Ero sivun ”Metafysiikan esitys” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti poisti 3 Wikidatan sivulle d:q3030194 siirrettyä kielilinkkiä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''''Discours de métaphysique''''' ("Tutkielma metafysiikasta") on [[Gottfried Leibniz]]in vuonna [[1686]] julkaisema lyhyehkö, noin kuusikymmensivuinen [[filosofia|filosofinen]] [[metafysiikka]]a käsittelevä tutkielma. Teoksessa Leibniz kehittelee filosofiaansa koskien fyysisiä [[substanssi|substansseja]], [[liike (fysiikka)|liikettä]], kappaleiden [[resistenssi]]ä sekä [[Jumala]]n roolia maailmassa. Teos on jaettu 37:ään lukuun
'''''Metafysiikan esitys''''' (''Discours de métaphysique'') on [[Gottfried Leibniz]]in vuonna 1686 julkaisema lyhyehkö, noin kuusikymmensivuinen [[filosofia|filosofinen]] [[metafysiikka]]a käsittelevä tutkielma. Teoksessa Leibniz kehittelee filosofiaansa koskien fyysisiä [[substanssi|substansseja]], [[liike (fysiikka)|liikettä]], kappaleiden [[resistenssi]]ä sekä [[Jumala]]n roolia maailmassa. Teos on jaettu 37:ään lukuun.


Leibnizin metafysiikan perusteet ovat, että Jumala on äärimmäisen täydellinen olento (I), että Jumala on hyvä, mutta hyvyys on olemassa Jumalasta itsenäisenä <!--(a rejection of [[divine command theory]])--> (II), ja että Jumala on luonut maailman täydellisessä järjestyksessä ja täydelliseksi (III-VII).
Leibnizin metafysiikan perusteet ovat, että Jumala on äärimmäisen täydellinen olento (I), että Jumala on hyvä, mutta hyvyys on olemassa Jumalasta itsenäisenä (II), ja että Jumala on luonut maailman täydellisessä järjestyksessä ja täydelliseksi (III-VII).


''Discours'' esitti omana aikanaan kiistanalaisen väitteen, jonka mukaan ''"[[skolastiikka|skolastisten]] filosofien mielipiteitä ei tulisi kokonaan ylenkatsoa"'' (XI). Modernin filosofian varhaiset teokset [[1600-luku|1600-luvulla]] perustuivat usein kaiken [[keskiajan filosofia|keskiaikaisen filosofian]] hylkäämiseen. Leibniz ei suhtautunut skolastiikan virheisiin aivan yhtä ankarasti. Hän kirjoitti: ''"Jos joku huolellinen ja mietiskelevä mieli näkisi vaivan selventääkseen ja ohjatakseen heidän ajatuksiaan [[analyyttinen geometria|analyyttisten geometrien]] tapaan, hän voisi löytää suuren aarteen tärkeitä totuuksia, jotka ovat täysin todistettavissa"''.
''Discours'' esitti omana aikanaan kiistanalaisen väitteen, jonka mukaan ''"[[skolastiikka|skolastisten]] filosofien mielipiteitä ei tulisi kokonaan ylenkatsoa"'' (XI). Modernin filosofian varhaiset teokset 1600-luvulla perustuivat usein kaiken [[keskiajan filosofia|keskiaikaisen filosofian]] hylkäämiseen. Leibniz ei suhtautunut skolastiikan virheisiin aivan yhtä ankarasti. Hän kirjoitti: ''"Jos joku huolellinen ja mietiskelevä mieli näkisi vaivan selventääkseen ja ohjatakseen heidän ajatuksiaan [[analyyttinen geometria|analyyttisten geometrien]] tapaan, hän voisi löytää suuren aarteen tärkeitä totuuksia, jotka ovat täysin todistettavissa"''.


Leibniz selittää näkemystään fyysisistä substansseista laajemmin ''[[Monadologia]]ssaan''.
Leibniz selittää näkemystään fyysisistä substansseista laajemmin ''[[Monadologia]]ssaan''.


== Lähteitä ==
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Leibniz, Gottfried Wilhelm: | Nimeke=[[Filosofisia tutkielmia]] | Selite=Toimittaneet Tuomo Aho ja Markku Roinila. Suomentajat: Tuomo Aho ym | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 952-495-121-0}}

* Leibniz, Gottfried Wilhelm: ''Discourse on Metaphysics and the Monadology'' (käännös George R. Montgomery). Prometheus Books, 1992.


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

* Leibniz, Gottfried Wilhelm: [http://www.anselm.edu/homepage/dbanach/Leibniz-Discourse.htm ''Discourse on Metaphysics''] {{en}}
* Leibniz, Gottfried Wilhelm: [http://www.anselm.edu/homepage/dbanach/Leibniz-Discourse.htm ''Discourse on Metaphysics''] {{en}}


Versio 12. toukokuuta 2013 kello 23.43

Metafysiikan esitys (Discours de métaphysique) on Gottfried Leibnizin vuonna 1686 julkaisema lyhyehkö, noin kuusikymmensivuinen filosofinen metafysiikkaa käsittelevä tutkielma. Teoksessa Leibniz kehittelee filosofiaansa koskien fyysisiä substansseja, liikettä, kappaleiden resistenssiä sekä Jumalan roolia maailmassa. Teos on jaettu 37:ään lukuun.

Leibnizin metafysiikan perusteet ovat, että Jumala on äärimmäisen täydellinen olento (I), että Jumala on hyvä, mutta hyvyys on olemassa Jumalasta itsenäisenä (II), ja että Jumala on luonut maailman täydellisessä järjestyksessä ja täydelliseksi (III-VII).

Discours esitti omana aikanaan kiistanalaisen väitteen, jonka mukaan "skolastisten filosofien mielipiteitä ei tulisi kokonaan ylenkatsoa" (XI). Modernin filosofian varhaiset teokset 1600-luvulla perustuivat usein kaiken keskiaikaisen filosofian hylkäämiseen. Leibniz ei suhtautunut skolastiikan virheisiin aivan yhtä ankarasti. Hän kirjoitti: "Jos joku huolellinen ja mietiskelevä mieli näkisi vaivan selventääkseen ja ohjatakseen heidän ajatuksiaan analyyttisten geometrien tapaan, hän voisi löytää suuren aarteen tärkeitä totuuksia, jotka ovat täysin todistettavissa".

Leibniz selittää näkemystään fyysisistä substansseista laajemmin Monadologiassaan.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Metafysiikan_esitys&oldid=13253949”