Ero sivun ”Ujesti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p selvennyspyyntö
p selvennyspyyntö pois, piirikunta-artikkelia pitäisi parantaa ennemmin
Rivi 1: Rivi 1:
'''Ujesti''' eli '''kihlakunta'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = M. Kuusinen, V. Ollikainen | Nimike = Venäläis-suomalainen sanakirja | Julkaisupaikka = Porvoo–Helsinki–Juva | Julkaisija = Werner Söderström osakeyhtiö | Vuosi = 1984 | Sivu = 894 | Tunniste = ISBN 951-0-00150-3 }}</ref> ({{k-ru|уе́зд|ujezd}}, suomeksi on käytetty myös nimitystä ''[[piirikunta]]''{{selvennä}}) oli paikallishallinnon yksikkö [[Venäjä]]llä ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] 1920-luvun lopun hallintouudistukseen saakka<ref name="BSE">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 26 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1977 | Sivu = 481 | Tunniste = }}</ref>.
'''Ujesti''' eli '''kihlakunta'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = M. Kuusinen, V. Ollikainen | Nimike = Venäläis-suomalainen sanakirja | Julkaisupaikka = Porvoo–Helsinki–Juva | Julkaisija = Werner Söderström osakeyhtiö | Vuosi = 1984 | Sivu = 894 | Tunniste = ISBN 951-0-00150-3 }}</ref> ({{k-ru|уе́зд|ujezd}}, suomeksi on käytetty myös nimitystä ''[[piirikunta]]'') oli paikallishallinnon yksikkö [[Venäjä]]llä ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] 1920-luvun lopun hallintouudistukseen saakka<ref name="BSE">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 26 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja Entsiklopedija | Vuosi = 1977 | Sivu = 481 | Tunniste = }}</ref>.


Käsite ''ujezd'' esiintyy ensimmäisen kerran 1100-luvun asiakirjoissa. Alkujaan se tarkoitti kaupungin ja sitä ympäröivien [[volosti]]en muodostamaa aluetta, jota hallitsi ruhtinaan [[käskynhaltija]] (ven. ''namestnik''). 1600-luvun alusta lähtien kihlakuntaa johti [[voivodi]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Slavjanskaja entsiklopedija, tom 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Olma-Press | Vuosi = 2003 | Sivu = 551 | Tunniste = ISBN 5-224-02251-7}}</ref> [[Katariina II|Katariina II:n]] hallintouudistuksessa vuosina 1775–1780 kihlakunnasta tuli [[kuvernementti]]in kuulunut valtionhallinnon alin yksikkö, jonka johdossa toimivat poliisipäällikkö eli [[ispravnikka]], paikallinen [[aatelismarsalkka]] sekä 1800-luvun lopulta lähtien myös [[semstvo]]n edustajainkokous ja hallinto.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Entsiklopeditšeski slovar Brokgauza i Jefrona (CD-rom): Ujezd | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Adept | Vuosi = 2002 (alkuperäisjulkaisu 1890–1907) | Sivu = | Tunniste = }}</ref>
Käsite ''ujezd'' esiintyy ensimmäisen kerran 1100-luvun asiakirjoissa. Alkujaan se tarkoitti kaupungin ja sitä ympäröivien [[volosti]]en muodostamaa aluetta, jota hallitsi ruhtinaan [[käskynhaltija]] (ven. ''namestnik''). 1600-luvun alusta lähtien kihlakuntaa johti [[voivodi]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Slavjanskaja entsiklopedija, tom 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Olma-Press | Vuosi = 2003 | Sivu = 551 | Tunniste = ISBN 5-224-02251-7}}</ref> [[Katariina II|Katariina II:n]] hallintouudistuksessa vuosina 1775–1780 kihlakunnasta tuli [[kuvernementti]]in kuulunut valtionhallinnon alin yksikkö, jonka johdossa toimivat poliisipäällikkö eli [[ispravnikka]], paikallinen [[aatelismarsalkka]] sekä 1800-luvun lopulta lähtien myös [[semstvo]]n edustajainkokous ja hallinto.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Entsiklopeditšeski slovar Brokgauza i Jefrona (CD-rom): Ujezd | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Adept | Vuosi = 2002 (alkuperäisjulkaisu 1890–1907) | Sivu = | Tunniste = }}</ref>

Versio 6. elokuuta 2013 kello 16.11

Ujesti eli kihlakunta[1] (ven. уе́зд, ujezd, suomeksi on käytetty myös nimitystä piirikunta) oli paikallishallinnon yksikkö Venäjällä ja Neuvostoliitossa 1920-luvun lopun hallintouudistukseen saakka[2].

Käsite ujezd esiintyy ensimmäisen kerran 1100-luvun asiakirjoissa. Alkujaan se tarkoitti kaupungin ja sitä ympäröivien volostien muodostamaa aluetta, jota hallitsi ruhtinaan käskynhaltija (ven. namestnik). 1600-luvun alusta lähtien kihlakuntaa johti voivodi.[3] Katariina II:n hallintouudistuksessa vuosina 1775–1780 kihlakunnasta tuli kuvernementtiin kuulunut valtionhallinnon alin yksikkö, jonka johdossa toimivat poliisipäällikkö eli ispravnikka, paikallinen aatelismarsalkka sekä 1800-luvun lopulta lähtien myös semstvon edustajainkokous ja hallinto.[4]

Neuvostoliiton alkuvuosina kihlakuntien hallintoeliminä toimivat neuvostojen edustajainkokous ja toimeenpaneva komitea puhemiehistöineen. Kihlakunnat lakkautettiin piirijärjestelmään siirtymisen jälkeen vuonna 1929.[5] Viron, Latvian ja Liettuan neuvostotasavalloissa niistä luovuttiin vuosina 1949–1950[2].

Katso myös

Lähteet

  1. M. Kuusinen, V. Ollikainen: Venäläis-suomalainen sanakirja, s. 894. Porvoo–Helsinki–Juva: Werner Söderström osakeyhtiö, 1984. ISBN 951-0-00150-3.
  2. a b Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 26, s. 481. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1977.
  3. Slavjanskaja entsiklopedija, tom 2, s. 551. Moskva: Olma-Press, 2003. ISBN 5-224-02251-7.
  4. Entsiklopeditšeski slovar Brokgauza i Jefrona (CD-rom): Ujezd. Moskva: Adept, 2002 (alkuperäisjulkaisu 1890–1907).
  5. Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 55, s. 603. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija – OGIZ, 1947.