Ero sivun ”Nuijapää” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ei ole lähteitä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Tadpoles 10 days.jpg|thumb|200px|10 päivän ikäisiä nuijapäitä]] |
[[Kuva:Tadpoles 10 days.jpg|thumb|200px|10 päivän ikäisiä nuijapäitä]] |
||
'''Nuijapää''' on [[sammakkoeläin|sammakkoeläimen]], erityisesti [[Sammakko|sammakon]] tai [[Rupikonna|rupikonnan]], [[Toukka|toukkavaihe]]. Nuijapäät ovat aluksi raajattomia ja niillä on häntä. Ne uivat vedessä kalamaisesti ja hengittävät [[Kidukset|kiduksilla]] ennen muodonvaihdosta. [[Keuhkot]] kehittyvät samoihin aikoihin kuin takaraajat, jotka kehittyvät yleensä ennen eturaajoja. Viimeisenä vaiheena aikuiseksi [[Sammakot|varsinaisten sammakoiden]] nuijapäiltä pyrstö surkastuu pois [[apoptoosi]]n kautta. |
'''Nuijapää''' on [[sammakkoeläin|sammakkoeläimen]], erityisesti [[Sammakko|sammakon]] tai [[Rupikonna|rupikonnan]], [[Toukka|toukkavaihe]]. Nuijapäät ovat aluksi raajattomia ja niillä on häntä. Ne uivat vedessä kalamaisesti ja hengittävät [[Kidukset|kiduksilla]] ennen muodonvaihdosta. [[Keuhkot]] kehittyvät samoihin aikoihin kuin takaraajat, jotka kehittyvät yleensä ennen eturaajoja. Viimeisenä vaiheena aikuiseksi [[Sammakot|varsinaisten sammakoiden]] nuijapäiltä pyrstö surkastuu pois [[apoptoosi]]n kautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK26873/ | Nimeke = Programmed Cell Death (Apoptosis) | Tekijä = Bruce Alberts, Alexander Johnson, Julian Lewis, Martin Raff, Keith Roberts, and Peter Walter; | Ajankohta = | Julkaisu = Molecular Biology of the Cell | Viitattu = 8.7.2015 }}</ref> |
||
suojana ollutta hyytelöä. Sen jälkeen ne riipivät ravinnokseen sarveishampaillaan leviä ja bakteerimassaa kasvien pinnalta ja rantakalliosta. Myöhemmin vähän kasvettuaan nuijapäät alkavat syödä myös pieniä vesieläimiä. |
Nuijapäät syövät aluksi mätimunien suojana ollutta hyytelöä. Sen jälkeen ne riipivät ravinnokseen sarveishampaillaan leviä ja bakteerimassaa kasvien pinnalta ja rantakalliosta. Myöhemmin vähän kasvettuaan nuijapäät alkavat syödä myös pieniä vesieläimiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/vintti/yle.fi/luonnossa/page.php/kysymykset/26/ | Nimeke = Mitä nuijapäät syövät lammikoissa? | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Yle | Viitattu = 8.7.2015 }}</ref> |
||
== Lähteet == |
|||
{{Viitteet}} |
|||
{{Tynkä/Eläin}} |
{{Tynkä/Eläin}} |
Versio 8. heinäkuuta 2015 kello 20.44
Nuijapää on sammakkoeläimen, erityisesti sammakon tai rupikonnan, toukkavaihe. Nuijapäät ovat aluksi raajattomia ja niillä on häntä. Ne uivat vedessä kalamaisesti ja hengittävät kiduksilla ennen muodonvaihdosta. Keuhkot kehittyvät samoihin aikoihin kuin takaraajat, jotka kehittyvät yleensä ennen eturaajoja. Viimeisenä vaiheena aikuiseksi varsinaisten sammakoiden nuijapäiltä pyrstö surkastuu pois apoptoosin kautta.[1]
Nuijapäät syövät aluksi mätimunien suojana ollutta hyytelöä. Sen jälkeen ne riipivät ravinnokseen sarveishampaillaan leviä ja bakteerimassaa kasvien pinnalta ja rantakalliosta. Myöhemmin vähän kasvettuaan nuijapäät alkavat syödä myös pieniä vesieläimiä.[2]
Lähteet
- ↑ Bruce Alberts, Alexander Johnson, Julian Lewis, Martin Raff, Keith Roberts, and Peter Walter;: Programmed Cell Death (Apoptosis) Molecular Biology of the Cell. Viitattu 8.7.2015.
- ↑ Mitä nuijapäät syövät lammikoissa? Yle. Viitattu 8.7.2015.