Ero sivun ”Rataseläimet” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Täydennys Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 5: | Rivi 5: | ||
| kuvateksti = ''[[Habrotrocha rosa]]'' |
| kuvateksti = ''[[Habrotrocha rosa]]'' |
||
| domeeni =[[Aitotumaiset]] Eucarya |
| domeeni =[[Aitotumaiset]] Eucarya |
||
| kunta = [[Eläinkunta]] |
| kunta = [[Eläinkunta]] Animalia |
||
| alakunta = [[Eumetazoa]] |
| alakunta = [[Eumetazoa]] |
||
| pääjakso= Rataseläimet<br>'''Rotifera''' |
| pääjakso= Rataseläimet<br>'''Rotifera''' |
||
Rivi 18: | Rivi 18: | ||
'''Rataseläimet''' (Rotifera) on [[eläinkunta|eläinkunnan]] pääjakso. Rataseläimet ovat tavallisemmin alle 2 mm:n pituisia ja läpikuultavia. Niitä elää kaikkialla maapallolla. Lajeja tunnetaan Suomesta yli 400.<ref>{{Kirjaviite |
'''Rataseläimet''' (Rotifera) on [[eläinkunta|eläinkunnan]] pääjakso. Rataseläimet ovat tavallisemmin alle 2 mm:n pituisia ja läpikuultavia. Niitä elää kaikkialla maapallolla. Lajeja tunnetaan Suomesta yli 400.<ref>{{Kirjaviite |
||
| Nimeke = Vesikirppu ja sudenkorento | Julkaisija = WSOY| Vuosi = |
| Nimeke = Vesikirppu ja sudenkorento : Makean veden eläimiä| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 2000 |
||
| Tekijä = | Suomentaja = |
| Tekijä = Olsen, Lars-Henrik| Suomentaja = |
||
| Luku = | Sivu = 178| Selite = |
| Luku = | Sivu = 178| Selite = |
||
| Julkaisupaikka = Porvoo | Tunniste = | Isbn = 978-951-0-21395-7 |
| Julkaisupaikka = Porvoo | Tunniste = | Isbn = 978-951-0-21395-7 |
Versio 3. tammikuuta 2017 kello 22.17
Rataseläimet | |
---|---|
Habrotrocha rosa |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Alakunta: | Eumetazoa |
Pääjakso: |
Rataseläimet Rotifera Cuvier, 1817 |
Luokat | |
Katso myös | |
Rataseläimet (Rotifera) on eläinkunnan pääjakso. Rataseläimet ovat tavallisemmin alle 2 mm:n pituisia ja läpikuultavia. Niitä elää kaikkialla maapallolla. Lajeja tunnetaan Suomesta yli 400.[1]
Rataseläinten ihon pinnalla on kiinteä panssari ja ruumiin takapäässä jalka, jolla eläin kiinnittyy alustaan. Suun ympärillä on kaksiosainen levy, jonka ripsikiehkurat ohjaavat ravintohiukkasia suuhun ja toimivat myös liikuntaelimenä. Rataseläimet ovat yksineuvoisia ja lisääntyvät munimalla. Niille on tyypillistä sukupolvenvuorottelu partenogeneettisesti lisääntyvän ja hedelmöityvän sukupolven välillä.
Esiintyminen
Rataseläimet elävät sammalikoissa, maassa ja suolattomassa vedessä. Osa rataseläimistä on myös loisia. Pikkumatojen ja äyriäisten ravintona niillä on merkitystä sisävesien planktonissa. Kuivuneina rataseläimet kestävät äärimmäisiä olosuhteita ja voivat tällöin pysyä elossa 3–4 vuotta ja levitä tuulen mukana paikasta toiseen. Rataseläimiä on myös tavattu keinotekoisissa ympäristöissä, kuten akvaarioissa ja piha-altaissa.
- ↑ Olsen, Lars-Henrik: Vesikirppu ja sudenkorento : Makean veden eläimiä, s. 178. Porvoo: WSOY, 2000. ISBN 978-951-0-21395-7.