Ero sivun ”Laululinnut” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 107: Rivi 107:


== Ulkonäkö ja koko ==
== Ulkonäkö ja koko ==
Varpuslinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin.<ref name="laine">{{Kirjaviite | Tekijä = Laine, Lasse J. | Nimeke = Suomalainen Lintuopas | Sivu = 25 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Tunniste = ISBN 978-951-0-26894-0}}</ref> Maailman pienin varpuslintu on [[töpökääpiötypäkkö]] (6,9 cm) ja suurin varpuslintu on [[korppi]] (70 cm).{{Lähde|16. syyskuuta 2008}} Suomen pienin varpuslintu on [[hippiäinen]] ja suurin [[korppi]].
Laululinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin.<ref name="laine">{{Kirjaviite | Tekijä = Laine, Lasse J. | Nimeke = Suomalainen Lintuopas | Sivu = 25 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Tunniste = ISBN 978-951-0-26894-0}}</ref> Maailman suurin varpuslintu on laululintuhin kuuluva [[korppi]] (70 cm).{{Lähde|16. syyskuuta 2008}} Suomen pienin varpuslintu on laululintuihin kuuluva [[hippiäinen]] ja suurin [[korppi]].


== Levinneisyys ja elinympäristö ==
== Levinneisyys ja elinympäristö ==
Rivi 118: Rivi 118:


== Taksonomia ==
== Taksonomia ==
* ''[[Corvida]]''
=== [[Corvida]] ===
** [[Lyyrypyrstöt]] (''Menuridae'')
** [[Lyyrypyrstöt]] (''Menuridae'')
** [[Kaljukkaat]] (''Picathartidae'')
** [[Kaljukkaat]] (''Picathartidae'')
Rivi 159: Rivi 159:
** [[Varikset]] (''Corvidae'')
** [[Varikset]] (''Corvidae'')
** [[Tiheikkölaulajat]] (''Atrichornithidae'')
** [[Tiheikkölaulajat]] (''Atrichornithidae'')
* ''[[Passerida]]''
=== [[Passerida]] ===
** [[Kiurut]] (''Alaudidae'')
** [[Kiurut]] (''Alaudidae'')
** [[Pääskyt]] (''Hirundinidae'')
** [[Pääskyt]] (''Hirundinidae'')

Versio 6. tammikuuta 2014 kello 11.25

Laululinnut
Keltaoliivisieppo (Eopsaltria australis)
Keltaoliivisieppo (Eopsaltria australis)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Alalahko: Laululinnut
Passeri
Heimot
Katso myös

  Laululinnut Wikispeciesissä
  Laululinnut Commonsissa

Laululinnut (Passeri) on varpuslintujen alalahko. Laululintuihin kuuluu useita kymmeniä heimoja, joihin kuuluu kaikkiaan noin 4000 lajia. [1]

Nimi

Laululinnut muodostavat yhden monipuolisimmista maalla elävistä selkärankaisryhmistä. Myös varpuslintuja kutsutaan puhekielessä toisinaan laululinnuiksilähde?.

Ulkonäkö ja koko

Laululinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin.[2] Maailman suurin varpuslintu on laululintuhin kuuluva korppi (70 cm).lähde? Suomen pienin varpuslintu on laululintuihin kuuluva hippiäinen ja suurin korppi.

Levinneisyys ja elinympäristö

Laululinnut ovat muiden varpuslintujen tapaan maalintuja. Laululinnuissa on huomattavaa vaihtelua, mikä merkitsee rakenteen ja elintapojen monipuolista sopeutumista erilaisiin ympäristöihin. Laululintuja voi tavata ympäri maapallon. [3]

Laulu

Alalahkoon kuuluu monia taitavia laulajia. Laululintujen laululla on suuri merkitys ja sen voidaan olettaa esittäneen huomattavaa osaa näiden lintujen kehityksessä nykyiseksi valtaryhmäksi. Laululintujen laulu ei ole pelkästään ilman puhaltamista äänielimistöstä, vaan aivojen kontrolloimaa, hyvin kehittyneellä kurkunpäällä lihastoiminnan avulla aikaansaatua ääntelyä.[4]

Taksonomia

Corvida

Passerida

Lähteet

  1. ↑ Eläinten maailma, s. 874-875. . ISBN 951-1-01257-6.
  2. ↑ Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 25. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.
  3. ↑ Eläinten maailma, s. 874-875. . ISBN 951-1-01257-6.
  4. ↑ Eläinten maailma, s. 874-875. . ISBN 951-1-01257-6.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Laululinnut&oldid=13774430”