Seurakuntayhtymä

Seurakuntayhtymä tarkoittaa saman kunnan alueella olevien seurakuntien on yhtymää. Asiasta määrää Suomen kirkkolain 11. luvun 1 §. Yhtymän voivat muodostaa myös kahden tai useamman kunnan alueella olevat seurakunnat. Seurakuntayhtymä on seurakuntien yhteistyöorganisaatio, joka hoitaa yhtymän perussäännössä määritellyt tehtävät seurakuntien puolesta. Näitä tehtäviä ovat vähintään taloushallinto ja henkilöstöhallinto. Käytännössä kaikki seurakuntayhtymät omistavat ja hoitavat myös seurakuntien kiinteistöt ja muun omaisuuden. Perussäännössä voidaan sopia myös, että yhtymä hoitaa muitakin tehtäviä. Sellaisia ovat esimerkiksi sairaalasielunhoito ja perheneuvonta. Seurakunnallisesta perustyöstä, kuten jumalanpalveluselämästä ja kirkollisista toimituksista, vastaavat seurakunnat itse.

Seurakuntayhtymän kuuluminen hiippakuntaan

Perustilanteessa seurakuntayhtymään kuuluvat seurakunnat kuuluvat samaan hiippakuntaan. Tällöin myös seurakuntayhtymä kuuluu luontevasti seurakuntiensa mukaiseen hiippakuntaan.

Seurakuntayhtymään kuuluvat seurakunnat voivat kuulua myös eri hiippakuntiin. Tämä on tavallista, mikäli samalla alueella on erikielisiä seurakuntia. Tämän vuoksi seurakuntayhtymän hallinto on jouduttu järjestämään siten, että se periaatteessa irtautuu hiippakuntarakenteesta.

Hiippakuntarajat eivät muutoinkaan rajoita vapaaehtoisen seurakuntayhtymän muodostamista. Vapaaehtoinen seurakuntayhtymä, kuten mikä tahansa yhteistyöorganisaatio, voidaan perustaa vapaasti. Seurakuntayhtymäsäännösten mukaan sen perustamisen edellytyksenä ei esimerkiksi ole seurakuntien yhteinen maaraja, eikä siihen kuulu välttämättä muutenkaan edellytystä maantieteellisestä läheisyydestä. Esimerkiksi olisi mahdollista perustaa seurakuntayhtymä, johon kuuluu yksi seurakunta jokaisesta hiippakunnasta edellyttäen, että ne eivät kuulu muuhun seurakuntayhtymään. Saman kunnan alueella olevien seurakuntien on kuuluttava samaan seurakuntayhtymään.

Koska seurakuntayhtymä voidaan perustaa vapaasti, sen kuuluminen hiippakuntaan on määrätty erikseen. Seurakuntayhtymä kuuluu hallinnollisesti siihen hiippakuntaan, johon sen seurakuntien jäsenistön enemmistö kuuluu.

Hiippakunnan tehtävänä on seurakunten työntekijöiden ja seurakuntaelämän kaitsenta ja valvonta. Erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa seurakuntayhtymän hoidettavaksi on sovittu merkittäviä seurakunnallisia työmuotoja, seurakuntayhtymän ja hiippakunnan suhde on merkittävä.

Seurakuntayhtymän tehtävät

Seurakuntayhtymä vastaa seurakuntien yhteisestä taloudesta. Seurakuntayhtymän tärkein yksittäinen tehtävä on määrätä siihen kuuluvien seurakuntien kirkkollisvero sekä päättää, millä periaatteella saadut varat jaetaan seurakuntien ja seurakuntayhtymän toiminnan kesken.

Seurakuntayhtymä hoitaa myös (2004) kirkon keskusrahastoon suoritettavat maksut ja talousarvion, rahatoimen, kirjanpidon, tilinpäätöksen ja tilintarkastuksen.

Seurakuntayhtymän tehtäviin kuuluu hoitaa seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien henkilöhallinnon asiat, jotka koskevat

• palkkaa, työnantajailmoituksia ja palkkakirjanpitoa;
• nimikirjanpitoa
• virka- ja työehtosopimusten tekemistä ja tulkintaa sekä esitysten tekemistä kirkon työmarkkinalaitokselle; sekä
• luottamusmiestoimintaa, työsuojelua, työterveyshuoltoa sekä työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa.

Näiden tehtävien lisäksi seurakuntayhtymä päättää asioista, jotka yksittäisessä seurakunnassa olisi kirkkovaltuuston päätettävä, sekä seurakuntien virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä seurakuntien kiinteästä omaisuudesta ja sen luovuttamisesta. Nämä tehtävät voidaan perussäännössä antaa seurakuntien päätettäväksi.

Seurakuntayhtymän päätettäväksi voidaan antaa muita hallintoon ja talouteen liittyviä asioita sekä seurakunnalliseen toimintaan liittyviä tehtäviä ja työmuotoja. Mikäli näin on tehty, asioista päättää seurakuntayhtymä. Yleisiä seurakuntayhtymän hoidettavaksi annettuja seurakunnallisia työmuotoja ovat muun muassa perheneuvonta, sairaalasielunhoito ja oppilaitostyö.

Seurakuntayhtymän seurakunnilla on muilta osin laaja toiminnallinen ja hallinnollinen toimivalta alueellaan. Erityisesti perustava seurakuntatyö jää paikallisten seurakuntien hoidettavaksi.

Perussääntö

Seurakuntayhtymä muodostetaan perussäännöllä. Perussäännössä määrätään

• seurakuntayhtymälle annettavat tehtävät
• ohjeet ja määräykset seurakuntien ja seurakuntayhtymän toimivallan jakautumisesta
• seurakuntayhtymälle siirtyvä omaisuus

Uuden seurakuntayhtymän perussääntö valmistellaan väkiluvultaan suurimman seurakunnan kirkkoneuvoston johdolla ja se on hyväksyttävä seurakuntien kirkkovaltuustoissa. Se on alistettava kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Ellei perussäännöstä päästä yksimielisyyteen hiippakunnan tuomiokapituli asettaa selvitysmiehen tekemään asiasta ehdotuksen.

Perussääntö voidaan muuttaa ja vapaaehtoisesti muodostettu seurakuntayhtymä purkaa, mikäli vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista ja enemmän kuin puolet kaikista yhteisen kirkkovaltuuston jäsenistä sitä kannattaa.

Jos perussäännön muuttaminen ei ole yksimielinen, päätös on alistettava kirkkohallituksen vahvistettavaksi, mikäli muutos koskee

• tulojen jakoperusteen muutosta
• omaisuuden siirtämistä seurakuntien ja seurakuntayhtymän kesken, tai
• virkojen lakkauttamista ja perustamista koskevaa toimivaltaa.

Yhteinen kirkkovaltuusto

Seurakuntayhtymän päätösvaltaa käyttää yhteinen kirkkovaltuusto, jonka jäsenet valitaan seurakunnittain seurakuntavaaleilla neljän vuoden toimikaudeksi.

Yhteisen kirkkovaltuuston paikkamäärä määräytyy jäsenmäärän mukaan ja on 21 - 91. Yhteinen kirkkovaltuusto voi itse vaalikaudeksi kerrallaan päättää, että paikkamäärä on tätä pienempi pariton luku, kuitenkin vähintään 11. Jokaisella seurakunnalla on vähintään kaksi paikkaa (yksi paikka, mikäli seurakuntia on yli 20). Loput paikat jaetaan seurakuntien jäsenmäärän mukaisessa suhteessa.

Yhteisen kirkkovaltuuston päätösvaltaa voidaan ohje- tai johtosäännöllä siirtää yhteiselle kirkkoneuvostolle, sen jaostolle ja johtokunnalle. Yhteisen kirkkovaltuuston päätöksellä päätösvaltaa voidaan siirtää myös seurakuntien seurakuntaneuvostolle.

Yhteinen kirkkoneuvosto

Yhteinen kirkkovaltuusto valitsee kahden vuoden välein yhteisen kirkkoneuvoston. Sen puheenjohtajana toimii tuomiokapitulin tehtävään nimittämä seurakuntayhtymän seurakunnan kirkkoherra.

Yhteisellä kirkkoneuvostolla on yhteisen kirkkovaltuuston päättämä ohjesääntö. Ohjesäännössä määrätään muun muassa yhteisen kirkkoneuvoston jäsenmäärä, joka on 5 - 15 henkilöä.

Yhteinen kirkkoneuvosto on seurakuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelin. Se edustaa seurakuntayhtymää, sekä valmistelee ja toimeenpanee yhteisen kirkkovaltuuston päätökset. Yhteinen kirkkoneuvosto myös johtaa seurakuntayhtymän tehtäväksi annettuja seurakunnallisia työmuotoja.

Seurakuntien kirkkoherroilla sekä ohjesäännössä määrätyillä johtavilla viranhaltijoilla on yhteisessä kirkkoneuvostossa läsnäolo-oikeus.

Seurakuntaneuvosto

Seurakuntayhtymään kuuluvan seurakunnan päätösvaltaa käyttää seurakuntaneuvosto.

Historiaa

Vuoden 1971 ylimääräinen kirkolliskokous asetti komitean tekemään esityksen seurakuntahallinnon uudistamisesta. Esitys hyväksyttiin 21. varsinaisessa kirkolliskokouksessa ja eduskunnassa. Esityksen perusteella muutettiin vuoden 1964 kirkkolakia muun muassa siten, että otettiin käyttöön seurakuntayhtymä-nimitys. Aiemmin oli ollut käytössä nimitys seurakuntainliitto. Uudistusta tehtäessä Suomessa oli 179 yhteistaloudessa olevaa seurakuntaa, joihin kuului 1,8 miljoonaa henkilöä. Kirkkolain muutos tuli voimaan vuoden 1976 alussa, mutta asioiden järjestelyä varten siihen liittyi siirtymäaika vuoden 1978 loppuun. Seurakunnilla oli mahdollisuus tässä yhteydessä valita ottivatko ne käyttöön täydellisen vai osittaisen yhteistalouden.

Katso myös

• Luettelo Suomen seurakuntayhtymistä
• Kirkkovaltuusto