Ero sivun ”Toppeliuksen talo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Palkinto 2001 |
Sakari Topelius |
||
| Rivi 30: | Rivi 30: | ||
[[Toppelius|Toppeliuksen]] suvulla on ollut talo samalla paikalla [[Torikatu (Oulu)|Torikadun]] varrelle jo ennen nykyistä rakennusta, mutta talo tuhoutui [[Oulun palo 1822|Oulun suuressa kaupunkipalossa]] 1822.<ref name="Panu">{{Lehtiviite | Tekijä = Panu | Otsikko = Oulun Toppelius-talo herää | Julkaisu = Kaltio | Ajankohta = 1997 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Kaltio | Selite = Verkkoartikkeli | Issn = 0355-4511 | www = http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?img=http://kirjastolinkit.ouka.fi/panu/kaltio/Kaltio61997.pdf#zoom=100 | Viitattu = 7.12.2013 }}</ref> Professori [[Gustaf Toppelius]] rakennutti uuden talon tulipalossa autioituneelle tontille<ref name="okmk86">{{kirjaviite| Tekijä=Huusko, Jorma; Teppo, Jorma; et al.| Nimeke=Oulun kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet | Vuosi= 1986 | Kappale = | Sivu = 31 | Selite = |Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija=Oulun kaupunki |Tunniste= ISBN 951-9234-06-3 }}</ref> vuonna 1826. Rakennus oli aluksi yksikerroksinen. Toppelius sai luvan talon korottamiseksi kaksikerroksiseksi vuonna 1836 ja laajennustyöt valmistuivat seuraavana vuonna.<ref name="5kanta">{{Kirjaviite | Tekijä = Kovalainen, Pasi; Passoja, Brita ja Turpeinen, Juhani | Nimeke = Viisikanta - hyvää rakennussuojelua | Vuosi = 2008 | Kappale = | Sivu = 77-78 | Selite = Oulun läänin rakennussuojelupalkinnot 1990-2005 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Rakennustieto Oy | Tunniste = ISBN 978-951-682-899-5 }}</ref>. |
[[Toppelius|Toppeliuksen]] suvulla on ollut talo samalla paikalla [[Torikatu (Oulu)|Torikadun]] varrelle jo ennen nykyistä rakennusta, mutta talo tuhoutui [[Oulun palo 1822|Oulun suuressa kaupunkipalossa]] 1822.<ref name="Panu">{{Lehtiviite | Tekijä = Panu | Otsikko = Oulun Toppelius-talo herää | Julkaisu = Kaltio | Ajankohta = 1997 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Kaltio | Selite = Verkkoartikkeli | Issn = 0355-4511 | www = http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?img=http://kirjastolinkit.ouka.fi/panu/kaltio/Kaltio61997.pdf#zoom=100 | Viitattu = 7.12.2013 }}</ref> Professori [[Gustaf Toppelius]] rakennutti uuden talon tulipalossa autioituneelle tontille<ref name="okmk86">{{kirjaviite| Tekijä=Huusko, Jorma; Teppo, Jorma; et al.| Nimeke=Oulun kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet | Vuosi= 1986 | Kappale = | Sivu = 31 | Selite = |Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija=Oulun kaupunki |Tunniste= ISBN 951-9234-06-3 }}</ref> vuonna 1826. Rakennus oli aluksi yksikerroksinen. Toppelius sai luvan talon korottamiseksi kaksikerroksiseksi vuonna 1836 ja laajennustyöt valmistuivat seuraavana vuonna.<ref name="5kanta">{{Kirjaviite | Tekijä = Kovalainen, Pasi; Passoja, Brita ja Turpeinen, Juhani | Nimeke = Viisikanta - hyvää rakennussuojelua | Vuosi = 2008 | Kappale = | Sivu = 77-78 | Selite = Oulun läänin rakennussuojelupalkinnot 1990-2005 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Rakennustieto Oy | Tunniste = ISBN 978-951-682-899-5 }}</ref>. |
||
Perikunta möi talon [[Leonard Candelin]]ille kymmenen vuotta Gustaf Toppeliuksen kuoleman jälkeen. Candelinien aikana talon ikkunat uusittiin ja julkisivu sai uusrenessanssia mukailevan vuokrauksen. Pohjanmaan Kauppiaat Oy:lle talo myytin 1917. Vanhemmat oululaiset muistavatkin talon usein Pohjanmaan talona<ref name="Panu"/>. Pohjanmaa teetti arkkitehti [[Oiva Kallio]] suunnitelmien mukaan muutostyöt, joissa muun muassa rakennettiin kadunpuoleinen uusklassistinen pääsisäänkäynti ja uusittiin kiinteä sisustus. [[Oulun Puhelin]] Oy osti rakennuksen 1979 ja kunnosti sen vuosina 1999-2000 Oulun kaupungin [[Villa Victor|kansainvälisen toimintakeskuksen]] käyttöön.<ref name="5kanta"/> |
Gustaf Toppeliuksen veljenpoika, tuleva "satusetä" [[Zachris Topelius]], asui talossa käydessään Oulun triviaalikoulua vuosina 1829-1832<ref name="Panu"/>. Perikunta möi talon [[Leonard Candelin]]ille kymmenen vuotta Gustaf Toppeliuksen kuoleman jälkeen 1874. Candelinien aikana talon ikkunat uusittiin ja julkisivu sai uusrenessanssia mukailevan vuokrauksen. Pohjanmaan Kauppiaat Oy:lle talo myytin 1917. Vanhemmat oululaiset muistavatkin talon usein Pohjanmaan talona<ref name="Panu"/>. Pohjanmaa teetti arkkitehti [[Oiva Kallio]] suunnitelmien mukaan muutostyöt, joissa muun muassa rakennettiin kadunpuoleinen uusklassistinen pääsisäänkäynti ja uusittiin kiinteä sisustus. [[Oulun Puhelin]] Oy osti rakennuksen 1979 ja kunnosti sen vuosina 1999-2000 Oulun kaupungin [[Villa Victor|kansainvälisen toimintakeskuksen]] käyttöön.<ref name="5kanta"/> |
||
Oulun Puhelimelle myönnettiin Oulun läänin rakennussuojelupalkinto, Viisikanta-palkinto, onnistuneesta rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksesta vuonna 2001. Kunnostussuunnitelmat, joilla pyrittiin palauttamaan rakennus Oiva Kallion suunnitelmien mukaiseen asuun, laati arkkitehti Vesa Pajari arkkitehtitoimisto Harju Oy:stä.<ref name="5kanta"/> |
Oulun Puhelimelle myönnettiin Oulun läänin rakennussuojelupalkinto, Viisikanta-palkinto, onnistuneesta rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksesta vuonna 2001. Kunnostussuunnitelmat, joilla pyrittiin palauttamaan rakennus Oiva Kallion suunnitelmien mukaiseen asuun, laati arkkitehti Vesa Pajari arkkitehtitoimisto Harju Oy:stä.<ref name="5kanta"/> |
||
Versio 9. joulukuuta 2013 kello 20.50
| Toppeliuksen talo | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Torikatu 16, 90100 Oulu |
| Sijainti | Pokkinen, Oulu |
| Rakennustyyppi | Asuin- ja liikerakennus |
| Valmistumisvuosi |
1826 toinen kerros 1837 |
| Rakennuttaja | Gustaf Toppelius |
| Omistaja | Toppelius Oy |
 |
|
Toppeliuksen talo on Oulun keskustassa sijaitseva empiretyylinen asuin- ja liikerakennus, joka nykyisin on Oulun Seudun Setlementti ry:n käytössä[1].
Toppeliuksen suvulla on ollut talo samalla paikalla Torikadun varrelle jo ennen nykyistä rakennusta, mutta talo tuhoutui Oulun suuressa kaupunkipalossa 1822.[2] Professori Gustaf Toppelius rakennutti uuden talon tulipalossa autioituneelle tontille[3] vuonna 1826. Rakennus oli aluksi yksikerroksinen. Toppelius sai luvan talon korottamiseksi kaksikerroksiseksi vuonna 1836 ja laajennustyöt valmistuivat seuraavana vuonna.[4].
Gustaf Toppeliuksen veljenpoika, tuleva "satusetä" Zachris Topelius, asui talossa käydessään Oulun triviaalikoulua vuosina 1829-1832[2]. Perikunta möi talon Leonard Candelinille kymmenen vuotta Gustaf Toppeliuksen kuoleman jälkeen 1874. Candelinien aikana talon ikkunat uusittiin ja julkisivu sai uusrenessanssia mukailevan vuokrauksen. Pohjanmaan Kauppiaat Oy:lle talo myytin 1917. Vanhemmat oululaiset muistavatkin talon usein Pohjanmaan talona[2]. Pohjanmaa teetti arkkitehti Oiva Kallio suunnitelmien mukaan muutostyöt, joissa muun muassa rakennettiin kadunpuoleinen uusklassistinen pääsisäänkäynti ja uusittiin kiinteä sisustus. Oulun Puhelin Oy osti rakennuksen 1979 ja kunnosti sen vuosina 1999-2000 Oulun kaupungin kansainvälisen toimintakeskuksen käyttöön.[4]
Oulun Puhelimelle myönnettiin Oulun läänin rakennussuojelupalkinto, Viisikanta-palkinto, onnistuneesta rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksesta vuonna 2001. Kunnostussuunnitelmat, joilla pyrittiin palauttamaan rakennus Oiva Kallion suunnitelmien mukaiseen asuun, laati arkkitehti Vesa Pajari arkkitehtitoimisto Harju Oy:stä.[4]
Lähteet
- ↑ Kemppainen, Susanna: Toppeliuksesta setlementtitalo. Sanomalehti Kaleva, 18.2.2008, s. 5. Oulu: Kirjapaino-osakeyhtiö Kaleva. ISSN 0356-1356. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.12.2013.
- ↑ a b c Panu: Oulun Toppelius-talo herää. (Verkkoartikkeli) Kaltio, 1997. Oulu: Kaltio. ISSN 0355-4511. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.12.2013.
- ↑ Huusko, Jorma; Teppo, Jorma; et al.: Oulun kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, s. 31. Oulu: Oulun kaupunki, 1986. ISBN 951-9234-06-3.
- ↑ a b c Kovalainen, Pasi; Passoja, Brita ja Turpeinen, Juhani: Viisikanta - hyvää rakennussuojelua, s. 77-78. Oulun läänin rakennussuojelupalkinnot 1990-2005. Helsinki: Rakennustieto Oy, 2008. ISBN 978-951-682-899-5.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Toppeliuksen talo Wikimedia Commonsissa
