Ero sivun ”Italian 1. armeija” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 29: | Rivi 29: | ||
== Toinen maailmansota == |
== Toinen maailmansota == |
||
Armeija perustettiin kesäkuussa 1938 rauhanajan esikuntana ja se aktivoitiin elokuussa 1939. Italian liityttyä 10. kesäkuuta 1940 toiseen maailmansotaan 1. armeija oli yksi kolmesta [[Umberto di Savoia]]n komentaman [[Lännen armeijaryhmä]]n armeijasta. Armeija hyökkäsi yhdessä [[Italian 4. armeija|4. armeijan]] ja reservinä olleen [[Italian 7. armeija|7. armeijan]] kanssa Ranskan Rivieralle tavoitteenaan Nizza. Tällöin kenraali [[Pietro Pintori]]n johtamaan armeijaan kuuluivat kenraali [[Francesco Bettini]]n [[Italian II armeijakunta|II]], kenraali [[Mario Arisio]]n [[Italian III armeijakunta|III]] ja kenraali [[Gastone Gambara]]n [[Italian |
Armeija perustettiin kesäkuussa 1938 rauhanajan esikuntana ja se aktivoitiin elokuussa 1939. Italian liityttyä 10. kesäkuuta 1940 toiseen maailmansotaan 1. armeija oli yksi kolmesta [[Umberto di Savoia]]n komentaman [[Lännen armeijaryhmä]]n armeijasta, jonka tavoitteena oli vallata Ranskalta Nizza, Savoiji ja mikäli mahdollista Rhonenlaakson itäpuoliset alueet. Armeija hyökkäsi 21. kesäkuuta yhdessä kolmiarmeijakuntaisen ja kymmendivisioonaisen [[Italian 4. armeija|4. armeijan]] ja reservinä olleen seitsendivisioonainen [[Italian 7. armeija|7. armeijan]] kanssa Ranskan Rivieralle tavoitteenaan Nizza. Tällöin kenraali [[Pietro Pintori]]n johtamaan armeijaan kuuluivat kenraali [[Francesco Bettini]]n [[Italian II armeijakunta|II]] (36. ja 33. jalkaväkidivisioona sekä 4. Alpini-divisioona), kenraali [[Mario Arisio]]n [[Italian III armeijakunta|III]] (3., 4., 16. ja 20. jalkaväkidivisioona) ja kenraali [[Gastone Gambara]]n [[Italian IV armeijakunta|IV armeijakunnat]] (5., 6., 37. ja 44. jalkaväkidivisioonat). Lisäksi armeijan alaisuuteen kuului Cacciatore delli Alpi -divisioona. |
||
Hyökkääjiä vastassa oli kuusi Ranskan armeijan divisioonaa, jotka onnistuivat torjumaan hyökkääjän etenemisen.<ref>Cloutier, Patrick s. 40</ref> Hyökkäyksen tavoite jäi saavuttamatta ja joukot pysähtyivät Mentoniin. Ranskan antauduttua armeija lakkautettiin 31. heinäkuuta 1940. |
|||
Vuonna 1942 panssariarmeija Afrikan vetäytyessä El Alameinin toisen taistelun jälkeen sekä liittoutuneiden noustua maihin Pohjois-Afrikassa marsalkka Rommel oli pakotettu yhteen historian pisimmistä vetäytymisistä. Hän veti joukkonsa Egyptin ja Libyan raja-alueen läntiseltä aavikolta ja ryhmitti ne uudelleen ranskalaisten valmistamalle Mareth-linjalle Etelä-Tunisiaan. Tällöin Rommel otti komentoonsa vastaperustetun armeijaryhmä Afrikan luovuttaen saksalais-italialaisen panssariarmeijan komennon kenraali Giovanni Messelle. Armeija nimettiin 5. helmikuuta 1943 Italian 1. armeijaksi ja Messe vastaanotti komentajan tehtävät 23. helmikuuta. |
Vuonna 1942 panssariarmeija Afrikan vetäytyessä El Alameinin toisen taistelun jälkeen sekä liittoutuneiden noustua maihin Pohjois-Afrikassa marsalkka Rommel oli pakotettu yhteen historian pisimmistä vetäytymisistä. Hän veti joukkonsa Egyptin ja Libyan raja-alueen läntiseltä aavikolta ja ryhmitti ne uudelleen ranskalaisten valmistamalle Mareth-linjalle Etelä-Tunisiaan. Tällöin Rommel otti komentoonsa vastaperustetun armeijaryhmä Afrikan luovuttaen saksalais-italialaisen panssariarmeijan komennon kenraali Giovanni Messelle. Armeija nimettiin 5. helmikuuta 1943 Italian 1. armeijaksi ja Messe vastaanotti komentajan tehtävät 23. helmikuuta. |
Versio 25. toukokuuta 2014 kello 10.36
1. armeija | |
---|---|
Toiminnassa |
1938-1940 maaliskuu-toukokuu 1943 |
Valtio | Italia |
Puolustushaarat | maavoimat |
Osa joukkoa | Regio Esercito |
Sodat ja taistelut |
ensimmäinen maailmansota toinen maailmansota |
Italian 1. armeija oli Italian kuninkaallisen armeijan yhtymä ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa.
Ensimmäinen maailmansota
Ensimmäisessä maailmansodassa armeija vastasi pitkästä rintamasta Sveitsin-Itävallan-Italian rajojen risteyksessä olleesta Stelvionsolasta Asiagontasangolle. Se kykeni torjumaan Itävalta-Unkarin joukkojen etenemisen ja myöhemmin armeijan aluetta supistettiin ja sen tehtäväksi määrättiin Trentinon rajojen ja Veronan alueen turvaaminen.
Toinen maailmansota
Armeija perustettiin kesäkuussa 1938 rauhanajan esikuntana ja se aktivoitiin elokuussa 1939. Italian liityttyä 10. kesäkuuta 1940 toiseen maailmansotaan 1. armeija oli yksi kolmesta Umberto di Savoian komentaman Lännen armeijaryhmän armeijasta, jonka tavoitteena oli vallata Ranskalta Nizza, Savoiji ja mikäli mahdollista Rhonenlaakson itäpuoliset alueet. Armeija hyökkäsi 21. kesäkuuta yhdessä kolmiarmeijakuntaisen ja kymmendivisioonaisen 4. armeijan ja reservinä olleen seitsendivisioonainen 7. armeijan kanssa Ranskan Rivieralle tavoitteenaan Nizza. Tällöin kenraali Pietro Pintorin johtamaan armeijaan kuuluivat kenraali Francesco Bettinin II (36. ja 33. jalkaväkidivisioona sekä 4. Alpini-divisioona), kenraali Mario Arision III (3., 4., 16. ja 20. jalkaväkidivisioona) ja kenraali Gastone Gambaran IV armeijakunnat (5., 6., 37. ja 44. jalkaväkidivisioonat). Lisäksi armeijan alaisuuteen kuului Cacciatore delli Alpi -divisioona. Hyökkääjiä vastassa oli kuusi Ranskan armeijan divisioonaa, jotka onnistuivat torjumaan hyökkääjän etenemisen.[1] Hyökkäyksen tavoite jäi saavuttamatta ja joukot pysähtyivät Mentoniin. Ranskan antauduttua armeija lakkautettiin 31. heinäkuuta 1940.
Vuonna 1942 panssariarmeija Afrikan vetäytyessä El Alameinin toisen taistelun jälkeen sekä liittoutuneiden noustua maihin Pohjois-Afrikassa marsalkka Rommel oli pakotettu yhteen historian pisimmistä vetäytymisistä. Hän veti joukkonsa Egyptin ja Libyan raja-alueen läntiseltä aavikolta ja ryhmitti ne uudelleen ranskalaisten valmistamalle Mareth-linjalle Etelä-Tunisiaan. Tällöin Rommel otti komentoonsa vastaperustetun armeijaryhmä Afrikan luovuttaen saksalais-italialaisen panssariarmeijan komennon kenraali Giovanni Messelle. Armeija nimettiin 5. helmikuuta 1943 Italian 1. armeijaksi ja Messe vastaanotti komentajan tehtävät 23. helmikuuta.
Messen komennossa armeija osallistui Rommelin yritykseen murtaa Kasserinensolan puolustus ja saada aikaan läpimurto Tunisiassa. Armeija hyökkäsi Medenineen, jonka puolustuksesta vastasi Montgomeryn 8. armeija. Taistelussa 1. armeija kärsi tappion ja Kasserinensolan taistelu päättyi tappioon. Toukokuun lopulla liittoutuneiden joukot saivat haltuunsa lopu Pohjois-Afrikasta ja 270000 akselivaltain sotilasta joutui sotavankeuteen heidän mukanaan Italian 1. armeija, joka antautui 13. toukokuuta 1943 briteille.
Komentajat
Armeijankomentajina olivat[2]:
- armeijankomentaja Adriano Marinetti 1938-1940
- armeijankenraali Pietro Pintor 1940
- armeijakunnankenraali Remo Gambelli 1940
- marsalkka Giovanni Messe helmikuu-toukokuu 1943
Lähteet
- ↑ Cloutier, Patrick s. 40
- ↑ Axishistory.com