Ero sivun ”Mika Launis” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
Launis on kuvittanut paljon lastenkirjoja. Ensimmäiset kuvitustyöt hän teki [[Weilin & Göös]]ille 1980-luvun puolivälissä. 1990-luvun alussa hänen tärkeimmäksi työnantajakseen tuli [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]], jonka tietokirjallisuuden kansiin hän toi eleettömyyden tilalle eloa ja tulkinnanvaraisuutta.<ref name=Hanninen/> |
Launis on kuvittanut paljon lastenkirjoja. Ensimmäiset kuvitustyöt hän teki [[Weilin & Göös]]ille 1980-luvun puolivälissä. 1990-luvun alussa hänen tärkeimmäksi työnantajakseen tuli [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]], jonka tietokirjallisuuden kansiin hän toi eleettömyyden tilalle eloa ja tulkinnanvaraisuutta.<ref name=Hanninen/> |
||
[[Tiedosto:Harrypotter7.jpg|thumb|upright|''[[Harry Potter ja kuoleman varjelukset]]''.]] |
[[Tiedosto:Harrypotter7.jpg|thumb|upright|''[[Harry Potter ja kuoleman varjelukset]]''.]] |
||
Lisäksi hän on kuvittanut kirjojen kansia, joista tunnetuimpia ovat suomenkielisten [[Harry Potter]] -kirjojen kannet. [[Ville Hänninen (toimittaja)|Ville Hänninen]] luonnehtii Launiksen Potter-kansien tunnelmaa erityiseksi. Launis käyttää Pottereissa niin sanottua ilmaperspekstiiviä, jossa etualan värit ovat lämpimiä ja taustalla viileämpiä, ja näin syntyy monikerroksisuutta. Väriskaala on syvä mutta hillitty. Viimeisen Potterin, ''[[Harry Potter ja kuoleman varjelukset]]'' kantta Hänninen |
Lisäksi hän on kuvittanut kirjojen kansia, joista tunnetuimpia ovat suomenkielisten [[Harry Potter]] -kirjojen kannet. [[Ville Hänninen (toimittaja)|Ville Hänninen]] luonnehtii Launiksen Potter-kansien tunnelmaa erityiseksi. Launis käyttää Pottereissa niin sanottua ilmaperspekstiiviä, jossa etualan värit ovat lämpimiä ja taustalla viileämpiä, ja näin syntyy monikerroksisuutta. Väriskaala on syvä mutta hillitty. Viimeisen Potterin, ''[[Harry Potter ja kuoleman varjelukset]]'' kantta Hänninen sanoo hengeltään ja symboliikaltaan suorastaan kirkkomaalaukselliseksi.<ref name=Hanninen>{{Lehtiviite | Tekijä = Ville Hänninen | Otsikko = Tämän takana toinen todellisuus| Julkaisu = Parnasso| Ajankohta =3/2017 | Sivut =10–12 | Julkaisija =Otavamedia }}</ref> |
||
Joitakin hänen tekemiään kuvia on julkaistu myös postimerkkeinä.<ref name=launis/> Launis on saanut töistään useita palkintoja. Vuonna 1992 hän sai Suomen kuvakirjapalkinnon ja vuonna 1997 lasten- ja nuortenkirjojen kuvituksille jaettavan [[Rudolf Koivu -palkinto|Rudolf Koivu -palkinnon]].<ref name=launis/> Launis on yksi [[Kuvittajat|Kuvittajat ry:n]] perustajista ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 2002–2004 ja toiminnanjohtajana vuonna 2005.<ref name=launis/> |
Joitakin hänen tekemiään kuvia on julkaistu myös postimerkkeinä.<ref name=launis/> Launis on saanut töistään useita palkintoja. Vuonna 1992 hän sai Suomen kuvakirjapalkinnon ja vuonna 1997 lasten- ja nuortenkirjojen kuvituksille jaettavan [[Rudolf Koivu -palkinto|Rudolf Koivu -palkinnon]].<ref name=launis/> Launis on yksi [[Kuvittajat|Kuvittajat ry:n]] perustajista ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 2002–2004 ja toiminnanjohtajana vuonna 2005.<ref name=launis/> |
||
Versio 9. kesäkuuta 2017 kello 09.58
Mika Launis (s. 1949)[1] on suomalainen kuvittaja ja graafinen suunnittelija.
Henkilöhistoria
Launis on opiskellut Taideteollisessa korkeakoulussa graafista suunnittelua ja valmistui vuonna 1981[1]. Päättötyökseen hän teki kuvitukset saamenkieliseen lastenkirjaan.[2]
Taiteellinen tuotanto
Launis on kuvittanut paljon lastenkirjoja. Ensimmäiset kuvitustyöt hän teki Weilin & Göösille 1980-luvun puolivälissä. 1990-luvun alussa hänen tärkeimmäksi työnantajakseen tuli Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, jonka tietokirjallisuuden kansiin hän toi eleettömyyden tilalle eloa ja tulkinnanvaraisuutta.[3]
Lisäksi hän on kuvittanut kirjojen kansia, joista tunnetuimpia ovat suomenkielisten Harry Potter -kirjojen kannet. Ville Hänninen luonnehtii Launiksen Potter-kansien tunnelmaa erityiseksi. Launis käyttää Pottereissa niin sanottua ilmaperspekstiiviä, jossa etualan värit ovat lämpimiä ja taustalla viileämpiä, ja näin syntyy monikerroksisuutta. Väriskaala on syvä mutta hillitty. Viimeisen Potterin, Harry Potter ja kuoleman varjelukset kantta Hänninen sanoo hengeltään ja symboliikaltaan suorastaan kirkkomaalaukselliseksi.[3]
Joitakin hänen tekemiään kuvia on julkaistu myös postimerkkeinä.[1] Launis on saanut töistään useita palkintoja. Vuonna 1992 hän sai Suomen kuvakirjapalkinnon ja vuonna 1997 lasten- ja nuortenkirjojen kuvituksille jaettavan Rudolf Koivu -palkinnon.[1] Launis on yksi Kuvittajat ry:n perustajista ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 2002–2004 ja toiminnanjohtajana vuonna 2005.[1]
Omat teokset
Launis on paitsi kuvittanut, myös julkaissut teoksia yksin ja yhdessä muiden kanssa.[4] Hänen teoksiaan ovat muun muassa seuraavat:
- Repu on pelimannikoira, 1991
- Repu on metsästyskoira, 1991
- Harakka, suomalaisia lastenloruja, 1993, (toim.)
- Kuvituksia muiden teksteihin
- Töihin sirkukseen, 2001, Mats Lillrankin tekstiin
- Mumur, 1989, Jaana Lapon tekstiin
Lähteet
- ↑ a b c d e Mika Launis Lastenkirjainstituutti. Viitattu 1.12.2014.
- ↑ Puistolalaisen Mika Launiksen kuvituksia Nurkalla MaTaPuPu-lehti. 1997. Helsingin kaupunginkirjasto, Puistolan kirjasto. Viitattu 1.12.2014.
- ↑ a b Ville Hänninen: Tämän takana toinen todellisuus. Parnasso, 3/2017, s. 10–12. Otavamedia.
- ↑ Ismo Loivamaa (toim.): Kotimaisia lastenkirjan kuvittajia, s. 104-111. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2002. ISBN 951-692-516-2.