitettä, 1&nbsp;200 V ja 15 kV.


Taulukko rataosuuksista:<ref>Schienennetz Schweiz, s. 17, 21, 67 </ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Schweers, Hans; Wall, Henning; et al. | Nimeke = Eisenbahnatlas Schweiz | Vuosi = 2012 | Selite = Sveitsin rautatiekartasto, s. 12, 64 |Julkaisupaikka = Köln, Saksa | Julkaisija = Verlag Schweers + Wall GmbH | Tunniste = ISBN 978-3-89494-130-7 | Viitattu = 14.10.2017 | Kieli = {{de}}, {{fr}}, {{it}}, {{en}}}}</ref>
{| class="wikitable sortable"
{| class="wikitable sortable"
|-
|-

Versio 14. lokakuuta 2017 kello 14.34

Sihltal Zürich Uetliberg Bahn SZU
Yritysmuoto Aktiengesellschaft (osakeyhtiö)
Perustettu 1973
Kotipaikka Zürich, Sveitsi
Toimiala julkinen liikenne
Tuotteet rautatie-, linja-auto- ja köysiratakuljetukset
Liikevaihto 50 milj. Sfr (2016)
Tilikauden tulos 3 milj. Sfr (2016)
Henkilöstö 145 (2016)
Kotisivu szu.ch
S4-juna Sihltalissa.

Sihltal Zürich Uetliberg Bahn (SZU) on sveitsiläinen liikenneyhtiö, joka harjoittaa rautatie-, linja-auto- ja köysirataliikennettä Zürichin länsipuolella, Zimmerbergin alueella.

Historia

Sihltal Zürich Uetliberg Bahn SZU AG (SZU) aloitti toimintansa 1.1.1973, kun Bahngesellschaft Zürich–Uetliberg (BZUe) ja Sihltalbahn (SiTB) yhdistyivät.[1]

Yhtiön historia alkaa 1870-luvulta, kun Uetlibergbahn-niminen yhtiö (UeB) rakensi Uetlibergille rautatien Zürichin Selnausta. Rautatie otettiin käyttöön vuonna 1875. Toiminta siirtyi Bahngesellschaft Zürich-Uetliberg -yhtiölle vuonna 1922. Rata sähköistettiin vuonna 1923 (1 200 Vdc).[2]

SiTB:n Sihltalbahnin rata Zürichin Giesshübelistä Horgenin Sihlwaldiin avattiin vuonna 1892. Rataa jatkettiin Sihlbruggiin vuonna 1897. Koko rata sähköistetiin vuonna 1924 (15 kV, 16,7 Hz).[3]

SZU:n rautatie Selnausta jatkettiin Zürichin päärautatieasemalle vuonna 1990. SZU:n laituri (raiteet 21–22) sijaitsee aseman alemmalla, maanalaisella tasolla.[4]

Adliswilissä sijaitseva köysirata, Luftseilbahn Adliswil–Felsenegg (LAF), siirtyi SiTB:n hoidettavaksi vuonna 1954. SZU aloitti linja-autoliikenteen Zimmerbergin alueella vuonna 2001.[1]

Omistajat

SZU:n pääomistajia ovat kunnat, kantoni ja liittovaltio:[5]

  • Zürichin kaupunki 32,6 %
  • muut kunnat 6,8 %
  • valtio 27,8 %
  • Zürichin kantoni 23,8 %
  • muut 9,0 %.

Liikenne

Vuonna 2016 SZU kuljetti 15 milj. junamatkustajaa Zürichin lähiliikenteen reiteillä S4 ja S10. Lisäksi yhtiön vastuulla on Zürichin yhteistariffialueen (ZVV) 27 linja-autoreitin liikenne. SZU:lla ei kuitenkaan ole omia busseja, vaan se ostaa reittien liikennöinnin neljältä eri yhtiöltä. Linja-autoissa kulki vuonna 2016 yhteensä 10 miljoonaa matkustajaa. Adliswil–Felsenegg-köysiradalla oli noin 250 000 matkustajaa.[5]

Rataverkko

SZU:n rataverkko koostuu kahdesta rataosuudesta, jotka alkavat Zürichin päärautatieasemalta. Radat päättyvät Uetlibergvuorelle ja Sihlbruggin asemalle Horgenissa. SZU:n radat ovat normaalilevyisiä (1 435 mm). Zürich HB – Giesshübel -osuuden erikoisuutena on, että radalla on kaksi käyttöjännitettä, 1 200 V ja 15 kV.

Taulukko rataosuuksista:[6][7]

Rataosuus Pituus, km Raideleveys, mm Käyttöjännite Käyttöönotto
Zürich HB – Uetliberg, S10 10,3 1 435 1 200 V dc 1875
Zürich HB - Sihlbrugg, S4 18,6 1 435 15 kV ac 1892–1897
Yhteensä 28,9

Köysirata

SZU:lla on köysirata Adliswilistä Felseneggille. Radan korkeusero on 352 metriä ja pituus 2 310 metriä.

Lähteet

  • Wägli, Hans G.: Schienennetz Schweiz. Réseau ferré suisse. Strecken, Brücken, Tunnels. Ein technisch-historischer Atlas. Atlas technique et historique. Toutes les lignes, les ponts, les tunnels. Zürich: AS Verlag & Buchkonzept AG, 2010. ISBN 978-3-909111-74-9. (saksaksi), (ranskaksi)

Viitteet

  1. a b SZU Geschichte (Yhtiön historiaa verkkosivuillaan) szu.ch. Viitattu 14.10.2017. (saksaksi)
  2. Schienennetz Schweiz, s. 17, 67, 108, 113, 116
  3. Schienennetz Schweiz, s. 21, 67, 113
  4. Schienennetz Schweiz, s. 33
  5. a b Geschäftsbericht 2016 (pdf) (SZU:n vuosikertomus vuodelta 2016) szu.ch. Viitattu 14.10.2017. (saksaksi)
  6. Schienennetz Schweiz, s. 17, 21, 67
  7. Schweers, Hans; Wall, Henning; et al.: Eisenbahnatlas Schweiz. Sveitsin rautatiekartasto, s. 12, 64. Köln, Saksa: Verlag Schweers + Wall GmbH, 2012. ISBN 978-3-89494-130-7. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (englanniksi)

Aiheesta muualla