Ero sivun ”Viiksitimali” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti korvasi tiedoston Panurus_biarmicus_Female_.jpg tiedostolla Panurus_biarmicus_Female.jpg. Korvaamista pyysi käyttäjä Steinsplitter. Syy: Robot: Removing space(s) before file extension. |
ruoikko -> ruovikko |
||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
| commons = Panurus biarmicus |
| commons = Panurus biarmicus |
||
}} |
}} |
||
'''Viiksitimali''', vanhalta nimeltään '''partatiainen''', (''Panurus biarmicus'') on harvalukuinen |
'''Viiksitimali''', vanhalta nimeltään '''partatiainen''', (''Panurus biarmicus'') on harvalukuinen ruovikoiden varpuslintu. |
||
==Koko ja ulkonäkö== |
==Koko ja ulkonäkö== |
||
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
Ääni on hauska ja napakka ”ping” tai ”pshing”. Myös surisevia ja napsahtavia ääniä on. Laulu on yksinkertainen lyhyt säe. |
Ääni on hauska ja napakka ”ping” tai ”pshing”. Myös surisevia ja napsahtavia ääniä on. Laulu on yksinkertainen lyhyt säe. |
||
Käyttäytymiseltään viiksitimali on hyvin sosiaalinen. Poikueet kerääntyvät loppukesällä suuriksikin parviksi [[järviruoko| |
Käyttäytymiseltään viiksitimali on hyvin sosiaalinen. Poikueet kerääntyvät loppukesällä suuriksikin parviksi [[järviruoko|järviruovikoihin]] ja lennähtelevät tiiviinä ryhminä ruovikon yllä. |
||
Vanhin suomalainen [[rengastus|rengastettu]] viiksitimali on ollut 3 vuotta 2 kuukautta 26 päivää vanha. Vanhin eurooppalainen viiksitimali oli brittiläinen, 6 vuotta 5 kuukautta vanha. |
Vanhin suomalainen [[rengastus|rengastettu]] viiksitimali on ollut 3 vuotta 2 kuukautta 26 päivää vanha. Vanhin eurooppalainen viiksitimali oli brittiläinen, 6 vuotta 5 kuukautta vanha. |
||
| Rivi 43: | Rivi 43: | ||
==Elinympäristö== |
==Elinympäristö== |
||
[[Image:Panurus biarmicus flock.jpg|thumb|left|300px|Viiksitimaleita lentämässä tavanomaisessa elinympäristössään.]] |
[[Image:Panurus biarmicus flock.jpg|thumb|left|300px|Viiksitimaleita lentämässä tavanomaisessa elinympäristössään.]] |
||
Viiksitimalin elinympäristönä ovat merenlahtien ja järvien laajat |
Viiksitimalin elinympäristönä ovat merenlahtien ja järvien laajat järviruovikot. Harvoin sitä nähdään muunlaisessa ympäristössä. |
||
==Lisääntyminen== |
==Lisääntyminen== |
||
Versio 3. heinäkuuta 2015 kello 22.07
| Viiksitimali | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Timalit Timaliidae |
| Suku: | Panurus |
| Laji: | biarmicus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Panurus biarmicus |
|
| Katso myös | |
Viiksitimali, vanhalta nimeltään partatiainen, (Panurus biarmicus) on harvalukuinen ruovikoiden varpuslintu.
Koko ja ulkonäkö
Pituus 14–16 cm, paino 14–16 g. Helppo tuntea vaaleanruskeasta yleisväristä ja pitkästä pyrstöstä. Juhlapukuisella koiraalla on harmaa pää ja leveä musta viiksijuova, josta juontui sen entinen nimi partatiainen. Naaras on yksivärisempi. Nuori lintu muistuttaa naarasta, mutta sen selkä ja pyrstön reunat ovat laajalti mustat. Nuorella naaraalla on musta nokka, nuorella koiraalla keltainen. Kaikilla viiksitimaleilla on täydellinen sulkasato elo–lokakuussa, minkä jälkeen ikäluokkia ei pysty erottamaan toisistaan.
Ääni on hauska ja napakka ”ping” tai ”pshing”. Myös surisevia ja napsahtavia ääniä on. Laulu on yksinkertainen lyhyt säe.
Käyttäytymiseltään viiksitimali on hyvin sosiaalinen. Poikueet kerääntyvät loppukesällä suuriksikin parviksi järviruovikoihin ja lennähtelevät tiiviinä ryhminä ruovikon yllä.
Vanhin suomalainen rengastettu viiksitimali on ollut 3 vuotta 2 kuukautta 26 päivää vanha. Vanhin eurooppalainen viiksitimali oli brittiläinen, 6 vuotta 5 kuukautta vanha.
Levinneisyys
Parimäärä Suomessa: 200–500 paria pääasiassa Etelä- ja Lounais-Suomen rannikolla. Esiintyy laikuttaisesti eri puolilla Eurooppaa ja Aasiaa. Länsi-Euroopassa pesii 200 000 – 300 000 paria. Kovien talvien jälkeen kanta voi romahtaa mutta hyvinä pesimävuosina palaa nopeasti ennalleen. Vanhat pesimäpaikat voivat tyhjentyä lähes täysin joinain talvina. Viiksitimali levisi Suomeen vasta 1980–1990-lukujen taitteessa ja kotiutui nopeasti pesimälajistoon. Ennen kolonisaatiota se oli suurharvinaisuus.
Osaksi paikkalintu, mutta osa linnuista vaeltaa syksyisin ja keväisin.
Elinympäristö
Viiksitimalin elinympäristönä ovat merenlahtien ja järvien laajat järviruovikot. Harvoin sitä nähdään muunlaisessa ympäristössä.
Lisääntyminen
Viiksitimali on tehokas lisääntymään, koska se tekee useita suuria poikueita vuoden aikana. Sitä paitsi nuoret viiksitimalit voivat alkaa lisääntyä jo ensimmäisenä elinvuotenaan, mikä takaa populaatioiden säilymisen ja runsastumisen. Suomessa tällainen lisääntyminen on kuitenkin melko epätodennäköistä
Pesä on noin metrin korkeudelle järviruokoihin sidottu pussimainen tai suppilomainen kori. Munintaa tapahtuu toukokuusta alkaen, ja pari voi pesiä kolmasti kesän aikana. Munia on 4–8, kermanvaaleita tummanruskein pilkuin ja täplin. Haudonta-aika 10–13 vrk, molemmat puolisot voivat hautoa.
Ravinto
Hyönteiset ja hämähäkit. Talvella järviruo’on siemenet.
Lähteet
- ↑ BirdLife International: Panurus biarmicus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.2.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Routasuo, Pekka 1987: Valloittava partatiainen on ruoikon akrobaatti. – Lintumies 4.1987 s. 155–159. LYL.
- Pöyhönen, Mikko 2001: Viiksitimalin vuosikymmen. - Linnut vol.36 nr.4. s. 20-25.