Ero sivun ”Kappalemitta” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 85.76.84.222 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän ComradeUranium tekemään versioon. |
p ISBN |
||
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{kirjaviite | Tekijä = Jarmo Grönroos, Arja Hyvönen, Petteri Järvi, Juhani Kostet, Seija Väärä | Nimeke = Tiima, tiu, tynnyri, Miten ennen mitattiin | Julkaisija = Turun Maakuntamuseo, Saarijärven Offset Oy | Vuosi = 2004 | Tunniste = 951-595-093-7}} |
{{kirjaviite | Tekijä = Jarmo Grönroos, Arja Hyvönen, Petteri Järvi, Juhani Kostet, Seija Väärä | Nimeke = Tiima, tiu, tynnyri, Miten ennen mitattiin | Julkaisija = Turun Maakuntamuseo, Saarijärven Offset Oy | Vuosi = 2004 | Tunniste = ISBN 951-595-093-7}} |
||
=== Viitteet === |
=== Viitteet === |
||
{{viitteet}} |
{{viitteet}} |
||
Versio 23. helmikuuta 2017 kello 22.26
Kappalemitat ovat eri yhteyksissä käytettyjä lukumäärän yksiköitä, jotka tarkoittavat määrälukua kappaleita (lyhenne kpl[1]) jotakin tavaraa. Niitä on varsinkin entisinä aikoina ollut käytössä suuri joukko, ja ne ovat vaihdelleet eri aikoina. Monia niistä käytetään tai on käytetty vain joistakin tietyistä tavaralajeista.[2]
Yleiskäyttöisiä, nykyäänkin käytössä olevia kappalemittoja ovat:
- pari = 2 kpl
- tusina = 12 kpl
- krossi = 144 kpl[3]
Muun muassa seuraavia kappalemittoja on yleensä käytetty vain joistakin tietyistä tavaroista:
- tikkuri = 10 kpl (nahkoja tai vuotia, joskus myös veitsiä)[4]
- kartonki = 10 kpl tupakka-askeja tai muita pahviaskeja pakattuna isompaan pakkaukseen[5]
- torni = 10 kpl nuuskapurkkeja[6]
- tiu = 20 kpl (munia, joskus myös kaloja)[7]
- toltti = 12 kpl (lautoja)[7]
- kerpu = 31 kpl (nahkiaisia, kolmekymmentä nahkiaista jotka sidotaan yhdellä kerpuksi)[8][9]
- kiihtelys = 40 kpl (oravannahkoja)[10]
- puntti = 10 kpl (tulitikkurasioita)
- puntti = 20 kpl (kukkia, usein ruusuja)
Paperiarkeista käytetään seuraavia kappalemittoja:[11]
- kirja = 25 arkkia
- riisi = 500 arkkia (= 20 kirjaa), lyhenne r tai rsi[1]
- pakka = 5000 arkkia (= 10 riisiä)
Lähteet
Jarmo Grönroos, Arja Hyvönen, Petteri Järvi, Juhani Kostet, Seija Väärä: Tiima, tiu, tynnyri, Miten ennen mitattiin. Turun Maakuntamuseo, Saarijärven Offset Oy, 2004. ISBN 951-595-093-7.
Viitteet
- ↑ a b Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.4.2013.
- ↑ Miten ennen mitattiin, s. 37
- ↑ Miten ennen mitattiin, s. 98
- ↑ Miten ennen mitattiin, s. 124
- ↑ perussanakirja: kartonki
- ↑ Tulli tiukensi nuuskan tuontirajoituksia 16.10.2015. Kaleva.fi. Viitattu 31.3.2016. (suomeksi)
- ↑ a b Miten ennen mitattiin, s. 125
- ↑ Miten ennen mitattiin, s. 94
- ↑ NAHKIAISPYYNNIN HISTORIAA SATAKUNNASSA Nakkilan Nahkiaispaistamo. Viitattu 18.11.2014.
- ↑ Miten ennen mitattiin, s. 95
- ↑ Paperit & paperinvalmistajat graafinen.com. Viitattu 7.7.2011.