Ero sivun ”Teksti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 85.76.175.8 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Dodi 8238 tekemään versioon. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
'''Teksti''' on kirjoitetussa muodossa esitetty asiasisältö: kirjoitus tai kirjallisessa muodossa tuotettu alkuperäinen puhe, esitetyistä puheista vuorosanoihin tai keskusteluihin. Yleensä tekstillä on tarkoitettu sanomalehteen tai kirjaan ladottua kirjallista esitystä. Tekstin rinnalla ovat eläneet käsin kirjoitetut painamattoman sanan muodot, kuten käsikirjoitukset, jotka on alun perin kirjoitettu käsin mustekynällä. |
'''Teksti''' on kirjoitetussa muodossa esitetty asiasisältö: kirjoitus tai kirjallisessa muodossa tuotettu alkuperäinen puhe, esitetyistä puheista vuorosanoihin tai keskusteluihin. Yleensä tekstillä on tarkoitettu sanomalehteen tai kirjaan ladottua kirjallista esitystä. Tekstin rinnalla ovat eläneet käsin kirjoitetut painamattoman sanan muodot, kuten käsikirjoitukset, jotka on alun perin kirjoitettu käsin mustekynällä. |
||
1850-luvulla tekstien piiriin tulivat myös [[ |
1850-luvulla tekstien piiriin tulivat myös [[kaunokirjoitus|kaunokirjoituksella]] kirjoitetut viestit, jotka olivat parannus [[sähkötys|sähköttämällä]] toteutettuun [[viestiliikenne|viestiliikenteeseen]]. |
||
Sanomalehtitekstin osia ovat otsikko, ingressi ja leipäteksti. |
Sanomalehtitekstin osia ovat otsikko, ingressi ja leipäteksti. |
||
Versio 15. elokuuta 2016 kello 14.08
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty kokonaan uudelleen kirjoitettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Sekava ja epämääräinen esseentynkä |
Teksti on kirjoitetussa muodossa esitetty asiasisältö: kirjoitus tai kirjallisessa muodossa tuotettu alkuperäinen puhe, esitetyistä puheista vuorosanoihin tai keskusteluihin. Yleensä tekstillä on tarkoitettu sanomalehteen tai kirjaan ladottua kirjallista esitystä. Tekstin rinnalla ovat eläneet käsin kirjoitetut painamattoman sanan muodot, kuten käsikirjoitukset, jotka on alun perin kirjoitettu käsin mustekynällä.
1850-luvulla tekstien piiriin tulivat myös kaunokirjoituksella kirjoitetut viestit, jotka olivat parannus sähköttämällä toteutettuun viestiliikenteeseen.
Sanomalehtitekstin osia ovat otsikko, ingressi ja leipäteksti.
Kirjoitettu teksti
Otsikko
Otsikko kertoo lyhyesti, mistä tekstissä on kyse.
Erityisesti iltapäiväsanomalehdissä, mutta yhä enenevässä määrin myös päiväsanomalehdissä otsikoidaan uutisartikkelien tekstejä melko vapaamuotoisesti kohun herättämiseksi tai lukijan mielenkiinnon herättämiseksi. Tällöin teksti ei välttämättä vastaa täysin otsikon herättämiä ennakko-odotuksia.
Leipäteksti
Leipäteksti on sanomalehtiartikkelin varsinainen sisältö, joka sisältää artikkeliaineiston.
Ingressi
Ingressi on lehtiartikkelissa lyhyt yhteenveto siitä, mistä artikkelin leipäteksti kertoo.
Lähdeviitteet
Teksteissä, erityisesti tieteellisessä kirjoittamisessa, mutta myös asiasanomalehtiartikkeleissa voi olla lähdeviitteitä, joiden avulla lukija voi harjoittaa lähdekritiikkiä ja löytää uusia lähdeaineistoja omien tuotostensa kokoamiseksi.
Ladonta
Tekstien ladonnassa on käytetty huomioarvon parantamiseksi myös erilaisia kirjasimia. Otsikko, ingressi ja leipäteksti voivat olla eri fonteilla toteutettuja.
Tekstitetty puhe
Televisioissa vieraskielisen ohjelman alle kirjoitetaan käännös. Usein käännös on lyhyempi kuin puhutut sana alkuperäismuodossaan. Monilla pienillä kielialueilla ei puhuttua sanaa korvata katselijan ymmärtämän kielen sanoilla dubbaamalla, vaan käännös tehdään tekstityksenä ruudun alalaitaan.
Aiheesta muualla
- Kirjoittajan ABC-kortti. Oulun yliopisto.