Ero sivun ”Martti Korpilahti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
+sanoittaja, musiikkimies |
p +luokka ym |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Martti Ilmari Johannes Korpilahti''' (vuoteen 1906 Forsgren) ([[25. huhtikuuta]] [[1886]], [[Korpilahti]] – [[25. syyskuuta]] [[1938]], [[Korpilahti]]) oli tunnettu keskisuomalainen kotiseuturunoilija ja säveltäjä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1910 [[Jyväskylän lyseo]]sta ja valmistui kansakoulun opettajaksi. Hän toimi Jyväskylässä opettajana ja koulunjohtajana<ref name="sir" /> Samalla hän osallistui aktiivisesti musiikkielämään sekä kuoronjohtajana että laulujen sanoittajana. |
'''Martti Ilmari Johannes Korpilahti''' (vuoteen 1906 Forsgren) ([[25. huhtikuuta]] [[1886]], [[Korpilahti]] – [[25. syyskuuta]] [[1938]], [[Korpilahti]]) oli tunnettu keskisuomalainen kotiseuturunoilija ja säveltäjä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1910 [[Jyväskylän lyseo]]sta ja valmistui kansakoulun opettajaksi. Hän toimi Jyväskylässä opettajana ja koulunjohtajana.<ref name="sir" /> Samalla hän osallistui aktiivisesti musiikkielämään sekä kuoronjohtajana että laulujen sanoittajana. Yksi tunnetuimmista Korpilahden sanoittamista lauluista on [[Ivar Widéen]]in säveltämä [[Keski-Suomen kotiseutulaulu]]. |
||
Korpilahden tekemät sanoitukset ovat suomalaiskansallisia. Hänen aiheitaan olivat luonto, koti, koulu, juhlat ja isänmaa. Hän oli keskisuomalaisen kotiseutuhengen herättäjä. Oman ruotsinkielisen sukunimensäkin hän vaihtoi syntymäpaikkansa mukaiseksi. Korpilahti on lukuisten joulu- ja koululaulujen sanoittaja tai säveltäjä. Tunnetuimpia Korpilahden joululaulusuomennoksia on ranskalainen Heinillä härkien kaukalon. Korpilahti oli vaikuttava kulttuuripersoona ja taitava juhlapuhuja.<ref name="fin">{{Verkkoviite | osoite = http://www.finnica.fi/keski-suomi/koulutiella/seminaari/korpilahti.htm| nimeke = Martti Korpilahti| tekijä = | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Finnica keski-Suomi | ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu = 28.4.2013| kieli = }}</ref> |
Korpilahden tekemät sanoitukset ovat suomalaiskansallisia. Hänen aiheitaan olivat luonto, koti, koulu, juhlat ja isänmaa. Hän oli keskisuomalaisen kotiseutuhengen herättäjä. Oman ruotsinkielisen sukunimensäkin hän vaihtoi syntymäpaikkansa mukaiseksi. Korpilahti on lukuisten joulu- ja koululaulujen sanoittaja tai säveltäjä. Tunnetuimpia Korpilahden joululaulusuomennoksia on ranskalainen Heinillä härkien kaukalon. Korpilahti oli vaikuttava kulttuuripersoona ja taitava juhlapuhuja.<ref name="fin">{{Verkkoviite | osoite = http://www.finnica.fi/keski-suomi/koulutiella/seminaari/korpilahti.htm| nimeke = Martti Korpilahti| tekijä = | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = Finnica keski-Suomi | ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu = 28.4.2013| kieli = }}</ref> |
||
| Rivi 29: | Rivi 29: | ||
[[Luokka:Suomalaiset runoilijat]] |
[[Luokka:Suomalaiset runoilijat]] |
||
[[Luokka: |
[[Luokka:Suomalaiset runoilijat]] |
||
[[Luokka:Korpilahti]] |
|||
[[Luokka:Jyväskylän musiikki]] |
|||
[[Luokka:Vuonna 1938 kuolleet]] |
[[Luokka:Vuonna 1938 kuolleet]] |
||
Versio 28. huhtikuuta 2013 kello 13.49
Martti Ilmari Johannes Korpilahti (vuoteen 1906 Forsgren) (25. huhtikuuta 1886, Korpilahti – 25. syyskuuta 1938, Korpilahti) oli tunnettu keskisuomalainen kotiseuturunoilija ja säveltäjä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1910 Jyväskylän lyseosta ja valmistui kansakoulun opettajaksi. Hän toimi Jyväskylässä opettajana ja koulunjohtajana.[1] Samalla hän osallistui aktiivisesti musiikkielämään sekä kuoronjohtajana että laulujen sanoittajana. Yksi tunnetuimmista Korpilahden sanoittamista lauluista on Ivar Widéenin säveltämä Keski-Suomen kotiseutulaulu.
Korpilahden tekemät sanoitukset ovat suomalaiskansallisia. Hänen aiheitaan olivat luonto, koti, koulu, juhlat ja isänmaa. Hän oli keskisuomalaisen kotiseutuhengen herättäjä. Oman ruotsinkielisen sukunimensäkin hän vaihtoi syntymäpaikkansa mukaiseksi. Korpilahti on lukuisten joulu- ja koululaulujen sanoittaja tai säveltäjä. Tunnetuimpia Korpilahden joululaulusuomennoksia on ranskalainen Heinillä härkien kaukalon. Korpilahti oli vaikuttava kulttuuripersoona ja taitava juhlapuhuja.[2]
Korpilahti toimi monien kuorojen johtajana, mm. Mieskuoro Sirkoissa (1924-27) sekä Jyväskylän suojeluskunnan sekakuorossa. Hän perusti myös Jyväskylän Nuorisoseuran sekakuoron. Korpilahti osallistui aktiivisesti suojeluskuntatyöhön mm. Jyväskylän suojeluskuntapiirin valistusjohtajana vuosina 1923–26. Tasavallan presidentti myönsi Martti Korpilahdelle Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin vuonna 1937.[1]
Kirjallinen tuotanto
- Vanhan Korpilahden muistoja (1922)
- Varpunen: koulujen ja kotien lauluja (toim.). Gummerus 1926.
- Uusi Varpunen: koulujen ja kotien lauluja (toim.). Gummerus 1926.
- Eestiläisiä lauluja 1 (suom. ja toim.). Otava 1931. 2. p. 1946. 3. p. 1955.
- Pustalta ja lahden takaa: 40 kansanlaulua Unkarista ja Eestistä kouluja ja laulunharrastajia varten (suom. ja toim.). Otava 1931.
- Koulun joulu: 25 pientä joululaulua. Gummerus 1931.
- Kotipiirin lauluja: helppoja yksi-, kaksi- ja kolmiäänisiä laulelmia pienempäin ja suurempain laulajain käytettäväksi. Gummerus 1932.
- Eestiläisiä lauluja 2 (toim. ja suom.). Otava 1936.
- Runoja; lastuja; sävelmiä. Jyväskylä 1949.
- Laulu kotiseutuni, kaiu!: lauluja Keski-Suomesta (säveltänyt: T. H. Piha). 1980.
Lähteet
- ↑ a b Martti Korpilahti (1886-1938) Mieskuoro Sirkat. Viitattu 28.4.2013.
- ↑ Martti Korpilahti Finnica keski-Suomi. Viitattu 28.4.2013.