Kaivo

Perinteinen veivikäyttöinen kaivo Utajärveltä.

Kaivo on pohjaveden pinnan alapuolelle ulottuva kuoppa, josta vesi on nostettavissa käyttöön.

Kaivon paikka ja rakenne

Lirikaivo Virttaalla.

Kansanuskomuksiin kuuluivat kaivonkatsojat, jotka esimerkiksi varvuilla, taskukellolla tai sormuksen avulla määrittivät vesisuonen paikan, johon kaivo kannatti kaivaa, jotta siihen tulisi vettä. Kaivon reunojen sortuminen estetään tukirakenteilla, aikaisemmin hirsikehikoilla tai kiviladelmilla, nykyisin betonista valmistetuilla renkailla eli kaivonrenkailla.

Kaivotyyppejä

Kaivo.

Vinttikaivo

Porakaivo tehdään poraamalla peruskallioon syvä reikä, johon kalliohalkeamissa oleva vesi kertyy ja jonka pohjalta vesi nostetaan pumpulla ylös. Suomessa riittää usein noin 100 metriä, muualla maailmalla voidaan joutua kaivamaan huomattavasti syvemmälle, syvimpien kaivojen ollessa jopa 900 m syviä. Porakaivon reiän yläosaan asennetaan suojaksi teräsputki, joka estää maa-aineksen valumisen reikään. Reiän pohjalle lasketaan nostovaijeriin, sähköjohtoon ja vesijohtoon kytketty uppopumppu, joka nostaa vettä. Syvässä reiässä ei voi käyttää imevää pumppua kuten matalassa kaivossa, koska alipaine ei pysty nostamaan vettä. Käytännössä imukorkeuden raja imevälle pumpulle on noin seitsemän metriä. Ejektoritoimisella pumpulla voidaan nostaa vettä syvemmältäkin, vaikka pumppu on maan pinnalla.

Vinttikaivossa on korkeaan puutukeen asennettu pitkä vipuvarsi, jonka toiseen päähän on puuvarrella kytketty sanko ja toinen pää toimii vastapainona. Vivun käyttäminen keventää veden nostamista kaivosta.

Toivomuskaivo on kaivo, johon heitetään kolikkoja. Heittäjä voi toivoa haluamaansa asiaa. Toivomuskaivo-myytissä uskotaan, että toive toteutuu. Toivomuskaivosta ei ammenneta vettä.

Arteesinen kaivo

Arteesisen kaivon kansanomainen nimitys on lirikaivo. Sellaista käytetään muun muassa Vampulassa, missä tällaisiin luonnon erikoisuuksiin on mahdollisuuksia ainakin Vehka-alhon alueella. Vesi tulee maan sisältä omalla paineellaan, pumppua ei tarvita. Arteesinen kaivo perustuu siihen, että maaperässä esimerkiksi savi estää veden pääsyn normaalille painetasolle. Kun vedelle avataan pääsy ylöspäin kaivon avulla, se purkautuu paineen vaikutuksesta maata kohti. Pohjaveden korkeudella ei ole merkitystä arteesisen kaivon toimintaan, paine on ratkaisevaa.

Myös lähde voi toimia arteesisen kaivon kaltaisena vedenottopaikkana.

Aiheesta muualla

• Kaivot ja käymälät
• Kaivon sijainti, rakentaminen ja kunnostus