Teksti

Teksti on yleensä kirjoitetussa muodossa esitetty asiasisältö: kirjoitus tai kirjallisessa muodossa tuotettu alkuperäinen puhe, esitetyistä puheista vuorosanoihin tai keskusteluihin. Yleensä tekstillä on tarkoitettu sanomalehteen tai kirjaan ladottua kirjallista esitystä. Tekstin rinnalla ovat eläneet käsin kirjoitetut painamattoman sanan muodot, kuten käsikirjoitukset, jotka on alun perin kirjoitettu käsin mustekynällä.

1850-luvulla tekstien piiriin tulivat myös kaukokirjoituksella kirjoitetut viestit, jotka olivat parannus sähköttämällä toteutettuun viestiliikenteeseen.

Sanomalehtitekstin osia ovat otsikko, ingressi ja leipäteksti.

Kirjoitettu teksti

Otsikko

Otsikko kertoo lyhyesti, mistä tekstissä on kyse.

Erityisesti iltapäiväsanomalehdissä, mutta yhä enenevässä määrin myös päiväsanomalehdissä otsikoidaan uutisartikkelien tekstejä melko vapaamuotoisesti kohun herättämiseksi tai lukijan mielenkiinnon herättämiseksi. Tällöin teksti ei välttämättä vastaa täysin otsikon herättämiä ennakko-odotuksia.

Leipäteksti

Leipäteksti on sanomalehtiartikkelin varsinainen sisältö, joka sisältää artikkeliaineiston.

Ingressi

Ingressi on lehtiartikkelissa lyhyt yhteenveto siitä, mistä artikkelin leipäteksti kertoo.

Lähdeviitteet

Teksteissä, erityisesti tieteellisessä kirjoittamisessa, mutta myös asiasanomalehtiartikkeleissa voi olla lähdeviitteitä, joiden avulla lukija voi harjoittaa lähdekritiikkiä ja löytää uusia lähdeaineistoja omien tuotostensa kokoamiseksi.

Ladonta

Tekstien ladonnassa on käytetty huomioarvon parantamiseksi myös erilaisia kirjasimia. Otsikko, ingressi ja leipäteksti voivat olla eri fonteilla toteutettuja.

Tekstitetty puhe

Televisioissa vieraskielisen ohjelman alle kirjoitetaan käännös. Usein käännös on lyhyempi kuin puhutut sana alkuperäismuodossaan. Monilla pienillä kielialueilla ei puhuttua sanaa korvata katselijan ymmärtämän kielen sanoilla dubbaamalla, vaan käännös tehdään tekstityksenä ruudun alalaitaan.

Aiheesta muualla

• Kirjoittajan ABC-kortti. Oulun yliopisto.