Ero sivun ”Veikko Tiitto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
→Julkaisut: yksi lisää |
p iw |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Veikko Tapani Tiitto''' (s. [[7. heinäkuuta]] [[1955]], [[Oulu]]) on [[suomi|suomalainen]] kevyen musiikin tuntija ja kirjoittaja. |
'''Veikko Tapani Tiitto''' (s. [[7. heinäkuuta]] [[1955]], [[Oulu]]) on [[suomi|suomalainen]] kevyen musiikin tuntija ja kirjoittaja. |
||
Oululaissyntyisen, nykyisin [[Oulunsalo]]ssa asuvan Veikko Tiiton musiikkiäänitteisiin liittyvä harrastus alkoi vuonna 1973. Ensimmäinen levy hänen kokoelmassaan oli Irwin Goodmanin kokooma-LP ''Viisi vuotta vaan ei suotta 1965-1970''. Irwin Goodman onkin Tiiton musiikinharrastuksessa perusta. Ilman Irwiniä ja hänen musiikkiaan ei Tiiton musiikillinen harrastus olisi kehittynyt nykyisiin mittoihin puhumattakaan siitä, että hän olisi suuremmassa määrin ryhtynyt musiikkia tutkimaan. Nykyisin hänen kokoelmassaan on jo tuhansia LP-levyjä, C-kasetteja ja CD-äänitteitä. Veikko Tiiton musiikin tutkimuksen pääasiallisena aiheena on kotimainen kevyt musiikki ja aika ennen [[1980-luku]]a. Hän on muun muassa kirjoittanut Populaarimusiikin Museon sivulle. Henkilögalleriaan useiden musiikin vaikuttajien esittelyn (mm. Irwin Goodman, Martti Innanen, Seppo Rannikko, Jarno Sarjanen, Arvi Hänninen, Paavo Raivonen, Tapio Heinonen, Aapo Similä, Seppo Hanski, Viktor Klimenko, Vexi Salmi ja Oskari Nyström). |
Oululaissyntyisen, nykyisin [[Oulunsalo]]ssa asuvan Veikko Tiiton musiikkiäänitteisiin liittyvä harrastus alkoi vuonna 1973. Ensimmäinen levy hänen kokoelmassaan oli Irwin Goodmanin kokooma-LP ''Viisi vuotta vaan ei suotta 1965-1970''. Irwin Goodman onkin Tiiton musiikinharrastuksessa perusta. Ilman Irwiniä ja hänen musiikkiaan ei Tiiton musiikillinen harrastus olisi kehittynyt nykyisiin mittoihin puhumattakaan siitä, että hän olisi suuremmassa määrin ryhtynyt musiikkia tutkimaan. Nykyisin hänen kokoelmassaan on jo tuhansia LP-levyjä, C-kasetteja ja CD-äänitteitä. Veikko Tiiton musiikin tutkimuksen pääasiallisena aiheena on kotimainen kevyt musiikki ja aika ennen [[1980-luku]]a. Hän on muun muassa kirjoittanut Populaarimusiikin Museon sivulle. Henkilögalleriaan useiden musiikin vaikuttajien esittelyn (mm. [[Irwin Goodman]], Martti Innanen, Seppo Rannikko, Jarno Sarjanen, Arvi Hänninen, Paavo Raivonen, Tapio Heinonen, Aapo Similä, Seppo Hanski, [[Viktor Klimenko]], [[Vexi Salmi]] ja Oskari Nyström). |
||
Vuonna 2003 Tiitto siirsi harrastuksensa omille kotisivuilleen internetissä. Sieltä löytyy hänen kokoamansa yli kahdeksankymmenen kotimaisen artistin diskografiat sekä lukuisia musiikkiaiheisia linkkejä. Varsinainen aktiiviura kirjoittajana aukeni Irwin Goodman Klubi Irwin Goodman ry:n myötä. Klubin julkaisemassa Ari Lahden toimittamassa kirjassa ''Vuosikertakirja 1 - Irwin'' (Toinen, laajennettu painos, 2006) on mukana Veikko Tiiton musiikkiaiheisia kirjoituksia sekä hänen laatimansa Irwin Goodmanin täydellinen diskografia. Vuonna 2007 ilmestyi Pop-lehden julkaisemana hänen ensimmäinen oma julkaisunsa, [[Veikko Lavi]]n koko tuotannon käsittävä kirjallinen dokumentti ''Veikko Lavi Diskografia 1951-2006''. Muita Tiitolle läheisiä artisteja tutkimuskohteina jo mainittujen Irwin Goodmanin ja Veikko Lavin ohella ovat muun muassa [[Tapio Rautavaara]] ja [[Jamppa Tuominen]]. |
Vuonna 2003 Tiitto siirsi harrastuksensa omille kotisivuilleen internetissä. Sieltä löytyy hänen kokoamansa yli kahdeksankymmenen kotimaisen artistin diskografiat sekä lukuisia musiikkiaiheisia linkkejä. Varsinainen aktiiviura kirjoittajana aukeni Irwin Goodman Klubi Irwin Goodman ry:n myötä. Klubin julkaisemassa Ari Lahden toimittamassa kirjassa ''Vuosikertakirja 1 - Irwin'' (Toinen, laajennettu painos, 2006) on mukana Veikko Tiiton musiikkiaiheisia kirjoituksia sekä hänen laatimansa Irwin Goodmanin täydellinen diskografia. Vuonna 2007 ilmestyi Pop-lehden julkaisemana hänen ensimmäinen oma julkaisunsa, [[Veikko Lavi]]n koko tuotannon käsittävä kirjallinen dokumentti ''Veikko Lavi Diskografia 1951-2006''. Muita Tiitolle läheisiä artisteja tutkimuskohteina jo mainittujen Irwin Goodmanin ja Veikko Lavin ohella ovat muun muassa [[Tapio Rautavaara]] ja [[Jamppa Tuominen]]. |
||
Lehtien yleisönosastoilla Tiitto on vuosina 2003-2004 ottanut kantaa muun muassa äänilevyjen hinnoitteluun, piratismiin ja näiden ilmiöiden keskinäiseen vuorovaikutukseen. Siinä asiassa Veikko Tiiton varsinainen oppi-isä on Poptori Oy:n toimitusjohtaja Erkki Puumalainen. |
Lehtien yleisönosastoilla Tiitto on vuosina 2003-2004 ottanut kantaa muun muassa äänilevyjen hinnoitteluun, piratismiin ja näiden ilmiöiden keskinäiseen vuorovaikutukseen. Siinä asiassa Veikko Tiiton varsinainen oppi-isä on [[Poptori Oy]]:n toimitusjohtaja [[Erkki Puumalainen]]. |
||
Työelämässä Tiitto on suuntautunut käytännön työtehtäviin. Koulutukseltaan hän on sähköteknikko (1993). Sitä ennen hän on suorittanut Oulun ammattikoulussa autonasentajalinjan v. 1974 ja radio- ja TV-asentajalinjan v. 1979. Hänen viimeiset opintonsa ovat Oulun Seudun Ammattikorkeakoulussa vuoden kestävät kirjasto- ja informaatioalan ammatilliset erikoistumisopinnot (2003). Nykyisen työnantajansa, Oulussa toimivan elektroniikka-alan alihankkija Jutron Oy:n palveluksessa hän on työskennellyt elektroniikka-asentajana vuodesta 2003 lähtien. Hänen aikaisempia työpaikkojaan ovat olleet Oulussa O. Snellmanin radio (1979-88) ja Haukiputaalla Nokia Telecommunications (1988-89 ja 1995-2002). |
Työelämässä Tiitto on suuntautunut käytännön työtehtäviin. Koulutukseltaan hän on sähköteknikko (1993). Sitä ennen hän on suorittanut Oulun ammattikoulussa autonasentajalinjan v. 1974 ja radio- ja TV-asentajalinjan v. 1979. Hänen viimeiset opintonsa ovat Oulun Seudun Ammattikorkeakoulussa vuoden kestävät kirjasto- ja informaatioalan ammatilliset erikoistumisopinnot (2003). Nykyisen työnantajansa, Oulussa toimivan elektroniikka-alan alihankkija Jutron Oy:n palveluksessa hän on työskennellyt elektroniikka-asentajana vuodesta 2003 lähtien. Hänen aikaisempia työpaikkojaan ovat olleet Oulussa O. Snellmanin radio (1979-88) ja Haukiputaalla Nokia Telecommunications (1988-89 ja 1995-2002). |
||
Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 22.09
Veikko Tapani Tiitto (s. 7. heinäkuuta 1955, Oulu) on suomalainen kevyen musiikin tuntija ja kirjoittaja.
Oululaissyntyisen, nykyisin Oulunsalossa asuvan Veikko Tiiton musiikkiäänitteisiin liittyvä harrastus alkoi vuonna 1973. Ensimmäinen levy hänen kokoelmassaan oli Irwin Goodmanin kokooma-LP Viisi vuotta vaan ei suotta 1965-1970. Irwin Goodman onkin Tiiton musiikinharrastuksessa perusta. Ilman Irwiniä ja hänen musiikkiaan ei Tiiton musiikillinen harrastus olisi kehittynyt nykyisiin mittoihin puhumattakaan siitä, että hän olisi suuremmassa määrin ryhtynyt musiikkia tutkimaan. Nykyisin hänen kokoelmassaan on jo tuhansia LP-levyjä, C-kasetteja ja CD-äänitteitä. Veikko Tiiton musiikin tutkimuksen pääasiallisena aiheena on kotimainen kevyt musiikki ja aika ennen 1980-lukua. Hän on muun muassa kirjoittanut Populaarimusiikin Museon sivulle. Henkilögalleriaan useiden musiikin vaikuttajien esittelyn (mm. Irwin Goodman, Martti Innanen, Seppo Rannikko, Jarno Sarjanen, Arvi Hänninen, Paavo Raivonen, Tapio Heinonen, Aapo Similä, Seppo Hanski, Viktor Klimenko, Vexi Salmi ja Oskari Nyström).
Vuonna 2003 Tiitto siirsi harrastuksensa omille kotisivuilleen internetissä. Sieltä löytyy hänen kokoamansa yli kahdeksankymmenen kotimaisen artistin diskografiat sekä lukuisia musiikkiaiheisia linkkejä. Varsinainen aktiiviura kirjoittajana aukeni Irwin Goodman Klubi Irwin Goodman ry:n myötä. Klubin julkaisemassa Ari Lahden toimittamassa kirjassa Vuosikertakirja 1 - Irwin (Toinen, laajennettu painos, 2006) on mukana Veikko Tiiton musiikkiaiheisia kirjoituksia sekä hänen laatimansa Irwin Goodmanin täydellinen diskografia. Vuonna 2007 ilmestyi Pop-lehden julkaisemana hänen ensimmäinen oma julkaisunsa, Veikko Lavin koko tuotannon käsittävä kirjallinen dokumentti Veikko Lavi Diskografia 1951-2006. Muita Tiitolle läheisiä artisteja tutkimuskohteina jo mainittujen Irwin Goodmanin ja Veikko Lavin ohella ovat muun muassa Tapio Rautavaara ja Jamppa Tuominen.
Lehtien yleisönosastoilla Tiitto on vuosina 2003-2004 ottanut kantaa muun muassa äänilevyjen hinnoitteluun, piratismiin ja näiden ilmiöiden keskinäiseen vuorovaikutukseen. Siinä asiassa Veikko Tiiton varsinainen oppi-isä on Poptori Oy:n toimitusjohtaja Erkki Puumalainen.
Työelämässä Tiitto on suuntautunut käytännön työtehtäviin. Koulutukseltaan hän on sähköteknikko (1993). Sitä ennen hän on suorittanut Oulun ammattikoulussa autonasentajalinjan v. 1974 ja radio- ja TV-asentajalinjan v. 1979. Hänen viimeiset opintonsa ovat Oulun Seudun Ammattikorkeakoulussa vuoden kestävät kirjasto- ja informaatioalan ammatilliset erikoistumisopinnot (2003). Nykyisen työnantajansa, Oulussa toimivan elektroniikka-alan alihankkija Jutron Oy:n palveluksessa hän on työskennellyt elektroniikka-asentajana vuodesta 2003 lähtien. Hänen aikaisempia työpaikkojaan ovat olleet Oulussa O. Snellmanin radio (1979-88) ja Haukiputaalla Nokia Telecommunications (1988-89 ja 1995-2002).
Musiikin ohella Veikko Tiitto harrastaa kirjallisuutta ja lukemista.
Julkaisut
- Vuosikertakirja 1 - Irwin (toimittaja Ari Lahti, diskografia Veikko Tiitto, Valkeakoski Media 2006, toinen, laajennettu painos)
- Veikko Lavi - Diskografia 1951-2006 (Pop-lehti, 2007)
- Korpraalin sota : Turo Tuomisen vaimolleen Sylville lähettämät kirjeet ja muuta postia sotavuosilta 1939-1944, (2011)