Ero sivun ”Maria Andersson” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viittauspäivä ajantasalle; hautausmaakirjassakin ilmoitetaan ikä kiistanalaiseksi
p tark., typo
Rivi 1: Rivi 1:
'''Maria Eufrosyne Andersson''' ([[24. joulukuuta]] [[1828]] [[Viipuri]] – [[24. elokuuta]] [[1946]] [[Helsinki]])<ref name="hs">{{Lehtiviite | Julkaisu = Helsingin Sanomat |Ajankohta = 3. tammikuuta 2006 | Otsikko = Suomen pitkäikäisin olikin helsinkiläinen Maria Andersson | www = http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomen+pitk%C3%A4ik%C3%A4isin+olikin+helsinkil%C3%A4inen+Maria+Andersson/1135219575094 | Viitattu = 22.8.2010}}</ref> oli suomalainen palvelijatar, jonka on väitetty saavuttaneen peräti 117 vuoden iän. Tällä saavutuksella hän olisi pitkäikäisin tunnettu suomalainen. Anderssonin syntymäajasta ja poikkeuksellisen korkeasta iästä ei kuitenkaan ole esitetty luotettavia todisteita.
'''Maria Eufrosyne Andersson''' ([[24. joulukuuta]] [[1828]] [[Viipuri]] – [[24. elokuuta]] [[1946]] [[Helsinki]])<ref name="hs">{{Lehtiviite | Julkaisu = Helsingin Sanomat |Ajankohta = 3. tammikuuta 2006 | Otsikko = Suomen pitkäikäisin olikin helsinkiläinen Maria Andersson | www = http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomen+pitk%C3%A4ik%C3%A4isin+olikin+helsinkil%C3%A4inen+Maria+Andersson/1135219575094 | Viitattu = 22.8.2010}}</ref> oli suomalainen palvelijatar, jonka on väitetty saavuttaneen peräti 117 vuoden iän. Tällä saavutuksella hän olisi pitkäikäisin tunnettu suomalainen. Anderssonin syntymäajasta ja poikkeuksellisen korkeasta iästä ei kuitenkaan ole esitetty luotettavia todisteita.


Maria Anderssonin isä oli sotilassoittaja ja myöhemmin vahtimestari. Andersson aloitti työnteon jo lapsena ja työskenteli palvelijattarena herrasväen perheissä. Hänen on sanottu matkustaneen isäntäväkien mukana ulkomaita myöten ja puhuneen suomea, ruotsia sekä venäjää. Myöhemmällä iällä hän myi kukkia kadulla Helsingin keskustassa. Andersson oli naimaton ja lapseton. Kun hän täytti 110 vuotta, häntä muistettiin juhlatervehdyksen ja Helsingin kaupunki myönsi hänelle kunnianosoituksena 500 markan kuukausieläkkeen. Anderssonin on väitetty asuneen Helsingissä 110 vuotta, viimeiset vuotensa [[Kivelän sairaala]]ssa. Hänen kuoltuaan kaupunki järjesti hänelle juhlavat hautajaiset.<ref name="hs" /> Hänet on haudattu [[Hietaniemen hautausmaa]]n vanhalle alueelle. Hautakivessä lukee ”''Helsingin vanhimman asukkaan muistolle Helsingin kaupunginhallitus pystytti''”. Nykyään Anderssonin ennätysikää pidetään kuitenkin kiistanalaisena.<ref>Voitto Viro: ''Vanha hautausmaa: Helsingin Hietaniemen hautausmaan opas'', s. 38. Otava 1993.</ref>
Maria Anderssonin isä oli sotilassoittaja ja myöhemmin vahtimestari. Andersson aloitti työnteon jo lapsena ja työskenteli palvelijattarena herrasväen perheissä. Hänen on sanottu matkustaneen isäntäväkien mukana ulkomaita myöten ja puhuneen suomea, ruotsia sekä venäjää. Myöhemmällä iällä hän myi kukkia kadulla Helsingin keskustassa. Andersson oli naimaton ja lapseton. Kun hän täytti (tiettävästi) 110 vuotta, häntä muistettiin juhlatervehdyksin ja Helsingin kaupunki myönsi hänelle kunnianosoituksena 500 markan kuukausieläkkeen. Anderssonin on väitetty asuneen Helsingissä 110 vuotta, viimeiset vuotensa [[Kivelän sairaala]]ssa. Hänen kuoltuaan kaupunki järjesti hänelle juhlavat hautajaiset.<ref name="hs" /> Hänet on haudattu [[Hietaniemen hautausmaa]]n vanhalle alueelle. Hautakivessä lukee ”''Helsingin vanhimman asukkaan muistolle Helsingin kaupunginhallitus pystytti''”. Nykyään Anderssonin ennätysikää pidetään kuitenkin kiistanalaisena.<ref>Voitto Viro: ''Vanha hautausmaa: Helsingin Hietaniemen hautausmaan opas'', s. 38. Otava 1993.</ref>


Mikäli Anderssonin kuolinikä pitäisi paikkansa, hän kuuluisi maailman kaikkien aikojen vanhimpien ihmisten joukkoon. 117 vuoden iän ovat tiettävästi saavuttaneet ainoastaan [[Jeanne Calment]] (122), [[Shigechiyo Izumi]] (120?, nyttemmin kiistelty), [[Sarah Knauss]] (119), [[Lucy Hannah]] (117) ja [[Marie-Louise Meilleur]] (117).
Mikäli Anderssonin kuolinikä pitäisi paikkansa, hän kuuluisi maailman kaikkien aikojen vanhimpien ihmisten joukkoon. 117 vuoden iän ovat tiettävästi saavuttaneet ainoastaan [[Jeanne Calment]] (122), [[Shigechiyo Izumi]] (120?, nyttemmin kiistelty), [[Sarah Knauss]] (119), [[Lucy Hannah]] (117) ja [[Marie-Louise Meilleur]] (117).

Versio 23. elokuuta 2013 kello 14.51

Maria Eufrosyne Andersson (24. joulukuuta 1828 Viipuri24. elokuuta 1946 Helsinki)[1] oli suomalainen palvelijatar, jonka on väitetty saavuttaneen peräti 117 vuoden iän. Tällä saavutuksella hän olisi pitkäikäisin tunnettu suomalainen. Anderssonin syntymäajasta ja poikkeuksellisen korkeasta iästä ei kuitenkaan ole esitetty luotettavia todisteita.

Maria Anderssonin isä oli sotilassoittaja ja myöhemmin vahtimestari. Andersson aloitti työnteon jo lapsena ja työskenteli palvelijattarena herrasväen perheissä. Hänen on sanottu matkustaneen isäntäväkien mukana ulkomaita myöten ja puhuneen suomea, ruotsia sekä venäjää. Myöhemmällä iällä hän myi kukkia kadulla Helsingin keskustassa. Andersson oli naimaton ja lapseton. Kun hän täytti (tiettävästi) 110 vuotta, häntä muistettiin juhlatervehdyksin ja Helsingin kaupunki myönsi hänelle kunnianosoituksena 500 markan kuukausieläkkeen. Anderssonin on väitetty asuneen Helsingissä 110 vuotta, viimeiset vuotensa Kivelän sairaalassa. Hänen kuoltuaan kaupunki järjesti hänelle juhlavat hautajaiset.[1] Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaan vanhalle alueelle. Hautakivessä lukee ”Helsingin vanhimman asukkaan muistolle Helsingin kaupunginhallitus pystytti”. Nykyään Anderssonin ennätysikää pidetään kuitenkin kiistanalaisena.[2]

Mikäli Anderssonin kuolinikä pitäisi paikkansa, hän kuuluisi maailman kaikkien aikojen vanhimpien ihmisten joukkoon. 117 vuoden iän ovat tiettävästi saavuttaneet ainoastaan Jeanne Calment (122), Shigechiyo Izumi (120?, nyttemmin kiistelty), Sarah Knauss (119), Lucy Hannah (117) ja Marie-Louise Meilleur (117).

Lähteet

  1. a b Suomen pitkäikäisin olikin helsinkiläinen Maria Andersson. Helsingin Sanomat, 3. tammikuuta 2006. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.8.2010.
  2. Voitto Viro: Vanha hautausmaa: Helsingin Hietaniemen hautausmaan opas, s. 38. Otava 1993.

Aiheesta muualla

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.