Ero sivun ”Hadrianus” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Removing Link GA template (handled by wikidata) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 32: | Rivi 32: | ||
:''syöpäläisten syötävänä.'' |
:''syöpäläisten syötävänä.'' |
||
Suuri osa Hadrianuksen ajasta kului rakastajansa [[Antinoos]]in (lat. Antinous) kanssa [[Niili]]llä seilaten. Antinoos hukkui eräänä iltana Niilin, mahdollisesti itsemurhan tai murhan seurauksena. Hadrianus oli |
Suuri osa Hadrianuksen ajasta kului rakastajansa [[Antinoos]]in (lat. Antinous) kanssa [[Niili]]llä seilaten. Antinoos hukkui eräänä iltana Niilin, mahdollisesti itsemurhan tai murhan seurauksena. Hadrianus oli surun murtama. Varmistaakseen Antinooksen muiston pysyvyyden Hardianus julisti tämän jumalaksi, perusti hänelle kaupungin (''Antinoopolis''), lyötätti kolikkoja hänen kasvokuvallaa, nimesi tähtikuvion sekä pystytti hänelle patsaita pitkin valtakuntaa.<ref name="TKH">Tieteen kuvalehti Historia 9/2014, s.14-21</ref> |
||
Hadrianus harrasti kirjallisuutta, arkkitehtuuria, runoutta ja kuvataiteita. Ruonoilijankyvyistä kertoo pieni runo hänen kuolinvuoteeltaan: |
Hadrianus harrasti kirjallisuutta, arkkitehtuuria, runoutta ja kuvataiteita. Ruonoilijankyvyistä kertoo pieni runo hänen kuolinvuoteeltaan: |
Versio 26. marraskuuta 2014 kello 21.02
Imperator Caesar Divi Traiani filius Traianus Hadrianus Augustus | |
---|---|
[[Tiedosto:|250px|]] | |
Rooman keisari | |
Edeltäjä | Trajanus |
Seuraaja | Antoninus Pius |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 24. tammikuuta 76 Italica |
Kuollut | 10. heinäkuuta 138 (62 vuotta) Baiae |
Caesar Publius Aelius Traianus Hadrianus Augustus (synt. Publius Aelius Hadrianus, yleisesti Hadrianus) (24. tammikuuta 76 – 10. heinäkuuta 138) oli Rooman keisari, joka hallitsi 10. elokuuta 117 – 10. heinäkuuta 138.
Hadrianus syntyi Hispaniassa roomalaisen virkamiehen Publius Aelius Hadrianus Aferin poikana. Isä kuoli Hadrianuksen ollessa noin kymmenvuotias, ja hän päätyi isänsä serkun Trajanuksen kasvatettavaksi.
Hadrianus vakautti valtakuntaa tekemällä alueluovutuksia itäosissa. Hänen rakennusohjelmansa oli erittäin laaja. Hän vahvisti puolustusta muun muassa rakennuttamalla Britanniaan niin sanotun Hadrianuksen vallin. Roomaan rakennettiin lukuisia rakennuksia (muun muassa Pantheon). Hän järjesti näytäntöjä. Hän uudisti byrokratiaa ja antoi velkoja anteeksi. Huonompi päätös oli yritys kieltää juutalaisilta ympärileikkaus ja vaatia heitä palvomaan keisaria jumalana. Tästä seurasi Simon bar Kokhban kapina, joka päättyi verisesti - Dio Cassiuksen mukaan noin 500 000 juutalaista surmattiin ja 40 000 myytiin orjiksi. Seurauksena oli Jerusalemin täydellinen hävittäminen ja Juppiterin temppelin rakentaminen Jerusalemin temppelin tilalle. Jerusalem sai uuden nimen Aelia Capitolina keisarin toisen nimen mukaan.
Hadrianus matkusteli paljon ympäri valtakuntaa. Hänen matkansa kestivät vuosikausia. Runoilija Florus kirjoitti (kolmas säe on hukkunut):
- Keisari en tahdo olla;
- kiertää pitkin Britanniaa;
- (—);
- sietää vilua Skyytian.
Hadrianus vastasi terävällä kynällä:
- Enpä tahdo Florus olla;
- kuljeskella kapakoissa;
- roikuskella räkälöissä;
- syöpäläisten syötävänä.
Suuri osa Hadrianuksen ajasta kului rakastajansa Antinoosin (lat. Antinous) kanssa Niilillä seilaten. Antinoos hukkui eräänä iltana Niilin, mahdollisesti itsemurhan tai murhan seurauksena. Hadrianus oli surun murtama. Varmistaakseen Antinooksen muiston pysyvyyden Hardianus julisti tämän jumalaksi, perusti hänelle kaupungin (Antinoopolis), lyötätti kolikkoja hänen kasvokuvallaa, nimesi tähtikuvion sekä pystytti hänelle patsaita pitkin valtakuntaa.[1]
Hadrianus harrasti kirjallisuutta, arkkitehtuuria, runoutta ja kuvataiteita. Ruonoilijankyvyistä kertoo pieni runo hänen kuolinvuoteeltaan:
- Suloinen ailahteleva sieluni;
- ruumiini vieras ja ystävä;
- nyt olet tekemässä lähtöä;
- pois kalpeaan ja kolkkoon tyhjyyteen;
- etkä enää pelehdi kuin ennen.
Hadrianus kuoli vanhana miehenä kivuliaasti ja hitaasti. Ennen kuolemaansa Hadrianus oli adoptoinut Lucius Aeliuksen ja tehnyt tästä seuraajansa. Aelius kuitenkin kuoli ennen Hadrianusta. Tämän jälkeen Hadrianus adoptoi Antoninus Piuksen sillä ehdolla, että tämä vuorostaan adoptoisi Marcus Aureliuksen ja Lucius Veruksen, joka oli Lucius Aeliuksen poika, sekä tekisi heistä seuraajansa. Hadrianuksen kuoleman jälkeen vihamielinen senaatti kirosi keisarin muiston (damnatio memoriae) ja päätti poistaa historiasta jäljet Hadrianuksesta. Antoninus Pius sai senaatin pyörtämään päätöksensä.
Kristittyihin Hadrianus suhtautui edeltäjänsä Trajanuksen tavoin; kristinuskon tunnustamisesta seurasi kuolema, mutta kristittyjä ei vainottu aktiivisesti. Jerusalemin hävityksen yhteydessä Pyhän Haudan kirkon tilalle pystytettiin Venuksen temppeli.
- Runojen suomennokset kirjasta: Arto Kivimäki & Pekka Tuomisto: Rooman keisarit (Karisto, 2000)
Katso myös
Lähteet
- ↑ Tieteen kuvalehti Historia 9/2014, s.14-21
- Henrikson, Alf: Antiikin tarinoita. (Antikens historier, 1959.). Suomentanut Maija Westerlund. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 2004. ISBN 951-0-18515-9.
- Kivimäki, Arto & Tuomisto, Pekka: Rooman keisarit. Hämeenlinna: Karisto, 2005. ISBN 951-23-4546-3.
Aiheesta muualla
- Herbert W. Benario: Hadrian An Online Encyclopedia of Roman Emperors.
Edeltäjä: Trajanus |
Rooman keisari |
Seuraaja: Antoninus Pius |