Ero sivun ”Binomitodennäköisyys” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ochs (keskustelu | muokkaukset)
katso myös
+ Esimerkki koripallosta (yo-koetehtävä)
Rivi 16: Rivi 16:
jota kutsutaan [[binomikerroin|binomikertoimeksi]].
jota kutsutaan [[binomikerroin|binomikertoimeksi]].


==Esimerkki==
== Esimerkkejä ==
Säkissä on neljä mustaa ja kuusi valkoista palloa. Säkistä otetaan satunnaisesti yksi pallo ja laitetaan se takaisin. Tämä toistetaan viisi kertaa. Millä todennäköisyydellä ollaan nostettu täsmälleen kolme kertaa musta pallo?


1. Säkissä on neljä mustaa ja kuusi valkoista palloa. Säkistä otetaan satunnaisesti yksi pallo ja laitetaan se takaisin. Tämä toistetaan viisi kertaa. Millä todennäköisyydellä ollaan nostettu täsmälleen kolme kertaa musta pallo?
==Ratkaisu==

===Ratkaisu===
Säkissä on siis yhteensä kymmenen palloa. Eli todennäköisyydellä <math>4/10=0,4</math> nostettu pallo on musta. Vastaavasti valkoisen pallon todennäköisyys on <math>6/10=0,6</math>. Eli <math>p=0,4</math> ja <math>q=0,6</math>. Nostokertoja on viisi kappaletta, joten <math>n=5</math>. Haluttiin tietää, että millä todennäköisyydellä ollaan nostettu kolme kertaa musta pallo, eli <math>k=3</math>. Merkitään vielä <math>A=</math>"kolme mustaa ja kaksi valkoista palloa". Haluttu todennäköisyys on siis
Säkissä on siis yhteensä kymmenen palloa. Eli todennäköisyydellä <math>4/10=0,4</math> nostettu pallo on musta. Vastaavasti valkoisen pallon todennäköisyys on <math>6/10=0,6</math>. Eli <math>p=0,4</math> ja <math>q=0,6</math>. Nostokertoja on viisi kappaletta, joten <math>n=5</math>. Haluttiin tietää, että millä todennäköisyydellä ollaan nostettu kolme kertaa musta pallo, eli <math>k=3</math>. Merkitään vielä <math>A=</math>"kolme mustaa ja kaksi valkoista palloa". Haluttu todennäköisyys on siis


Rivi 25: Rivi 26:
P (A)={n \choose k}p^k q^{(n-k)} = {5 \choose 3} \cdot 0,4^3 \cdot 0,6^{2} = 10 \cdot 0,064 \cdot 0,360 \approx 0,230.
P (A)={n \choose k}p^k q^{(n-k)} = {5 \choose 3} \cdot 0,4^3 \cdot 0,6^{2} = 10 \cdot 0,064 \cdot 0,360 \approx 0,230.
</math>
</math>

2. Olkoon [[koripallo]]ssa vapaaheiton onnistumisen todennäköisyys ''p'' = 80 % = 0,8. Epäonnistumisen todennäköisyys ''q'' on nyt <br> 1 – ''p'' = 0,2. Lasketaan todennäköisyys sille, että viidestä (= ''n'') heitosta ainakin kolme (= ''i'') onnistuu. Vastaus saadaan yhdistämällä kolme tapausta (onnistuneita heittoja on kolme, neljä tai viisi):<ref name>{{kirjaviite | Tekijä= Metsänkylä, Y. ja Metsänkylä, R. | Nimeke= Matemaattiset tehtävät ylioppilastutkinnoissa 1969–1989 | Selite= 36. painos, s. 10, tehtävä 12 | Julkaisija= Jyväskylä, Gummerus | Vuosi= 1981 | Tunniste= ISBN 951-20-1814-4}}</ref>

: <math>\sum_{k=i}^n \binom{n}{k} p^k q^{(n-k)} \approx 0,94 = 94 %</math>.


==Katso myös==
==Katso myös==
Rivi 38: Rivi 43:


*[http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/maa/maa06/maa6_11_binomitodennakoisyys.pdf?C:D=1465660&m:selres=1465660]
*[http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/maa/maa06/maa6_11_binomitodennakoisyys.pdf?C:D=1465660&m:selres=1465660]

==Viitteet==
{{Viitteet}}


[[Luokka:Todennäköisyyslaskenta]]
[[Luokka:Todennäköisyyslaskenta]]

Versio 22. maaliskuuta 2014 kello 15.41

Binomitodennäköisyys on menetelmä, jota käytetään tilanteissa, jossa jokin koe toistetaan n kertaa toisistaan riippumattomasti, ja halutaan tietää, että mikä on todennäköisyys, että koe onnistuu täsmälleen k kertaa. Kokeelle on rajattu vain kaksi tulosmahdollisuutta, joko se onnistuu, tai epäonnistuu.

Lause

Jos koe, joka onnistuu todennäköisyydellä (ja epäonnistuu todennäköisyydellä ), toistetaan riippumattomasti kertaa, ja jos on onnistuneiden kokeiden määrä, niin

missä

jota kutsutaan binomikertoimeksi.

Esimerkkejä

1. Säkissä on neljä mustaa ja kuusi valkoista palloa. Säkistä otetaan satunnaisesti yksi pallo ja laitetaan se takaisin. Tämä toistetaan viisi kertaa. Millä todennäköisyydellä ollaan nostettu täsmälleen kolme kertaa musta pallo?

Ratkaisu

Säkissä on siis yhteensä kymmenen palloa. Eli todennäköisyydellä nostettu pallo on musta. Vastaavasti valkoisen pallon todennäköisyys on . Eli ja . Nostokertoja on viisi kappaletta, joten . Haluttiin tietää, että millä todennäköisyydellä ollaan nostettu kolme kertaa musta pallo, eli . Merkitään vielä "kolme mustaa ja kaksi valkoista palloa". Haluttu todennäköisyys on siis

2. Olkoon koripallossa vapaaheiton onnistumisen todennäköisyys p = 80 % = 0,8. Epäonnistumisen todennäköisyys q on nyt
1 – p = 0,2. Lasketaan todennäköisyys sille, että viidestä (= n) heitosta ainakin kolme (= i) onnistuu. Vastaus saadaan yhdistämällä kolme tapausta (onnistuneita heittoja on kolme, neljä tai viisi):[1]

.

Katso myös

Lähteet

  • Heikki Ruskeepää: Todennäköisyyslaskenta, luentomoniste, Turun yliopisto, Sovellettu matematiikka, 1996
  • Iiro Honkala: Kombinatoriikka, luentomoniste, Turun yliopisto, 2009
  • Pekka Tuominen: Todennäköisyyslaskenta I, 8. painos, Limes ry, 2007

Viitteet

  1. Metsänkylä, Y. ja Metsänkylä, R.: Matemaattiset tehtävät ylioppilastutkinnoissa 1969–1989. 36. painos, s. 10, tehtävä 12. Jyväskylä, Gummerus, 1981. ISBN 951-20-1814-4.