Sotilaslääni

Puolustusvoimien rakenne
Puolustushaarat
maavoimat aluetoimisto ilmavoimat merivoimat
Joukot
joukko-osasto joukkoyksikkö perusyksikkö

Sotilasläänin tunnuksena on ruusu ja miekka -kuvio, jonka yhteydessä on läänin ilmoittava kirjain E, I, L tai P

Sotilaslääni (ruots. militärlän) on Suomen puolustusvoimien alueellinen johtoporras. Sotilasläänin alaisia ovat sen johdossa olevat joukko-osastot ja sotilaslaitokset sekä sen alaiset aluetoimistot. Maavoimien Materiaalilaitoksen alainen huoltorykmentti tukee keskitetysti sotilasläänin joukko-osastojen huoltoa.

Tehtävät

Sotilasläänin tehtäviä ovat:

• alueensa puolustaminen ja puolustusvalmistelut
• asevelvollisuusasiat, kuten kutsuntojen järjestäminen, valinta naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen ja reserviläisasiat
• huolto- ja materiaalivalmiuden ylläpito
• liikekannallepanon valmistelut ja toteuttaminen
• vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaus ja tukeminen
• yhteistoiminta alueen muiden viranomaisten kanssa

Valmiutta kohotettaessa sotilasläänin komentaja johtaa perustettuja sotilasalueita sekä vastuualueen taisteluun ja sen tukemiseen tarkoitettuja maavoimien joukkoja sekä sille alistettuja muita joukkoja. Sotilasläänille voidaan alistaa muun muassa armeijakunta tai operatiivisia yhtymiä.

Sotilaslääni tukee muita puolustushaaroja ja rajavartiolaitosta perustamalla niille joukkoja sekä muodostamalla ja jakamalla maavoimien tilannekuvaa Maavoimien esikunnan käskemällä tavalla.

Sotilasläänin kokoonpanoon kuuluu operaatiokeskus, jossa työskentelee tilannevalvonta-aliupseereita.

Sotilasläänit

Maavoimien esikunnan alaisuuteen kuuluu neljä sotilaslääniä:

• Etelä-Suomen sotilaslääni
• Itä-Suomen sotilaslääni
• Länsi-Suomen sotilaslääni
• Pohjois-Suomen sotilaslääni

Näiden sotilasläänien alaisuudessa toimii yhteensä 19 aluetoimistoa.

Puolustusvoimauudistus 2012-15

Pääartikkeli: Puolustusvoimauudistus

Osana puolustusvoimien helmikuussa 2012 julkaisemia säästösuunnitelmia sotilasläänit on päätetty lakkauttaa vuoden 2014 aikana.

Aiemmat sotilasläänit

Aiemmat alueelliset sotilasläänit, jotka olivat käytössä 1993–2007 sekä Lapin, Pohjanmaan ja Savo-Karjalan sotilasläänit 1993-2009, olivat nykyisen aluetoimiston ja operatiivisen sotilasalueen välimuoto. Ne vastasivat toisaalta asevelvollisuusasioista, mutta suunnittelivat tämän lisäksi oman alueensa puolustusta, johon niillä oli valmius ottaa johtoonsa useiden prikaatien vahvuiset operatiivisen tason joukot. Toisaalta sotilaslääneillä ei kuitenkaan ollut johdossaan rauhanaikaisia joukko-osastoja eikä omaa huoltoa. Pienenevien sodan ajan joukkojen myötä operatiivisen tason johtoesikuntien tarve vähentyi eikä katsottu tarpeelliseksi pitää yllä sotilasläänien ja armeijakuntien sekä näiden yläpuolella olleiden maanpuolustusalueiden muodostamaa kaksiportaista operatiivisen tason johtoesikuntajärjestelmää.

Aiempia, ei operatiivisessa roolissa olleita sotilasläänejä olivat mm. Häme, Keski-Suomi, Sisä-Suomi, Kuopio, Kymi, Lappi, Mikkeli, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Savo-Karjala, Turku ja Pori, Uusimaa ja Vaasa sekä Savo-Karjala.

• Ks. Operatiivinen sotilaslääni

Pohjanmaan sotilasläänin esikunta toimi Vaasassa, Savo-Karjalan sotilasläänin esikunta Kuopiossa, Lapin sotilasläänin esikunta Rovaniemella ja Sisä-Suomen sotilasläänin esikunta Tikkakoskella.

Aiheesta muualla

• Sotilasläänit Puolustusvoimat
• Puolustusvoimat (2008) Kenttäohjesääntö. Yleinen osa. Puolustusjärjestelmän toiminnan perusteet. ISBN 978-951-25-1744-2