Ero sivun ”Tanskan vastarintaliike” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Tanskan vastarintaliike''' on yhteisnimitys niille tanskalaisille ryhmille, jotka muun muassa [[sabotaasi]]-iskuilla ja salamurhilla taistelivat [[Tanskan miehitys|natsi-Saksan miehitystä]] vastaan [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana. Taistelutoimintaan osallistui vain pieni osa tanskalaisista.<ref name=hile>{{Lehtiviite | Tekijä = Jacob Sörensen | Otsikko = Taistelu Saksaa vastaan| Julkaisu = Historialehti| Ajankohta = 2010| Vuosikerta = | Numero = 11| Sivut =18–25 | Julkaisupaikka = Somero| Julkaisija = Storia Kustannus oy| Selite= | Tunniste= ISSN 1795-4215 | Viitattu = 25.1.2016 }}</ref> Kaksi suurinta järjestöä olivat ''Holger Danske'' ja ''BOPA'' (Borgerlige Partisaner eli Porvarilliset partisaanit).<ref name=hile /> Holger Danskissa oli noin 350 jäsentä, joista 64 surmattiin.<ref name=holo>{{Verkkoviite | osoite =http://www.holocaustresearchproject.org/revolt/danishresistance.html | nimeke =Danish Resistance during the Holocaust | tekijä =Hans Holmskov Schlüter | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = http://www.holocaustresearchproject.org/ | ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu =27.9.2015 }}</ref> BOPAssa oli korkeimmillaan noin 400 jäsentä (sodan loppuvaiheessa 175), joista 38 surmattiin.<ref>http://www.besaettelse-befrielse.dk/leksikon_b.html#BOPA_ </ref>
'''Tanskan vastarintaliike''' on yhteisnimitys niille tanskalaisille ryhmille, jotka muun muassa [[sabotaasi]]-iskuilla ja salamurhilla taistelivat [[Tanskan miehitys|natsi-Saksan miehitystä]] vastaan [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana. Taistelutoimintaan osallistui vain pieni osa tanskalaisista.<ref name=hile>{{Lehtiviite | Tekijä = Jacob Sörensen | Otsikko = Taistelu Saksaa vastaan| Julkaisu = Historialehti| Ajankohta = 2010| Vuosikerta = | Numero = 11| Sivut =18–25 | Julkaisupaikka = Somero| Julkaisija = Storia Kustannus oy| Selite= | Tunniste= ISSN 1795-4215 | Viitattu = 25.1.2016 }}</ref> Kaksi suurinta järjestöä olivat ''Holger Danske'' ja ''BOPA'' (Borgerlige Partisaner, "kansalaispartisaanit").<ref name=hile /> Holger Danskissa oli noin 350 jäsentä, joista 64 surmattiin.<ref name=holo>{{Verkkoviite | osoite =http://www.holocaustresearchproject.org/revolt/danishresistance.html | nimeke =Danish Resistance during the Holocaust | tekijä =Hans Holmskov Schlüter | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = http://www.holocaustresearchproject.org/ | ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu =27.9.2015 }}</ref> BOPAssa oli korkeimmillaan noin 400 jäsentä (sodan loppuvaiheessa 175), joista 38 surmattiin.<ref>http://www.besaettelse-befrielse.dk/leksikon_b.html#BOPA_ </ref>


Liikkeet tekivät itsekin surmatöitä, joiden uhreina oli erityisesti ilmiantajina pidetyjä tanskalaisia.<ref name=hile /> Holger Dansk teki yli sata sabotaasi-iskua ja tappoi noin 200 natsien kanssa yhteistyötä tehnyttä tanskalaista{{lähde|25.1.2016}}. BOPA, joka nimestään huolimatta oli alun perin kommunistinen järjestö<ref name=hile />, teki noin tuhat iskua. BOPAn perustajat olivat tanskalaisia [[Espanjan sisällissota|Espanjan sisällissodan]] veteraaneja. BOPA teki kesäkuun 1944 loppupuolella Riffelsyndikatet-asetehtaaseen niin voimakkaan pommi-iskun, että tehtaan toiminta pysähtyi lopullisesti.<ref name=hile />
Liikkeet tekivät itsekin surmatöitä, joiden uhreina oli erityisesti ilmiantajina pidetyjä tanskalaisia.<ref name=hile /> Holger Dansk teki yli sata sabotaasi-iskua ja tappoi noin 200 natsien kanssa yhteistyötä tehnyttä tanskalaista{{lähde|25.1.2016}}. BOPA, joka oli alun perin kommunistinen järjestö<ref name=hile />, teki noin tuhat iskua. BOPAn perustajat olivat tanskalaisia [[Espanjan sisällissota|Espanjan sisällissodan]] veteraaneja. BOPA teki kesäkuun 1944 loppupuolella Riffelsyndikatet-asetehtaaseen niin voimakkaan pommi-iskun, että tehtaan toiminta pysähtyi lopullisesti.<ref name=hile />


Merkittävä toimija oli ''Danska frihetsråd'', joka perustettiin 16. syyskuuta 1943. Järjestö toimi eri ryhmien toiminnan koordinaattorina, jakoi niille [[liittoutuneet|liittoutuneiden]] Tanskaan toimittamia aseita ja piti yllä maanalaista tiedotusverkostoa julkaisemalla lehtiä ja lentolehtisiä.<ref name=holo/> Lokakuussa 1943 Saksan poliisivoimat alkoivat pidättää Tanskan juutalaisia, mutta vastarintaliike auttoi 7000 juutalaista turvaan Ruotsiin. Kuitenkin 485 juutalaista saatiin pidätettyä ja lähetettiin keskitysleirille [[Theresienstadt]]iin, Tsekkoslovakiaan.<ref>[http://en.natmus.dk/historical-knowledge/denmark/german-occupation-1940-1945/ Tanskan kansallismuseo: German occupation (1940-1945)]</ref>
Merkittävä toimija oli ''Danska frihetsråd'', joka perustettiin 16. syyskuuta 1943. Järjestö toimi eri ryhmien toiminnan koordinaattorina, jakoi niille [[liittoutuneet|liittoutuneiden]] Tanskaan toimittamia aseita ja piti yllä maanalaista tiedotusverkostoa julkaisemalla lehtiä ja lentolehtisiä.<ref name=holo/> Lokakuussa 1943 Saksan poliisivoimat alkoivat pidättää Tanskan juutalaisia, mutta vastarintaliike auttoi 7000 juutalaista turvaan Ruotsiin. Kuitenkin 485 juutalaista saatiin pidätettyä ja lähetettiin keskitysleirille [[Theresienstadt]]iin, Tsekkoslovakiaan.<ref>[http://en.natmus.dk/historical-knowledge/denmark/german-occupation-1940-1945/ Tanskan kansallismuseo: German occupation (1940-1945)]</ref>

Versio 29. elokuuta 2016 kello 18.44

Tanskan vastarintaliike on yhteisnimitys niille tanskalaisille ryhmille, jotka muun muassa sabotaasi-iskuilla ja salamurhilla taistelivat natsi-Saksan miehitystä vastaan toisen maailmansodan aikana. Taistelutoimintaan osallistui vain pieni osa tanskalaisista.[1] Kaksi suurinta järjestöä olivat Holger Danske ja BOPA (Borgerlige Partisaner, "kansalaispartisaanit").[1] Holger Danskissa oli noin 350 jäsentä, joista 64 surmattiin.[2] BOPAssa oli korkeimmillaan noin 400 jäsentä (sodan loppuvaiheessa 175), joista 38 surmattiin.[3]

Liikkeet tekivät itsekin surmatöitä, joiden uhreina oli erityisesti ilmiantajina pidetyjä tanskalaisia.[1] Holger Dansk teki yli sata sabotaasi-iskua ja tappoi noin 200 natsien kanssa yhteistyötä tehnyttä tanskalaistalähde?. BOPA, joka oli alun perin kommunistinen järjestö[1], teki noin tuhat iskua. BOPAn perustajat olivat tanskalaisia Espanjan sisällissodan veteraaneja. BOPA teki kesäkuun 1944 loppupuolella Riffelsyndikatet-asetehtaaseen niin voimakkaan pommi-iskun, että tehtaan toiminta pysähtyi lopullisesti.[1]

Merkittävä toimija oli Danska frihetsråd, joka perustettiin 16. syyskuuta 1943. Järjestö toimi eri ryhmien toiminnan koordinaattorina, jakoi niille liittoutuneiden Tanskaan toimittamia aseita ja piti yllä maanalaista tiedotusverkostoa julkaisemalla lehtiä ja lentolehtisiä.[2] Lokakuussa 1943 Saksan poliisivoimat alkoivat pidättää Tanskan juutalaisia, mutta vastarintaliike auttoi 7000 juutalaista turvaan Ruotsiin. Kuitenkin 485 juutalaista saatiin pidätettyä ja lähetettiin keskitysleirille Theresienstadtiin, Tsekkoslovakiaan.[4]

Saksalaisten tappio ja heidän vetäytymisensä Tanskasta keväällä 1945 ei aiheuttanut niin suurta kaaosta ja koston kierrettä kuin monissa muissa miehitetyissä maissa. Joitakin tanskalaisten keskinäisiä yhteenottoja kyllä oli.[1]

Tanskan vastarintaliike[1]
Taisteluissa kuolleita 850
Saksalaisten teloittamia 102
Saksaan viedyt juutalaiset 480 (joista 52 kuoli)
Saksaan vietyjen kokonaismäärä 6 000 (joista 600 kuoli)

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g Jacob Sörensen: Taistelu Saksaa vastaan. Historialehti, 2010, nro 11, s. 18–25. Somero: Storia Kustannus oy. ISSN 1795-4215.
  2. ↑ a b Hans Holmskov Schlüter: Danish Resistance during the Holocaust http://www.holocaustresearchproject.org/. Viitattu 27.9.2015.
  3. ↑ http://www.besaettelse-befrielse.dk/leksikon_b.html#BOPA_
  4. ↑ Tanskan kansallismuseo: German occupation (1940-1945)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tanskan_vastarintaliike&oldid=15918659”