Ero sivun ”Laululinnut” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 100: Rivi 100:
| commonscat = Passeri
| commonscat = Passeri
}}
}}
'''Laululinnut''' (''Passeri'') on [[varpuslinnut|varpuslintujen]] alalahko. Laululintuihin kuuluu useita kymmeniä heimoja, joihin kuuluu kaikkiaan noin 4000 lajia.
'''Laululinnut''' (''Passeri'') on [[varpuslinnut|varpuslintujen]] alalahko. Laululintuihin kuuluu useita kymmeniä heimoja, joihin kuuluu kaikkiaan noin 4000 lajia. <ref name=>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Eläinten maailma | Sivu = 874-875 | Julkaisija = | Vuosi = | Tunniste = ISBN 951-1-01257-6}}</ref>


== Nimi ==
Laululinnut ovat muiden varpuslintujen tapaan maalintuja. Laululinnuissa on huomattavaa vaihtelua, mikä merkitsee rakenteen ja elintapojen monipuolista sopeutumista erilaisiin ympäristöihin. Laululintuja voi tavata ympäri maapallon. Alalahkoon kuuluu monia taitavia laulajia. Laululintujen laululla on suuri merkitys ja sen voidaan olettaa esittäneen huomattavaa osaa näiden lintujen kehityksessä nykyiseksi valtaryhmäksi. Laululintujen laulu ei ole pelkästään ilman puhaltamista äänielimistöstä, vaan aivojen kontrolloimaa, hyvin kehittyneellä kurkunpäällä lihastoiminnan avulla aikaansaatua ääntelyä.


Laululinnut muodostavat yhden monipuolisimmista maalla elävistä [[Selkärankaiset|selkärankaisryhmistä]]. Myös varpuslintuja kutsutaan puhekielessä toisinaan laululinnuiksi{{Lähde}}.
== Lähteet ==
*Eläinten maailma, osa 2, s. 874-875, ISBN 951-1-01257-6


== Ulkonäkö ja koko ==
{{tynkä/Lintu}}
Varpuslinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin.<ref name="laine">{{Kirjaviite | Tekijä = Laine, Lasse J. | Nimeke = Suomalainen Lintuopas | Sivu = 25 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Tunniste = ISBN 978-951-0-26894-0}}</ref> Maailman pienin varpuslintu on [[töpökääpiötypäkkö]] (6,9 cm) ja suurin varpuslintu on [[korppi]] (70 cm).{{Lähde|16. syyskuuta 2008}} Suomen pienin varpuslintu on [[hippiäinen]] ja suurin [[korppi]].

== Levinneisyys ja elinympäristö ==

Laululinnut ovat muiden varpuslintujen tapaan maalintuja. Laululinnuissa on huomattavaa vaihtelua, mikä merkitsee rakenteen ja elintapojen monipuolista sopeutumista erilaisiin ympäristöihin. Laululintuja voi tavata ympäri maapallon. <ref name=>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Eläinten maailma | Sivu = 874-875 | Julkaisija = | Vuosi = | Tunniste = ISBN 951-1-01257-6}}</ref>

== Laulu ==

Alalahkoon kuuluu monia taitavia laulajia. Laululintujen laululla on suuri merkitys ja sen voidaan olettaa esittäneen huomattavaa osaa näiden lintujen kehityksessä nykyiseksi valtaryhmäksi. Laululintujen laulu ei ole pelkästään ilman puhaltamista äänielimistöstä, vaan aivojen kontrolloimaa, hyvin kehittyneellä kurkunpäällä lihastoiminnan avulla aikaansaatua ääntelyä.<ref name=>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Eläinten maailma | Sivu = 874-875 | Julkaisija = | Vuosi = | Tunniste = ISBN 951-1-01257-6}}</ref>

== Taksonomia ==

Laululinnut jaetaan kahteen osalahkoon |[[Corvida]] johon kuuluvat [[lyyrypyrstöt]][[,]] [[kaljukkaat]], [[käpinkäiset ja lepinkäiset]], [[vangat]], [[eteläntimalit]], [[etelänsiepot]], [[malurimaiset]], [[monarkkimaiset]], [[viheltäjät]], [[etelänkiipijät]] eli [[oseaniankiipijät]], [[vireot]], [[kuhankeittäjät]], [[irenat ja drongot]], [[varislinnut]] ja [[laulajat]]| ja |[[Passerida]] johon kuuluvat esim. [[kiurut]].
=== Osalahkot ja heimot ===
* ''[[Corvida]]''
** [[Lyyrypyrstöt]] (''Menuridae'')
** [[Kaljukkaat]] (''Picathartidae'')
** [[Käpinkäiset]] (''Campephagidae'')
** [[Lepinkäiset]] (''Laniidae'')
** [[Afrikanlepinkäiset]] (''Malaconotidae'')
** [[Borneonlepinkäiset]] (''Pityriaseidae'')
** [[Vangat]] (''Vangidae'')
** [[Maatimalit]] (''Orthonychidae'')
** [[Australiantimalit]] (''Pomatostomidae'')
** [[Loistotimalit]] (''Eupetidae'')
** [[Viiriäistimalit]] (''Cinclosomatidae'')
** [[Afrikansiepot]] (''Platysteiridae'')
** [[Pensassiepot]] (''Petroicidae'')
** [[Malurit]] (''Maluridae'')
** [[Sukasmalurit]] (''Dasyornithidae'')
** [[Helmikkäät]] (''Pardalotidae'')
** [[Tiaismalurit]] (''Acanthizidae'')
** [[Monarkit]] (''Monarchidae'')
** [[Latuskamonarkit]] (''Machaerirhynchidae'')
** [[Viuhkamonarkit]] (''Rhipiduridae'')
** [[Pensassiepot]] (''Petroicidae'')
** [[Viheltäjät]] (''Pachycephalidae'')
** [[Töyhtöviheltäjät]] (''Falcunculidae'')
** [[Rastasviheltäjät]] (''Colluricinclidae'')
** [[Filippiinienkiipijät]] (''Rhabdornithidae'')
** [[Australiankiipijät]] (''Climacteridae'')
** [[Vireot]] (''Vireonidae'')
** [[Kuhankeittäjät]] (''Oriolidae'')
** [[Irenat]] (''Irenidae'')
** [[Drongot]] (''Dicruridae'')
** [[Helttavarikset]] (''Callaeatidae'')
** [[Leijut]] (''Artamidae'')
** [[Jorat]] (''Aegithinidae'')
** [[Huiluvarikset]] (''Cracticidae'')
** [[Lavastajat]] (''Ptilonorhynchidae'')
** [[Paratiisilinnut]] (''Paradisaeidae'')
** [[Huntuparatiisilinnut]] (''Cnemophilidae'')
** [[Mutavarikset]] (''Corcoracidae'')
** [[Varikset]] (''Corvidae'')
** [[Tiheikkölaulajat]] (''Atrichornithidae'')
* ''[[Passerida]]''
** [[Kiurut]] (''Alaudidae'')
** [[Pääskyt]] (''Hirundinidae'')
** [[Västäräkit]] (''Motacillidae'')
** [[Bulbulit]] (''Pycnonotidae'')
** [[Lehvit]] (''Chloropseidae'')
** [[Tilhet]] (''Bombycillidae'')
** [[Koskikarat]] (''Cinclidae'')
** [[Peukaloiset]] (''Troglodytidae'')
** [[Matkijat]] (''Mimidae'')
** [[Rautiaiset]] (''Prunellidae'')
** [[Rastaat]] (''Turdidae'')
** [[Timalit]] (''Timaliidae'')
** [[Marjastajat]] (''Melanocharitidae'')
** [[Sääskikertut]] (''Polioptilidae'')
** [[Kertut]] (''Sylviidae'')
** [[Hertut]] (''Cisticolidae'')
** [[Hippiäiset]] (''Regulidae'')
** [[Siepot]] (''Muscicapidae'')
** [[Pyrstötiaiset]] (''Aegithalidae'')
** [[Pussitiaiset]] (''Remizidae'')
** [[Tiaiset]] (''Paridae'')
** [[Nakkelit]] (''Sittidae'')
** [[Tulinakkelit]] (''Neosittidae'')
** [[Puukiipijät]] (''Certhiidae'')
** [[Kukastajat]] (''Dicaeidae'')
** [[Medestäjät]] (''Nectariniidae'')
** [[Rillit]] (''Zosteropidae'')
** [[Mesikot]] (''Meliphagidae'')
** [[Kapinmesikot]] (''Promeropidae'')
** [[Varpuset]] (''Passeridae'')
** [[Sirkut]] (''Emberizidae'')
** [[Tangarat]] (''Thraupidae'')
** [[Kardinaalit]] (''Cardinalidae'')
** [[Banaanikerttulit]] (''Coerebidae'')
** [[Kerttulit]] (''Parulidae'')
** [[Vuorikerttulit]] (''Peucedramidae'')
** [[Turpiaalit]] (''Icteridae'')
** [[Peipot]] (''Fringillidae'')
** [[Loistopeipot]] (''Estrildidae'')
** [[Kutojat]] (''Ploceidae'')
** [[Lesket]] (''Viduidae'')
** [[Kottaraiset]] (''Sturnidae'')
== Lähteet ==
{{Viitteet}}


{{Ääninäytelaatikko sijoitus oikealle|Linnun ääntely}}
{{kuuntele
| tiedostonimi = Spizella passerina vocalizations - pone.0027052.s005.oga
| otsikko = Spizella passerina vocalizations - pone.0027052.s005.oga
| kuvaus = Kenttäsirkkulin laulu
}}


[[Luokka:Varpuslinnut]]
[[Luokka:Varpuslinnut]]

Versio 6. tammikuuta 2014 kello 11.15

Laululinnut
Keltaoliivisieppo (Eopsaltria australis)
Keltaoliivisieppo (Eopsaltria australis)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Alalahko: Laululinnut
Passeri
Heimot
Katso myös

  Laululinnut Wikispeciesissä
  Laululinnut Commonsissa

Laululinnut (Passeri) on varpuslintujen alalahko. Laululintuihin kuuluu useita kymmeniä heimoja, joihin kuuluu kaikkiaan noin 4000 lajia. [1]

Nimi

Laululinnut muodostavat yhden monipuolisimmista maalla elävistä selkärankaisryhmistä. Myös varpuslintuja kutsutaan puhekielessä toisinaan laululinnuiksilähde?.

Ulkonäkö ja koko

Varpuslinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin.[2] Maailman pienin varpuslintu on töpökääpiötypäkkö (6,9 cm) ja suurin varpuslintu on korppi (70 cm).lähde? Suomen pienin varpuslintu on hippiäinen ja suurin korppi.

Levinneisyys ja elinympäristö

Laululinnut ovat muiden varpuslintujen tapaan maalintuja. Laululinnuissa on huomattavaa vaihtelua, mikä merkitsee rakenteen ja elintapojen monipuolista sopeutumista erilaisiin ympäristöihin. Laululintuja voi tavata ympäri maapallon. [3]

Laulu

Alalahkoon kuuluu monia taitavia laulajia. Laululintujen laululla on suuri merkitys ja sen voidaan olettaa esittäneen huomattavaa osaa näiden lintujen kehityksessä nykyiseksi valtaryhmäksi. Laululintujen laulu ei ole pelkästään ilman puhaltamista äänielimistöstä, vaan aivojen kontrolloimaa, hyvin kehittyneellä kurkunpäällä lihastoiminnan avulla aikaansaatua ääntelyä.[4]

Taksonomia

Laululinnut jaetaan kahteen osalahkoon |Corvida johon kuuluvat lyyrypyrstöt, kaljukkaat, käpinkäiset ja lepinkäiset, vangat, eteläntimalit, etelänsiepot, malurimaiset, monarkkimaiset, viheltäjät, etelänkiipijät eli oseaniankiipijät, vireot, kuhankeittäjät, irenat ja drongot, varislinnut ja laulajat| ja |Passerida johon kuuluvat esim. kiurut.

Osalahkot ja heimot

Lähteet

  1. ↑ Eläinten maailma, s. 874-875. . ISBN 951-1-01257-6.
  2. ↑ Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 25. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.
  3. ↑ Eläinten maailma, s. 874-875. . ISBN 951-1-01257-6.
  4. ↑ Eläinten maailma, s. 874-875. . ISBN 951-1-01257-6.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Laululinnut&oldid=13774414”