Ero sivun ”Ompelukone” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 52 Wikidatan sivulle d:q49013 siirrettyä kielilinkkiä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 12: Rivi 12:


1900-luvun alkuun mennessä ompelukoneen peruskeksinnöt oli tehty. Oli kehitetty yksi-, kaksi- ja monilankajärjestelmiä, jotka ompelivat ketju-, lukko- ja siksakommelta sekä koristeompeleita. Koneissa oli pyörösukkulat tai puola ja sieppaajalaite. Pistonopeus oli lähellä tuhatta tikkiä minuutissa. Ensimmäisiä sähkömoottorikäyttöisiä ompelukoneita esiteltiin jo Pariisin maailmannäyttelyssä 1867. Singerin kotiompelukoneeseen sai sähkömoottoriliitännän jo vuonna 1887. Kuitenkin vasta 1920-luvulla Singer toi markkinoille kannettavan sähköompelukoneen kotikäyttöön. Toisen maailmansodan jälkeen sähköompelukoneet alkoivat syrjäyttää poljettavat koneet kotitalouksissa.<ref name="W"/>
1900-luvun alkuun mennessä ompelukoneen peruskeksinnöt oli tehty. Oli kehitetty yksi-, kaksi- ja monilankajärjestelmiä, jotka ompelivat ketju-, lukko- ja siksakommelta sekä koristeompeleita. Koneissa oli pyörösukkulat tai puola ja sieppaajalaite. Pistonopeus oli lähellä tuhatta tikkiä minuutissa. Ensimmäisiä sähkömoottorikäyttöisiä ompelukoneita esiteltiin jo Pariisin maailmannäyttelyssä 1867. Singerin kotiompelukoneeseen sai sähkömoottoriliitännän jo vuonna 1887. Kuitenkin vasta 1920-luvulla Singer toi markkinoille kannettavan sähköompelukoneen kotikäyttöön. Toisen maailmansodan jälkeen sähköompelukoneet alkoivat syrjäyttää poljettavat koneet kotitalouksissa.<ref name="W"/>

1900-luvun alussa suomessa järjestettiin kouluille poljettavia ompelukoneita.<ref>http://www.craftmuseum.fi/kassaatko/simpanen.pdf Käsityönopetus suomalaiskouluissa
1800-luvulta nykypäiviin s.14 kpl 3</ref>


[[Kuva:Lockstitch.gif|thumb|left|250px|Suoraommel- eli lukkotikkikoneen toimintaperiaate. Alhaalla puola (vihreä lanka), ja ylhäällä neula (keltainen lanka).]]
[[Kuva:Lockstitch.gif|thumb|left|250px|Suoraommel- eli lukkotikkikoneen toimintaperiaate. Alhaalla puola (vihreä lanka), ja ylhäällä neula (keltainen lanka).]]
Rivi 17: Rivi 20:
==Nykyaikaiset ompelukoneet==
==Nykyaikaiset ompelukoneet==


Nykyisin ompelukoneet tekevät monipistosiksakkia. T-paitoja ja muita trikoovaatteita varten tarvitaan [[saumuri]], jossa on monta tikkiä vierekkäin ja saumanvarojen huolittelu siksakin tyyppisellä ompeleella.
Nykyiset sähkökäyttöiset ompelukoneet tekevät monipistosiksakkia. T-paitoja ja muita trikoovaatteita varten tarvitaan [[saumuri]], jossa on monta tikkiä vierekkäin ja saumanvarojen huolittelu siksakin tyyppisellä ompeleella.


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 10. maaliskuuta 2013 kello 15.30

Singer-ompelukone vuodelta 1912.
Saumuri ja ompelukone työpöydällä 2008.

Ompelukone on kone, jolla ommellaan langalla kiinni kaksi tai useampia kerroksia kangasta.

Historia

Ensimmäiset ompelukoneet 1700-luvulla käyttivät ketjuommelta: neula pisti langan kankaan läpi, vastapuolelta virkkuukoukun tyyppinen osa kiepautti langasta silmukan kiinni edelliseen tikkiin. Laite oli melko suosittu, vaikka ketjuommel purkautui helposti. Ensimmäisen patentin ompelevalle koneelle sai Englantilainen keksijä-puuseppä Thomas Saint vuonna 1790. Käsikampikäyttöinen kone oli tarkoitettu kenkien ompeluun ja se pyrki jäljittelemään käsin tehtävää ketjuompelua. Vuonna 1830 ranskalainen räätäli Barthelemy Thimonnier sai patentin ensimmäiseen käytännössä toimivaan ompelukoneeseen. Vuosien kehittelyn tuloksena syntyi ompelukone, joka teki ketjuommelta yksilankajärjestelmällä. Koneessa ylösalas liikkuva koukkupäinen neula kulki kankaan läpi ja toi mukanaan lankasilmukan alapuoliselta kelalta. Neula veti syntyneen silmukan edellisen silmukan läpi. Koneen paranneltu versio pystyi ompelemaan 300 tikkiä minuutissa ja siinä oli osia, jotka esiintyivät myöhemmin uudemmissakin keksinnöissä: ompeluvarsi, joka kannatti pystyasentoista neulaa ja paininjalka.[1]

Varsinainen ompelukoneen voittokulku alkoi lukkotikkien keksimisestä. Uusi kone käytti erillistä ylä- ja alalankaa. Langat lukitsivat toisensa niin että tikin katkettua koko sauma ei purkaudu. Menetelmän keksi ilmeisesti Walter Hunt 1832, mutta sen patentoi Elias Howe 1844. Ompelukoneiden massatuotanto alkoi vasta 1850-luvulla. Isaac Singer kehitti ensimmäisen kaupallista suosiota saavuttaneen koneen edeltäjiensä keksintöjen pohjalta, Singer keksi miten neula saatiin liikkumaan suoraan ylös ja alas, ja paininjalan, joka piti kangasta paikoillaan. Singerin kone vuodelta 1851 oli ensimmäisiä koneita, joilla voitiin ommella suoraa, kaarevaa ja minkä pituista saumaa tahansa yhtä mittaa.[1]

Vaikka ompelukoneet olivat alun perin kotoisin Yhdysvalloista, ne tulivat pian suosituiksi ympäri maailmaa. Japanilaiset saivat ensimmäiset ompelukoneet 1860 käyttöönsä, mutta ne olivat Yhdysvalloissa valmistettu, sen jälkeen ompelukoneita tuotiin myös Eurooppaan.

1900-luvun alkuun mennessä ompelukoneen peruskeksinnöt oli tehty. Oli kehitetty yksi-, kaksi- ja monilankajärjestelmiä, jotka ompelivat ketju-, lukko- ja siksakommelta sekä koristeompeleita. Koneissa oli pyörösukkulat tai puola ja sieppaajalaite. Pistonopeus oli lähellä tuhatta tikkiä minuutissa. Ensimmäisiä sähkömoottorikäyttöisiä ompelukoneita esiteltiin jo Pariisin maailmannäyttelyssä 1867. Singerin kotiompelukoneeseen sai sähkömoottoriliitännän jo vuonna 1887. Kuitenkin vasta 1920-luvulla Singer toi markkinoille kannettavan sähköompelukoneen kotikäyttöön. Toisen maailmansodan jälkeen sähköompelukoneet alkoivat syrjäyttää poljettavat koneet kotitalouksissa.[1]

1900-luvun alussa suomessa järjestettiin kouluille poljettavia ompelukoneita.[2]

Suoraommel- eli lukkotikkikoneen toimintaperiaate. Alhaalla puola (vihreä lanka), ja ylhäällä neula (keltainen lanka).

Nykyaikaiset ompelukoneet

Nykyiset sähkökäyttöiset ompelukoneet tekevät monipistosiksakkia. T-paitoja ja muita trikoovaatteita varten tarvitaan saumuri, jossa on monta tikkiä vierekkäin ja saumanvarojen huolittelu siksakin tyyppisellä ompeleella.

Lähteet

  • Willberg, L. 1988. Ompelukone – ensimmäinen kodinkone. Tampereen kaupungin museolautakunnan julkaisuja 20.

Viitteet

  1. a b c Willberg 1988
  2. http://www.craftmuseum.fi/kassaatko/simpanen.pdf Käsityönopetus suomalaiskouluissa 1800-luvulta nykypäiviin s.14 kpl 3

Katso myös

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ompelukone.