Ero sivun ”Merkitys” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
merkitys arvona, viittauksen kohteena ja sanakirjamerkityksenä |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Merkitys''' on sekä arkiajattelun että [[semiotiikka|semiotiikan]] ja [[kielifilosofia]]n käyttämä käsite. |
|||
| ⚫ | |||
Arkiajattelussa merkitys voi viitata jonkin asian ''arvoon'', ''sisältöön'', konkreettiseen tai abstraktimpaan viitattuun kohteeseen eli [[referentti]]in, tai sanan merkitykseen, jota selitetään samaa tarkoittavien sanojen eli [[synonyymi]]en ja toisinaan myös vastakohtien ([[antonyymi]]t) sekä käyttöesimerkkien avulla. Jälkimmäisestä merkityksen lajista käytetään myös nimitystä ''sanakirjamerkitys''. |
|||
| ⚫ | [[Charles S. Peirce|C. S. Peircen]] mukaan merkitys on [[ajatus]]sisältö, joka on yhteydessä [[merkki]]in.<ref>Jämsä, Tuomo: [http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/7taide/semiotiikka/semper11.htm Kolmijäseninen merkki: Charles Sanders Peirce]</ref> [[Gottlob Frege]] jakoi ilmauksen semanttisen sisällön [[mieli ja merkitys|mieleen ja merkitykseen]] (''Sinn und Bedeutung'').<ref name="Korte">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.soc.utu.fi/laitokset/filosofia/opiskelu/opetusmateriaalit/sanastoa.pdf | Tekijä=Korte, Tapio | Nimeke=Filosofian keskeistä terminologiaa | Viitattu=28. tammikuuta 2008}}</ref> [[Ludwig Wittgenstein]]in mukaan merkitys on [[asia|asioiden]] tila, jonka [[lause]] osoittaa. Sana merkitys symboloi [[kieli|kielen]] ja [[todellisuus|todellisuuden]] suhdetta toisiinsa. Sanojen merkitys saadaan selville kun tarkastellaan niiden käyttöä eri tilanteissa, eri [[kielipeli]]en [[sääntö]]jen yhteydessä.<ref>Pulkkinen, Jarmo: [http://cc.oulu.fi/~pulkkine/UAF_1900-luku.ppt Filosofia 1900-luvulla]</ref> |
||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 15. elokuuta 2015 kello 10.57
Merkitys on sekä arkiajattelun että semiotiikan ja kielifilosofian käyttämä käsite.
Arkiajattelussa merkitys voi viitata jonkin asian arvoon, sisältöön, konkreettiseen tai abstraktimpaan viitattuun kohteeseen eli referenttiin, tai sanan merkitykseen, jota selitetään samaa tarkoittavien sanojen eli synonyymien ja toisinaan myös vastakohtien (antonyymit) sekä käyttöesimerkkien avulla. Jälkimmäisestä merkityksen lajista käytetään myös nimitystä sanakirjamerkitys.
C. S. Peircen mukaan merkitys on ajatussisältö, joka on yhteydessä merkkiin.[1] Gottlob Frege jakoi ilmauksen semanttisen sisällön mieleen ja merkitykseen (Sinn und Bedeutung).[2] Ludwig Wittgensteinin mukaan merkitys on asioiden tila, jonka lause osoittaa. Sana merkitys symboloi kielen ja todellisuuden suhdetta toisiinsa. Sanojen merkitys saadaan selville kun tarkastellaan niiden käyttöä eri tilanteissa, eri kielipelien sääntöjen yhteydessä.[3]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Jämsä, Tuomo: Kolmijäseninen merkki: Charles Sanders Peirce
- ↑ Korte, Tapio: Filosofian keskeistä terminologiaa soc.utu.fi. Viitattu 28. tammikuuta 2008.
- ↑ Pulkkinen, Jarmo: Filosofia 1900-luvulla
Aiheesta muualla
- Glüer, Kathrin & Wikforss, Åsa: The Normativity of Meaning and Content The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
- Speaks, Jeff: Theories of Meaning The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)