Ero sivun ”Pidättäminen” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Fct (keskustelu | muokkaukset) |
Fct (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Korjattava/Suomi}} |
{{Korjattava/Suomi}} |
||
'''Pidättäminen''' on [[pakkokeino]] jolla [[poliisi]], [[virallinen syyttäjä]] tai [[tullihallitus|tullihallituksen]] ja [[rajavartiolaitos|rajavartiolaitoksen]] [[virkamies|virkamiehet]] voivat ottaa |
'''Pidättäminen''' on [[pakkokeino]], jolla [[poliisi]], [[virallinen syyttäjä]] tai [[tullihallitus|tullihallituksen]] ja [[rajavartiolaitos|rajavartiolaitoksen]] [[virkamies|virkamiehet]] voivat ottaa rikoksesta epäillyn henkilön säilöön. Poliisihenkilöstön pidättämisoikeus on rajattu [[komisario]]ihin ja sitä korkeampiin päällystövirkoihin. Poliisimiehistöön kuuluvat [[konstaapeli]]t voivat kuitenkin ottaa henkilön säilöön ''kiinniotettuna''. |
||
== |
== Pidättämisen edellytykset == |
||
Pakkokeinolain mukaan rikoksesta ''todennäköisin syin'' epäilty saadaan pidättää:<ref>Pakkokeinolaki 3 § [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870450#L1P3]</ref> |
|||
*jos rikoksesta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin kaksi vuotta vankeutta; |
|||
*jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään vuosi vankeutta ja epäillyn henkilökohtaisten olosuhteiden tai muiden seikkojen perusteella on syytä epäillä, että hän: |
|||
**lähtee pakoon taikka muuten karttaa [[esitutkinta]]a, [[oikeudenkäynti]]ä tai rangaistuksen täytäntöönpanoa; |
|||
**vaikeuttaa asian selvittämistä hävittämällä, turmelemalla, muuttamalla tai kätkemällä todistusaineistoa taikka vaikuttamalla todistajaan, [[asianomistaja]]an, [[asiantuntija]]an tai [[rikoskumppani]]insa; taikka |
|||
**jatkaa rikollista toimintaa; |
|||
*jos hän on tuntematon ja kieltäytyy ilmoittamasta nimeään tai osoitettaan taikka antaa siitä ilmeisesti virheellisen tiedon; taikka |
|||
*jos hänellä ei ole vakinaista asuntoa Suomessa ja on todennäköistä, että hän poistumalla maasta karttaa esitutkintaa, oikeudenkäyntiä tai rangaistuksen täytäntöönpanoa. |
|||
Kun jotakuta on syytä epäillä rikoksesta, hänet saadaan pidättää, vaikka epäilyyn ei ole todennäköisiä syitä, jos pidättämiseen muutoin on edellä mainitut edellytykset ja epäillyn säilöön ottaminen on odotettavissa olevan lisäselvityksen vuoksi erittäin tärkeää. |
|||
Ketään ei saa pidättää, jos se asian laadun taikka rikoksesta epäillyn iän tai muiden henkilökohtaisten olojen vuoksi olisi kohtuutonta. |
|||
== Pidättämisen kesto == |
|||
Rikoksesta epäilty on pidätettävä 24 tunnin kuluessa kiinniottamisesta tai päästettävä vapaaksi.<ref>Pakkokeinolaki 2 § [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870450#L1P2]</ref> Pidätetty on päästettävä vapaaksi heti, kun edellytyksiä pidättämiseen ei enää ole, kuitenkin viimeistään vangitsemisvaatimuksen tekemiseen varatun ajan kuluttua.<ref>Pakkokeinolaki 4 § [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870450#L1P4]</ref> Vangitsemisvaatimus pidätetystä on tehtävä [[tuomioistuin|tuomioistuimelle]] viimeistään kolmantena päivänä kiinniottamisesta ennen kello kahtatoista.<ref>Pakkokeinolaki 13 § [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870450#L1P13]</ref> Jos vangitsemisvaatimus tehdään ennen pidätysajan päättymistä, on se otettava käsiteltäväksi viimeistään neljän vuorokauden kuluttua kiinniottamisesta,<ref>Pakkokeinolaki 14 § [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870450#L1P14]</ref> jolloin pidätysaika on korkeintaan 96 tuntia.<ref name="Kesto">http://www.laki24.fi/riri-pidatys-pidatyksenkesto.html</ref> Pidätettyä tai vangittua ei voida vapaaksi päästämisen jälkeen pidättää uudelleen samasta rikoksesta sellaisen seikan nojalla, joka on ollut viranomaisen tiedossa pidättämisestä tai vangitsemisesta päätettäessä.<ref>Pakkokeinolaki 5 § [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870450#L1P5]</ref> |
Rikoksesta epäilty on pidätettävä 24 tunnin kuluessa kiinniottamisesta tai päästettävä vapaaksi.<ref>Pakkokeinolaki 2 § [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870450#L1P2]</ref> Pidätetty on päästettävä vapaaksi heti, kun edellytyksiä pidättämiseen ei enää ole, kuitenkin viimeistään vangitsemisvaatimuksen tekemiseen varatun ajan kuluttua.<ref>Pakkokeinolaki 4 § [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870450#L1P4]</ref> Vangitsemisvaatimus pidätetystä on tehtävä [[tuomioistuin|tuomioistuimelle]] viimeistään kolmantena päivänä kiinniottamisesta ennen kello kahtatoista.<ref>Pakkokeinolaki 13 § [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870450#L1P13]</ref> Jos vangitsemisvaatimus tehdään ennen pidätysajan päättymistä, on se otettava käsiteltäväksi viimeistään neljän vuorokauden kuluttua kiinniottamisesta,<ref>Pakkokeinolaki 14 § [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870450#L1P14]</ref> jolloin pidätysaika on korkeintaan 96 tuntia.<ref name="Kesto">http://www.laki24.fi/riri-pidatys-pidatyksenkesto.html</ref> Pidätettyä tai vangittua ei voida vapaaksi päästämisen jälkeen pidättää uudelleen samasta rikoksesta sellaisen seikan nojalla, joka on ollut viranomaisen tiedossa pidättämisestä tai vangitsemisesta päätettäessä.<ref>Pakkokeinolaki 5 § [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870450#L1P5]</ref> |
||
Versio 12. kesäkuuta 2013 kello 18.26
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Pidättäminen on pakkokeino, jolla poliisi, virallinen syyttäjä tai tullihallituksen ja rajavartiolaitoksen virkamiehet voivat ottaa rikoksesta epäillyn henkilön säilöön. Poliisihenkilöstön pidättämisoikeus on rajattu komisarioihin ja sitä korkeampiin päällystövirkoihin. Poliisimiehistöön kuuluvat konstaapelit voivat kuitenkin ottaa henkilön säilöön kiinniotettuna.
Pidättämisen edellytykset
Pakkokeinolain mukaan rikoksesta todennäköisin syin epäilty saadaan pidättää:[1]
- jos rikoksesta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin kaksi vuotta vankeutta;
- jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään vuosi vankeutta ja epäillyn henkilökohtaisten olosuhteiden tai muiden seikkojen perusteella on syytä epäillä, että hän:
- lähtee pakoon taikka muuten karttaa esitutkintaa, oikeudenkäyntiä tai rangaistuksen täytäntöönpanoa;
- vaikeuttaa asian selvittämistä hävittämällä, turmelemalla, muuttamalla tai kätkemällä todistusaineistoa taikka vaikuttamalla todistajaan, asianomistajaan, asiantuntijaan tai rikoskumppaniinsa; taikka
- jatkaa rikollista toimintaa;
- jos hän on tuntematon ja kieltäytyy ilmoittamasta nimeään tai osoitettaan taikka antaa siitä ilmeisesti virheellisen tiedon; taikka
- jos hänellä ei ole vakinaista asuntoa Suomessa ja on todennäköistä, että hän poistumalla maasta karttaa esitutkintaa, oikeudenkäyntiä tai rangaistuksen täytäntöönpanoa.
Kun jotakuta on syytä epäillä rikoksesta, hänet saadaan pidättää, vaikka epäilyyn ei ole todennäköisiä syitä, jos pidättämiseen muutoin on edellä mainitut edellytykset ja epäillyn säilöön ottaminen on odotettavissa olevan lisäselvityksen vuoksi erittäin tärkeää.
Ketään ei saa pidättää, jos se asian laadun taikka rikoksesta epäillyn iän tai muiden henkilökohtaisten olojen vuoksi olisi kohtuutonta.
Pidättämisen kesto
Rikoksesta epäilty on pidätettävä 24 tunnin kuluessa kiinniottamisesta tai päästettävä vapaaksi.[2] Pidätetty on päästettävä vapaaksi heti, kun edellytyksiä pidättämiseen ei enää ole, kuitenkin viimeistään vangitsemisvaatimuksen tekemiseen varatun ajan kuluttua.[3] Vangitsemisvaatimus pidätetystä on tehtävä tuomioistuimelle viimeistään kolmantena päivänä kiinniottamisesta ennen kello kahtatoista.[4] Jos vangitsemisvaatimus tehdään ennen pidätysajan päättymistä, on se otettava käsiteltäväksi viimeistään neljän vuorokauden kuluttua kiinniottamisesta,[5] jolloin pidätysaika on korkeintaan 96 tuntia.[6] Pidätettyä tai vangittua ei voida vapaaksi päästämisen jälkeen pidättää uudelleen samasta rikoksesta sellaisen seikan nojalla, joka on ollut viranomaisen tiedossa pidättämisestä tai vangitsemisesta päätettäessä.[7]