Ero sivun ”Pinta-aalto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti poisti: cs:Povrchové vlnění (deleted)
p Botti poisti 10 Wikidatan sivulle d:q889796 siirrettyä kielilinkkiä
Rivi 20: Rivi 20:


[[Luokka:Aaltoliike]]
[[Luokka:Aaltoliike]]

[[de:Bodenwelle]]
[[en:Surface wave]]
[[it:Onda superficiale]]
[[nl:Oppervlaktegolf]]
[[ja:表面波]]
[[nn:Overflatebølgje]]
[[pl:Fala przyziemna]]
[[simple:Surface wave]]
[[sv:Ytvåg]]
[[zh:面波]]

Versio 9. maaliskuuta 2013 kello 21.57

Pinta-aalto on aaltoliikkeen etenemistä kahden aineen rajapinnassa. Se on muun muassa sähkömagneettisen aaltoliikkeen eräs etenemismuoto. Merellä veteen liittyen pinta-aalto on tuulen aikaansaamaa aaltoliikettä.

Pinta-aalto sähkömagneettiseen spektriin liittyen

Pinta-aallossa (maanpinta- tai merenpinta-aallossa) sähkömagneettinen aaltollike etenee maan tai meren pinnan kaarevaa muotoa seuraten maan (tai meren) ja ilman rajapinnassa, mikäli antennikorkeudet ovat pieniä aallonpituuteen nähden. Pinta-aallon eteneminen riippuu pinnan sähköisistä ominaisuuksista, jotka ovat mm. taajuuden funktio.

Pinta-aaltoa esiintyy sähkömagneettiseen aaltoliikkeeseen liittyen aina HF- ja VHF-alueille asti (300 MHz), mutta pinta-aalto vaimenee jo HF-alueella voimakkaasti. VHF:ä suuremmilla tajuuksilla sitä ei tyypillisesti esiinny, vaan eteneminen perustuu kasvavasti suoraan säteilyyn. Vastaavasti pinta-aalto on sitä voimakkaampi ja etenee sitä kauemmaksi horisontin taakse mitä pienempi taajuus on VHF:stä. HF:llä pinta-aalto etenee tyypillisesti muutamia kymmeniä (30 - 80 km) kilometrejä.

Pinta-aalto etenee meren sähköisistä ominaisuuksista johtuen merellä paremmin kuin maalla. Pinta-aalto pystyy etenemään ominaisuuksistaan johtuen pienten esteiden ja horisontin taakse.

Katso myös

Lähteitä

  • Jyri Kosola, Tero Solante:"Digitaalinen taistelukenttä - Informaatioajan sotakoneen tekniikka" Maanpuolustuskorkeakoulu, Tekniikan laitos. Edita Prima Oy, Helsinki 2003 s. 76 - 77
Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.