Ero sivun ”Tarvepainatus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Envy (keskustelu | muokkaukset)
mainitaan sekä mallineessa että leipätekstissä, turhaa toistoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 1: Rivi 1:
[[File:On demand book printer 1.jpg|thumb|280px|Tarvepainatustulostin]]
'''Tarvepainatus''' ({{k-en|print on demand}}, lyhyesti POD) on [[Painaminen|painamistekniikka]] ja liiketoiminnan prosessi, jossa julkaisua painetaan vain sillä hetkellä tarvittava määrä, “täsmäpainos“. Varastoon ei paineta mitään, mutta painovalmis tiedosto tallennetaan sähköiseen varastoon odottamaan uusintapainosta. [[Digipaino|Digipainossa]] painaminen on nopeaa, minkä vuoksi se soveltuu parhaiten tarvepainatukseen. Esivalmisteluja ja työvaiheita tarvitaan vähemmän kuin perinteisessä painossa. Usein myös sidonta tehdään automaattisesti suoraan painovaiheen jälkeen.
'''Tarvepainatus''' ({{k-en|print on demand}}, lyhyesti POD) on [[Painaminen|painamistekniikka]] ja liiketoiminnan prosessi, jossa julkaisua painetaan vain sillä hetkellä tarvittava määrä, “täsmäpainos“. Varastoon ei paineta mitään, mutta painovalmis tiedosto tallennetaan sähköiseen varastoon odottamaan uusintapainosta. [[Digipaino|Digipainossa]] painaminen on nopeaa, minkä vuoksi se soveltuu parhaiten tarvepainatukseen. Esivalmisteluja ja työvaiheita tarvitaan vähemmän kuin perinteisessä painossa. Usein myös sidonta tehdään automaattisesti suoraan painovaiheen jälkeen.



Nykyinen versio 16. maaliskuuta 2015 kello 12.48

Tarvepainatustulostin

Tarvepainatus (engl. print on demand, lyhyesti POD) on painamistekniikka ja liiketoiminnan prosessi, jossa julkaisua painetaan vain sillä hetkellä tarvittava määrä, “täsmäpainos“. Varastoon ei paineta mitään, mutta painovalmis tiedosto tallennetaan sähköiseen varastoon odottamaan uusintapainosta. Digipainossa painaminen on nopeaa, minkä vuoksi se soveltuu parhaiten tarvepainatukseen. Esivalmisteluja ja työvaiheita tarvitaan vähemmän kuin perinteisessä painossa. Usein myös sidonta tehdään automaattisesti suoraan painovaiheen jälkeen.

Tyypillisiä käyttöaloja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ensipainokset, joita painetaan pieni painos ja joiden painosriski on suuri
  • Jälkipainokset
  • Loppuunmyytyjen painosten uudet painokset
  • Hitaasti liikkuvat, jatkuvasti myytävät teokset
  • Säännöllisesti päivitettävät teokset

Edut kustantamoille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kannattavuuden lisääntyminen, painoksen esirahoitus- ja varastointi- sekä käsittelykustannusten jäädessä pois
  • Teosvalikoiman monipuolisuuden varmistaminen ja sen myötä kustantamoprofiilin hiominen
  • Hylkykappaleiden ja pilkkahintaan myytävien teosten välttäminen
  • Tehokkuuden lisääntyminen Drop Shipment -periaatteen ansiosta (täysin sähköinen yhteys kustantamoiden toimituspalveluihin)
  • Investoinnit kirjailijoiden kanssa tehtyihin sopimuksiin ja teoksen oikeuksien varmistaminen
  • Kohderyhmälle suunnattu markkinointi sekä yksilölliset luku- ja koepainokset kirjailijoille, toimittajille jne.

Tutkijoille ja yrityksille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkeakoulujen opettajat, dosentit, opiskelijat ja vastavalmistuneet julkaisevat tarvepainatuksena tieteellisiä tekstejä, kuten esseitä, seminaaritöitä, pro gradu -tutkielmia, lisensiaatin tutkielmia tai väitöskirjoja. Esimerkiksi yliopistojen vaatimat pakolliset kappaleet voidaan painattaa näin pienenä painoksena. Lisäetuna on, että teosten sisältöä voidaan päivittää koska vain ja ilman suurta vaivannäköä.